PROJEKTIT - kohtauttaminen
Tältä sivulta löydät opettajien toteuttamia laajempia projektikokonaisuuksia kohtauttaminen ja osallisuus -teemasta. Ota vinkit talteen!
NEXUS-draamatarina
Teksti Jouni Piekkari, draamatarina Emilia Frantsi ja Jouni PIekkariSoveltuvuus: Yläkoulu, lukio
NEXUS on kohtauttava draamatarina, joka on luotu peruskoulun valmistavalle luokan ja samanikäisen "normiluokan" kohtauttamiseen. Draamatarina käsittelee universaalia teemaa Ystävyys ja ystävien kaipaaminen. Parhaimmillaan se voi virittää uusia kaverisuhteita ryhmien välillä. Draamatarinassa työskennellään ensin erikseen kahdessa ryhmässä, sen jälkeen ryhmät kohtaavat ja työskentelevät tarinaa eteenpäin vieden sekaryhmissä. Työskentelyyn voi yhdistää videota, kirjoittamista ja pohdintaa sekä konkreettisen yhteistoiminnan virittämistä.
Tarina on kehitetty Metropolia AMK:n Etnovoimala-hankkeessa.
DOLORES muuttaa Suomeen
Teksti ja draamatarina Jouni PiekkariMiten rakennat tukiverkostoja muuttaessasi avioliiton perässä Suomeen? Dolores muuttaa Suomeen on moniammatillista pohdintaa virittävä draamatarina , joka on kehitetty yhdessä QUTOMO-verkoston kanssa (Metropolia Ammattikorkeakoulu / KAMU-hanke). Se on alunperin kehitetty QUTOMO:n loppuseminaarin järjestö- ja virkamiesosallistujille ja maahanmuuttajille, mutta se soveltuu hyvin esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen tai muille aikuisopiskelijoille, erityisesti naisvaltaisissa ryhmissä.
Soveltuvuus: Ammatillinen koulutus; aikuiskoulutus
MONIKULTTUURINEN teemapäivä
Soveltuvuus: yläkoulu, aikuiset maahanmuuttajat
Monikulttuurinen teemapäivä, jossa opiskelijat esittelevät omaa maataan ja kulttuuriaan kantasuomalaisille ryhmille
Aika: n. 5+5 tuntia
Materiaalit:
- Julisteet eri maista (opiskelijat tuottavat)
- Tarinoita maahanmuutosta (opiskelijat kirjoittavat oman tarinansa)
- Tehtävämonisteet sekä kysely maahanmuutosta vieraileville opiskelijoille
Maahanmuuttajaryhmän opiskelijat laativat esitelmiä omista kotimaistaan ja kulttuureistaan. Omasta maasta voi tehdä esimerkiksi julisteen, joka esitellään teemapäivässä. Julisteessa voi olla kuvia sekä tietoa maasta. Opiskelijat voivat tuoda myös esineitä, vaatteita, ruokia, muusiikkia tms. omasta kotimaastaan. Halutessaan opiskelijat voivat myös opettaa vieraille esimerkiksi tanssia tai fraaseja omalla kielellään. Teemapäivään kutsutaan koulun muita opetusryhmiä vieraiksi. Kaikki julisteet ja eri kulttuurien edustajat ovat esillä yhtä aikaa eri pisteissä luokassa tai liikuntasalissa. Vierailevat opsikelijat kiertävät pisteeltä toiselle.
Jotta tapahtumassa syntyisi enemmän kohtaamista ja keskustelua osapuolten välillä, vieraileville ryhmille laaditaan tehtävämonisteita, joissa on kysymyksiä esillä olevista maista ja kulttuureista. Opiskelijat voivat itse laatia nämä ja päättää, minkä kysymyksen omasta kotimaastaan haluavat lisätä tehtävämonisteeseen. Vieraat etsivät vastauksia kysymyksiin esityksistä ja julisteista sekä kyselemällä eri kulttuurien edustajilta.
Tavoitteet: Projektin tavoitteena on monikulttuuristen ryhmien ja kantasuomalaisten kohtauttaminen, kulttuuritietouden sekä suvaitsevaisuuden lisääminen ja ennakkoluulojen vähentäminen eri kulttuurien välillä. Tapahtuma vähentää maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja lisää molemminpuolista ymmärrystä sekä kieli- ja kulttuuritietoisuutta.
Minä ja Sinä on projektityö kohtauttamisesta.
Yhteisölliset ja osallistavat välitunnit
Niina KokkonenMonikielisyys esiin Leppäkorven koulussa
Iina Eklund, Anna SoudakovaMaahanmuuttajalapsi päivähoidossa
Paula Salo
Minä ja Sinä.pptxyhteisölliset välitunnit_niina kokkonen.pptxMonikielinen ja kulttuurinen Leppäkorven koulu_Eklund ja Soudakova.pptxMaahanmuuttajalapsi varhaiskasvatuksessa_paula salo.pdfkuinka SAAN YSTÄVIÄ SUOMESSA?
Teksti ja draamatarina Jouni PiekkariYstäviä Suomessa -työpajakokonaisuus antaa mallin käsitellä ystävyyksien ja verkostoitumisen merkitystä kotoutumisessa. Parhaimmillaan sen avulla voidaan kannustaa uusiin harrastuksiin, ja se voi auttaa uusien ystäväsuhteiden syntymisessä. Malli on kehitetty Metropolia AMK:n Kepeli - kehollisia ja pelillisiä menetelmiä kotoutumiseen ja kielenoppimiseen -hankkeessa.
Soveltuvuus: aikuiskoulutus; kototumiskoulutus
meidän maailma -projekti
Soveltuvuus: alakoulu, yläkoulu
Tavoitteena oli tutustua ympäröivään maailmaan oppilaiden kotimaiden kautta. Lisäksi oli tavoitteena tutustuttaa oppilaat heidän omiin kotimaihinsa sekä tuntea ylpeyttä taustastaan.
Luokassani oli viisi oppilasta. Heidän kotimaansa olivat Irak, Albania, Kongo, Brasilia ja Nigeria. Oppilaiden maailmantuntemus ja heidän tietonsa omasta kotimaastaan vaihteli suuresti. Albanialainen oppilas osasi mainita mm. oman kotimaansa presidentin, pääkaupungin, rahayksikön, kaupunkeja, historiallisia paikkoja tai tietoja. Sen sijaan toisilla lapsilla tiedot omasta kotimaasta olivat heikot. Eräällä oppilaalla ei ollut mitään faktatietoja omasta kotimaastaan eikä hänellä ollut liioin muistikuviakaan. Hän oli elänyt elämänsä eri pakolaisleireillä kotimaansa ulkopuolella. Halusin oppilaiden oppivan tunnistamaan oman kotimaansa lipun, sijainnin maapallolla, pääkaupungin ja joitakin nippelitietoja. Yritimme etsiä kuvia ja tietoa netistä. Keskityimme positiiviseen kuvaan kotimaan tilanteesta ja oloista. Oppilaista oli kiva etsiä tuttuja asioita (kuvia) netistä. Netin käytössä tuli kuitenkin olla varovainen, sillä kuvahaulla löytyi myös surullisia ja pelottavia kuvia omasta maasta. Yritimme etsiä netistä tietoa myös alueen kasveista ja eläimistä, julkisuuden henkilöistä, keksinnöistä, ruuasta ja matkakohteista.
Kokosimme valituista tiedoista ja kuvista julisteet. Etsimme julisteisiin tiedot maiden pinta-aloista ja väkiluvuista. Vertailimme näitä lukuja.
Työstin samalla julistetta Suomesta. Töiden esittelyvaiheessa oppilaat oppivat uusia asioita luokkakavereittensa kotimaista ja uudesta kotimaastaan Suomesta. Oli kiva huomata, että he tunnistivat ja osasivat nimetä jo joitain suomalaiseen kulttuuriin liittyviä asioita.
Halusin oppilaiden tuntevan ylpeyttä siitä, että he osaavat jo jotakin kieltä, vaikka heidän suomen kielen taitonsa onkin vaillinainen. Oppilaat nimesivät myös muita kieliä ja etsimme netistä tietoa, miten eri kielillä sanotaan tuttuja sanoja.
Pidimme myös kansainväliset ruokajuhlat. Nautimme luokassamme afrikkalaista kalaa, albanialaisia lihanyyttejä, brasilialaista jälkiruokaa, suomalaista suklaata ja xylitol-purkkaa.
Työstetyt julisteet veimme myöhemmin koulun käytävään. Ne herättivät paljon keskustelua. Etenkin eri kielillä ilmaistut sanat keräsivät paljon huomiota.
Meidän maailma 2
