Harjoitteet

Näissä harjoitteissa on esillä pääosin tässä opettajien koulutuksessa esillä olleita tarinallisia harjoitteita, jotka painottuvat omien kokemusten tarinallistamiseen. Lisää tarinallisia harjoitteita löydät TARU-materiaalipankista.


Teksti Päivi Rahmel ja Jouni Piekkari

MINUN NIMENI

Harjoitteita nimien kautta tutustumiseen

KAIUTUS

Harjoitteen tavoitteena on tutustuttaa ryhmäläisiä toisiinsa tai aloittaa jokin työskentely kaikkia erityisesti huomioiden.

Tehtävä on mainio myös vaikeiden nimien opetteluun, koska kenenkään ei tarvitse sanoa mitään yksinään, vaan oma kokeilu tai versi nimestä hukkuu yhteiseen nimien kuoroon.

Osallistujat asettuvat piiriin ja kukin sanoo nimensä vuorotellen. Kun yksi nimi on sanottu, muut kaiuttavat sen takaisin laulaen, sanoen sitä eri tavoin (kuiskaten, hidastaen, liuttaen) tai toistaen vai jotain nimeen kuuluvaa äännettä tai tavua. Ryhmän tehtävänä on tehdä äänimaisemasta miellyttävä kuulijalleen.

Tehtävä on helpoin, jos nimi sovitaan toistettavaksi kokonaisuudessaan vain kerran. Hieman vaikeampi, jos se toistetaan esim kolme kertaa eri tavoin. Haastavin silloin, kun ilmaisu on vapaa ja lopetus annetaan ryhmän päätettäväksi (tunnistakaa, milloin on hyvä hetki lopettaa ja nimeä on kaiutettu kuulijan kannalta sopivan ajan).

Ohjaaja voi pyytää osallistujia myös hidastamaan sanomistaan ja kuuntelemaan toinen toistaan, niin että kaiusta muodostuu musiikkia mahdollisen kakofonin sijaan.

NIMIÄ RYTMISSÄ

Harjoitteen tavoitteena on tukea nimien muistamista ja auttaa keskittymään läsnäolevaan ryhmään ja hetkeen.

Osallistujat istuvat piirissä ja ohjaaja laittaa kämmenet reisilleen ja sitten koukistaa kädet peukaloiden osoittaessa taaksepäin. Tätä toistetaan rytmissä, kunnes kaikki hallitsevat tämän yksinkertaisen liikunnallisen osuuden. Sen jälkeen ohjaaja sanoo käsien rytmissä oman nimensä ja toistaa jonkun toisen ryhmäläisen nimen. Hänen tehtävänsä on sanoa välittömästi, mieluiten rytmiä rikkomatta ensin oma nimensä ja sitten toisen. Leikkiä jatketaan kunnes kaikki osaavat toistensa nimet ja leikkimiseen riittä energiaa.

Tehtävää voidaan vaikeuttaa rytmiä nopeuttamalla.

Leikin voi toteuttaa tutussa ryhmässä joskus myös kilpailuna, jolloin rytmissä sekoava tai nimet unohtanut henkilö putoaa pelistä.

NIMET LAULUNA

Harjoitteen tavoitteena on toivottaa jokainen ryhmäläinen tervetulleeksi

Mörkö se lähti piiriin, laulun melodiaan liitetään kädet reisiin ja kädet koukista liike. Tässä rytmissä ja Mörkö laulun melodiaan lauletaan vuorotellen kunkin ryhmäläisen nimi seuraavalla sanoituksella: Milla se lähti kouluun, kouluun, kouluun (paikkaan tai kerhoon johon kulloinkin kokoonnutaan) Milla se lähti kouluun, tervetuloa!

NIMET PIIREISSÄ

Harjoitteen tavoitteena on mahdollistaa leikkimisen iloa ja auttaa nimien muistamisessa

Ryhmä jaetaan 5:n-8:n hengen piireihin. Kussakin piirissä osallistujat lyövät kädet yhteen, käsivarret ojennettuina, osoittaen sormien päillä jotakuta ryhmän jäsentä sanoen hänen nimensä. Kutsutun ihmisen tulee jatkaa viestiä samalla tavoin sanoen jonkun toisen piirissä olevan nimi. Mikäli nimi unohtuu tai ne menevät sekaisin, henkilö sipsuttaa pienin askelin seuraavan piiriin.

MINUN TUNTEENI


Harjoitteita omien tunteiden ilmaisuun

ÄÄNI JA LIIKE


Harjoitteen tavoitteena on matalan kynnyksen ilmaisuun rohkaistuminen, toisen kehollinen kuuntelu ja tunteen ilmaisun turvalliseksi tekeminen.

Harjoite kannattaa tehdä vaiheittain osallitujien turvallisuuden asteesta ja ilmaisutaidosta riippuen.

Osallistujat asettuvat piiriin ja:

1) Kukin näyttää vuorollaan yhden, minkä tahansa asennon ja muut toistavat sen.

2) Kukin näyttää vuorollaan yhden, minkä tahansa liikkeen ja muut toistavat sen (liike vaativampi kuin asento)

3) Kukin näyttää vuorollaan, minkä tahansa liikkeen ja äänen ja muut toistavat sen (ääni on intiimimpi ilmaisu monelle, kuin pelkkä asento tai liike).

4) Kukin näyttää vuorollaan, minkä tahansa liikkeen joka kuvaa sen hetkistä omaa fiilistä ja muut toistavat sen (oma tunne on osalle vaativampi, kuin mikä tahansa liike).

5) Erityisesti opetukseen sovellettava versio:

Kukin näyttää kehollisesti ja äänellisesti (ääni voi olla myös sana tai lause) yhden asian, jonka tietää uudesta opittavasta tai vanhasta kerrattavasta asiasta ja muut toistavat sen.


LIIKKUVA PATSAS

Harjoitteen tavoitteena on tunneilmaisun ja kehollisen kuuntelun kehittäminen

Harjoitteen vaiheittainen opettelu :

  • Osallistujat seisovat piirissä ja 4-6 henkeä astuu vuorotellen piirin keskelle ottaen jonkun asennon. Tavoitteena on muodostaa patsas, jossa henkilöt löytävät paikan ja tason suhteessa toiseen ihmiseen.
  • Sama toistetaan, mutta patsas muuttuu liikkuvaksi koneeksi.
  • Kolmannessa versiossa liikkuva patsas saa myös äänen.
  • Viimeisessä versiossa piiri aukaistaan, neljä ryhmäläistä (näyttelijät) asettuu puolikaaren toiselle kaarelle (näyttämölle) ja tekee liikkuvan patsaan jonkun ryhmäläisen tunteesta suhteessa johonkin kysyttyyn asiaan tai tapahtumaan. Ohjaaja kysyy esim Mitä sinulle tapahtui tänä aamuna ja näyttelijöiden tehtävä on tavoittaa aamuun liittynyt tunne. Ohjaaja antaa tehtävän näyttelijöille sanomalla esim Mialle, katsotaan! (joka on näyttelijöille merkki aloittaa).
  • Tehtävän voi tehdä myös matalamman kynnyksen tavalla, siten että ryhmäläiset istuvat piirissä ja näyttelijät nousevat vuorollaan piirin kehältä tekemään kerrotun tunteen.


TUNNE JA SEN VASTAKOHTA

Tehtävän tavoitteena on ilmaista kokemusta ja sen vastakohtaa jostakin yhdessä koetusta asiasta esim koulupäivästä, tehtävästä tai vierailusta.

Ryhmäläiset istuvat piirissä ja kukin (kertoja) sanoo sovittuun aiheeseen liittyvän kokemuksen kolmella lauseella. Kertojaa vastapäätä olevista ihmisistä kaksi nousee (näyttelijät) ja heistä toinen tekee ääneksi ja liikkeeksi kertojan viimeisen lauseen tunteen ja toinen esitetyn tunteen vastakohdan.

RUNOT OSAKSI ELÄMÄÄ

Liisa Ikävalko

Tutustuminen runoihin ja riimeihin. Sopii alakoululaisille.

Opettajalla valitsee haluamansa (lasten) runokirjan. Lapset ehdottavat vuorotellen sivunumeroa, jolta runo luetaan ääneen. Opettaja lukee eläytyen ja nautiskellen. Välillä voi antaa tehtäväksi laskea montako/ mitä riimipareja löysit, mikä satuolento mainitaan, mikä eläin oli pääosassa, mitä höpöhöpö-sanoja löysit jne.

2. luokkalaiset kuuntelisivat näitä vaikka kuinka pitkään. Välillä olemme bonganneet hassuimpia riimipareja ja välillä ihmettelemme yhdessä, mitä outoja sanoja runoista löytyi ja tarkoittavatko ne mitään. S2- oppilaat ovat taas kerran huomanneet, että kantasuomalaiset eivät myöskään ymmärrä kaikkea ja rohkaistuvat kysymään.


ARVOT

Tehtävä perustuu Suomen mielenterveysseuran Mielenterveys voimaksi –koulutuksen materiaaliin ja sopii kaikille ryhmille, joissa osallistujien kielitaito riittää arvoista keskustelemiseen ja oman mielipiteen kertomiseen. Kielen oppiminen, itsetuntemus, mielipiteen ilmaisu.

Tehtävän tavoitteena on herättää keskustelua itselle tärkeistä arvoista ja kuulla muiden mielipiteitä heille tärkeistä arvoista. Tehtävässä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Tehtävää voi myös muokata oman mielensä mukaan

Arvot: RAKKAUS TERVEYS YSTÄVÄT KUNNIOITUS ITSENÄISYYS RAHA TASA-ARVO RAUHA VAPAUS TYÖ / OPISKELU (voi keksiä myös lisää!) Jokainen arvo kirjoitetaan yhdelle A4-paperille. Tarkoituksena on, että jokaisella pienryhmillä on kaikki arvolaput. Ryhmä jaetaan pienryhmiin ja ohjataan nousemaan ylös. Ryhmä asettelee arvolaput maahan. Tämän jälkeen jokainen asettaa oman jalkansa sen lapun päälle, jossa lukee hänen mielestään vähiten tärkeä arvo. Jalan voi laittaa myös saman arvon päälle, minkä joku toinen on jo valinnut. Tämän jälkeen voi pyytää opiskelijoilta perusteluja, miksi he valitsivat juuri kyseisen arvon tai voi pyytää keskustelemaan valituista arvoista oman ryhmänsä kanssa. Kun keskustelu on käyty, nämä valitut arvolaput otetaan pois ja siirretään sivuun.

Seuraavaksi jokainen valitsee taas omasta mielestään vähiten tärkeän arvon ja taas käydään keskustelua. Tätä jatketaan niin kauan, kunnes jäljellä on vain muutama (pari) arvoa.

Lopuksi olisi tarkoitus saada valittua ryhmän mielestä tärkein arvo eli jäljelle jää vain yksi lappu. Tämä jäljelle jäävä arvo on se, jota suurin osa ryhmäläisistä pitää tärkeimpänä. Osa ryhmästä voi tietysti olla täysin eri mieltä.

Kokemuksia harjoituksen ohjaamisesta: Tehtävä herättää aina paljon keskustelua ja mielipiteitä laidasta laitaan. Maahanmuuttajaryhmän kanssa olemme käyneet arvoja läpi etukäteen, jotta kaikki ymmärtäisivät mitä sanat tarkoittavat. On hyvä, että ohjaaja korostaa, että oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, sillä kaikki arvot ovat tärkeitä, joten tehtävä on vaikea.

Oman kokemukseni mukaan ryhmäläiset kertovat mielipiteistään paljon tehtävän aikana, vaikka arvot sinällään voi olla vaikea teema. Tehtävän kautta saa aikaan todella hyvää keskustelua. Viimeksi, kun ohjasin harjoituksen, kaksi viimeistä arvoa olivat terveys ja rakkaus. Ryhmäläiset pohtivat todella pitkään, mikä merkitys on terveydellä, jos ei ole rakkautta ja toisaalta mitä on rakkaus, jos ei ole terve. Lisäksi ryhmä pohti mitä tarkoittaa terveys? Erittäin hyviä kysymyksiä siis. (Kirjoittaja Mirka Özbas)


MINUN TARINANI

-Harjoitteita tarinan kerrontaan

KUVAT, ESINEET JA TARINAT

Harjoitteen tavoitteena on mahdollistaa kertominen jostakin itselle merkitksellisestä asiasta.

Ryhmäläiset tuovat kotoaan kolme kuvaa tai esinettä, jotka kuvaavat käsiteltävää asiaa esim kesää.

Osallistujat jakaantuvat pareihin ja laittavat kuvansa aika tai merkitysjärjestykseen. He kertovat kustakin kuvasta tai esineestä toisilleen ensin yhdellä sanalla, sitten kahdella sanalla ja viimein kokonaisella lauseella. Mikäli kielitaitoa riittää, parit voivat kertoa kuvista hieman lisää ja jakaa kokemuksestaan kertoa minimaalisesti.

Parit etsivät toisen parin ja kertovat uudelleen kuvistaan neljän hengen ryhmissä (rohkaisua ja harjoitusta suulliseen ilmaisuun). Sanan ja lauseen voi vaihtaa, jos tuntuu, että löysi vielä paremman ilmaisun toiselle kerralle.

Nuo neljän hengen ryhmät valitsevat keskuudestaan sen, joka kertoo tarinan koko ryhmälle yhdellä sanalla, kuka kahdella, kuka lauseella ja kuka rajoittamattomalla määrällä sanoja.

MINUN SATUNI

Harjoitteen tavoitteena on ryhmästä riippuen omasta kulttuuritaustasta riippuen:

  • Kertoa oman kulttuurin perinteistä
  • Tutustua satuihin
  • Jakaa itselle merkittävästä tarinasta
  • Harjoitella ilmaisua, kielitaitoa ja yhteistyötä

Ryhmäläiset piirtävät jostakin sadusta itselleen merkittävän kohdan. Saduksi voidaan valita joko kaikkien tuntema klassinen satu tai jokainen voi valita itselleen merkittävän sadun. Ryhmäläiset jakaantuvat n. neljän hengen ryhmiin ja kukin esittelee satuunsa liittyvän kuvan ja kertoo mihin satuun kuva liittyy . Mikäli kielitaito riittää esittelijä voi kertoa mitä sadussa tapahtuu.

Muut kertovat, mitä mielikuvia tai tunteita kuva herättää. Sen jälkeen kukin vuorollaan muovailee muista ryhmäläisistä sadun alusta patsaan, laittaa kuvan sadun keskikohdaksi ja tekee itsestään sadun loppua kuvaavan patsaan. Kun koko tarina on tällä tavoin muovailtu, kukin patsaan osa sanoo sanan tai lauseen, joka tulee omasta asennosta patsaan kokonaisuudessa mieleen. Lopuksi muovailija ja koko ryhmä voi sanoa toisilleen kielitaidon riittäessä jotakin, jota kyseinen satu tai asetelma toi mieleen ja mistä elämän asiasta satu kertoi.

Ohjaajan kannattaa näyttää yksi esimerkiksi ennen kuin ryhmät työskentelevät itsenäisesti.

TARINAT ESINEISTÄ

Istutaan kasvotusten tai ympyrässä ja annetaan pieni esine tai kuva toisille ja keksitään yhdessä tarina. Ensimmäinen aloittaa sanomalla:” Olipa kerran….” ja antaa sitten esineen seuraavalle. Hän ottaa esineen ja kertii kuka on ja missä.

HASSU TARINA

  • Harjoitteen tavoitteena on vapautua kerronnalliseen irroitteluun

Ryhmäläiset asettuvat pareittain vastakkain istumaan. He valitsevat kumpi on A ja kumpi B. A aloittaa kertoa tarinaa joko sovitusta tai vapaasta aiheesta. B syöttää erilaisia sanoja A:lle, jonka tehtävä on liittää B:n sanomat sanat omaan tarinaansa. Tarinaa jatketaan esim 3 minuuuttia, jonka jälkeen ohjaaja sanoo, saattakaa tarinanne loppuun, Sen jälkeen tehtävät vaihtuvat.


Tosta mulle tuli mieleen...

Lotta Lehvävirta

Istutaan tai seistään ringissä. Ensimmäinen aloittaa sanomalla vieressä istuvalle minkä tahansa sanan (esim. “kahvi”), josta tämä jatkaa välittömästi sanomalla “Tosta mulle tuli mieleen….” ja ensimmäisen asian, joka hänelle tuli mieleen (esim. kuppi, tee, aamu, ällöttävä, kilpikonna). Tärkeää on, että vääriä vastauksia ei ole, vaan mikä tahansa sana kelpaa, liittyi se muiden mielestä edelliseen sanaan tai ei. Ketjua kannattaa jatkaa vähintään pari kierrosta, sillä leikki paranee jatkuessaan.

Leikki toimii hyvin lämmittelynä kaikenlaiseen luovaan toimintaan ja ideointiin, erityisesti improvisaatioon, draamaan ja vapaata assosiaatiota vaativiin tehtäviin.

Minä olen

Paula Perhoniemi

Tavoite: harjoitellaan tuottamaan puhetta tarinan avulla. Harjoitetta voi muokata sen mukaan, kuinka sujuvaa puhe on ja millainen sanavarasto on käytössä.

Kaksipuolilissa lintukorteissa on lehdestä leikattuja kuvia eri ikäisistä ihmisistä. Vieressä on helppoja kysymyksiä espanjaksi (tai muulla opiskeltavalla kielellä).

Ryhmissä keksitään "kuvitteellinen henkilö" joka on kortissa. Kuka hän on, missä hän asuu, millainen perhe hänellä on, missä ammatissa toimii, mitä harrastaa.... Mitä enemmän kielitaitoa on, sitä pidemmän tarinan ihmisen ympärille saa. Kyse on tarinnallisuudesta, luodaan tarina jonkin henkilön ympärille.

Menetelmä sopii kaikille ikäluokille. Kuvina voi olla myös esim. kuuluisia henkilöitä eri ikäisten maailmasta. Huomioon tulee ottaa se, että kuvat eivät voi olla uskonnollisia tai poliittisesti kantaa ottavia. Pienempien lasten kohdalla kuvat voivat olla eläimiä, jotka seikkailevat jossakin. (Tässä tulee ottaa myös huomioon eri kulttuurien suhtautuminen eläimiin, vrt. koira, lehmä jne. ). Lisäksi hyviä ovat satuhahmot. Lapset oivat piirtää hahmot myös itse. Lapset ovat pitäneet kovasti tästä harjoituksesta.

Harjoitusta voi käyttää myös muihin asioihin, kuten tarinankirjoitus, eri kielet, draama, ilmaisutaito.

Turvapaikka

Harjoite on muokattu harjoitus sivulta Nuortenmielenterveystalo.fi.

Turvapaikka on ajankohtainen sana. Jotkut opiskelijoistani ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina. Jokainen meistä tarvitsee turvaa. Suomi takaa turvallisen aineellisen perustan. Haemme turvaa myös henkisesti. Kuvitteellinen turvapaikkamme voi olla lapsuudenkoti, meren ranta kesäisessä iltatunnelmassa, kesämökin ullakko tai Tylypahkan taikakoulu. Kuvitteelliseen turvapaikkaan voi hakeutua aina, kun olo on vaikeaa.

Harjoitteen tarkoitus on luoda turvallisuuden ja rauhan tunne. Sen lisäksi harjoitteen avulla voi kerrata sanastoa, värejä, verbien rektioita (esim. tuoksuu tuoreelle mansikalle). Harjoite käydään läpi opettajan ohjauksella. Purku tapahtuu pienryhmissä. Opiskelijat vastaavat samoihin kysymyksiin, jotka opettaja luki harjoitteen aikana.

Ennen harjoitetta kannattaa käydä läpi seuraavat sanat: turvapaikka, kuvitteellinen / todellinen.

"Sulje silmäsi. Kuvittele mielessäsi turvapaikka. Se voi olla todellinen turvapaikka tai kuvitteellinen turvapaikka.

Miltä se näyttää?

Millaisia valoja ja värejä siinä on?

Miltä se tuoksuu?

Onko siellä lämmintä vai viileää?

Oletko siellä yksin vai jonkun kanssa?

Kuuluuko siellä ääniä?"

laulut ja tanssit

Kieltä voi oppia laulujen avulla. Valmiita aiheeseen sopivia lauluja ei helposti löydy, mutta pienellä vaivalla voi vanhoihin lauluihin sepittää uudet sanat. Näin saadaan aikaan opetuslauluja, joihin voi vielä keksiä sanoja kuvittavat liikkeet. Laulu opetellaan vaiheittain. Tämä tarjoaa paljon kielenopetuksessa tarvittavaa toistoa:

a) melodian hyräily (vuorolauluna)

b) laulun kuuntelu laulettuna

c) sanojen opettelu (kirjoitetut/kuvitetut sanat tukena) "räppäämällä", eli rytmisesti lukien

d) liikkeiden opettelu yhdessä tekstin ja sanojen kanssa

e) melodian yhdistäminen sanoihin ja liikkeeseen.

f) laulun ja "tanssin" (liikkeet) opettelu

g) esittäminen

TOIVO-koulutuksessa tuotettiin paljon uusia lauluja. Seuraavan laulun avulla voi oppia Veden olomuotoja.

Veden olomuodot laulu

Sävel Minun kultani kaunis on.Uudelleen sanoittanut Hanna Särkkä, Linda Carlos-Ruiz, ja Sari Autti
Vesi on nestettä ja sitä voi juodaVesi on nestettä ja sitä voi juodaKolme olomuotoa on vedellää-äKolme olomuotoa on vedellää-ä
Vesi jäätyy talvella, kun asteita on nollaVesi jäätyy talvella, kun asteita on nollaKolme olomuotoa on vedellää-äKolme olomuotoa on vedellää-ä
Vesi muuttuu höyryksi, kun asteita on sataVesi muuttuu höyryksi, kun asteita on sataKolme olomuotoa on vedellää-äKolme olomuotoa on vedellää-ä
Pakkasella kylmä on ja joki on jäässäPakkasella kylmä on ja joki on jäässäKolme olomuotoa on vedellää-äKolme olomuotoa on vedellää-ä
Jää sulaa keväällä ja siitä tulee vettäJää sulaa keväällä ja siitä tulee vettäKolme olomuotoa on vedellää-äKolme olomuotoa on vedellää-ä
Kun saunassa heität löylyä niin näet vesihöyryäKun saunassa heität löylyä niin näet vesihöyryäKolme olomuotoa on vedellää-äKolme olomuotoa on vedellää-ä




SARJAKUVAT


Sarjakuvat voivat toimia monella tavalla oppimisen välineinä. Sarjakuvien piirtämiseen on olemassa hyviä oppaita. Esimerkiksi Maailman sarjakuvat ry on julkaissut useilla maailmankielillä visuaalisen ja hyvä oppaan, joka opettaa ketä tahansa tekemään tarinoita sarjakuviksi. TOIVO-koulussa opettajat edistivät tasavertaista oppimista piirtämällä sarjakuvia omista oppimiskokemuksistaan lapsena. Näitä sarjakuvia voi käyttää keskustelun avaajana siitä, mitä oppiminen oikeastaan on.

DRAAMATARINAT

MONIMUOTOINEN PERHE-ELÄMÄ


Rikkoinaisten ja monimuotoisten perheiden maailmassa oppilaan voi olla vaikea puhua omasta perheestään. Oppilas voi pelätä esimerkiksi joutuvansa kiusatuksi tai kokea alemmuuden tunnetta. Moninainen perhe-elämä on hauska tapa luoda hullunkurisia perheitä, jotka kuitenkin voivat olla todellisempia kuin luulemmekaan. Tämä draamatarina nostaa leikillisellä tavalla esille keskustelua epätyypillisistä perheistä. Huumori voi tuoda turvallisen ja hyväksyvän tilan keskustella myös omista perheistä, ongelmista ja unelmista. Harjoite on kehitetty Unicefin Lapsen oikeudet toiminnallisesti -hankkeessa. Tarkemman kuvauksen löydät oppaasta sivulta 10.

Draamatarina on varsin helppo toteuttaa. Harjoitteessa osallistujat luovat nopeasti keskenään arvottavat hahmot. Perheet voidaan kuitenkin luoda myös eläinten maailmassa, nukeilla tai valmiilla roolikorteilla, tai lehdistä leikatuilla kuvilla. Osallistujille voidaan myös arpoa eri ominaisuuksia, vaatetuksia ym.

HAHMON LUOMINEN

Ryhmän kanssa voidaan käsitellä erilaisia teemoja yhdessä luotavan draamatarinan avulla. Tarinan rakentaminen voidaan aloittaa keksimällä ensin tarinan tapahtumapaikka ja päähenkilö. Päähenkilö voidaan piirtää fläppitaululle, ja sen ympärille kirjoitetaan faktoja hahmosta:

  • Missä hän asuu? Mistä hän pitää?
  • Mitä hän tekee? Minkä ikäinen hän on? jne.

Tarinaa jatketaan kuvittelemalla päähenkilön elämää. Teemasta riippuen pienryhmät voivat tehdä piirroksia hahmon kodin eri huoneista; työpaikasta jne. Pienryhmissä voidaan tehdä myös lyhyitä kohtauksia hahmon elämästä eri tilanteissa. Kullekin ryhmälle annetaan lappu, jossa lukee heidän esittämistehtävänsä esim. Kotona, Työpaikalla, Harrastuksissa jne.

Hahmon kohtaamista ongelmista voidaan tehdä kohtauksia. Hahmo voidaan viedä myös tulevaisuuteen ja menneisyyteen. Osallistujat voivat myös kirjoittaa Minä-muodossa päiväkirjaa hahmon elämästä. Tarkempia kuvauksia työtavasta löydät draaman itseopiskelupaketista.


Oma kehityspolku ohjaajana


1) Laita silmät kiinni. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä.

Kävele samalla ajassa taaksepäin ja ajattele, mitä sinulle opettajana ja ohjaajana on tapahtunut siitä lähtien, kun päätit, että sinusta tulee opettaja/ohjaaja. Yritä löytää se hetki ja paikka mielessäsi, jonka seurauksena olet tänään se, joka olet. Mieti, mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen. Ketkä ihmiset? Kävele hitaasti ja mieti. Pysähdy vasta, kun olet saapunut siihen pisteeseen, mistä olet lähtenyt tähän suuntaan, tai siihen pisteeseen, jolloin olet aloittanut opettajan/ohjaajan urasi.

Puretaan: Avaa silmät. Missä olet? Kuinka vanha olet? Mitä hyvää ja mitä huonoa mieleesi tuli? Kerro, mikä sai sinut lähtemään tähän suuntaan? Oletko tyytyväinen? (Lähtisitkö toiseen suuntaan? Mihin?)

2) Laita silmät taas kiinni ja liiku hitaasti takaisin siihen pisteeseen ja siihen aikaan, missä olet tällä hetkellä urallasi. Kuinka pitkä matka se on? Minkälaisia huippuhetkiä on ollut matkallasi? Minkälaisia vastoinkäymisiä? Mikä tai kuka on antanut voimaa? Pysähdy siihen pisteeseen, missä tunnet nyt olevasi.

Puretaan: Missä nyt olet? Seisotko oikealla paikalla? Oletko tyytyväinen? Pitäisikö korjata/lisätä jotain?

3) Pane silmät vielä kerran kiinni. Nyt liikutaan ajassa neljä vuotta eteenpäin. Mihin suuntaan nyt olet menossa? Muuttaisitko tähänastista suuntaa jotenkin? Miten?

Puretaan: Missä näet olevasi neljän vuoden päästä? Oletko siellä, missä haluat olla? Mitä sinun pitää tehdä, jotta pääsisit siihen pisteeseen? Onko sinulla edessä esteitä? Miten voisit poistaa ne? Mikä olisi ideaalitila?

4) Jälkityöskentely: ajatusten järjestäminen

Piirrä isolle paperille kartta, missä olet liikkunut. Ja sen jälkeen kirjoita tarina itsestäsi ohjaajana/opettajana. Tarina loppuu onnellisesti😊.