Harjoitteet

Osallisuuden tikkaat

Teksti Jouni Piekkari

Soveltuvuus: opettajat; yläkoulu; ammatillinen koulutus; lukio

Osallisuuden toteutumista ja sen asteita voi tarkastella Roger Hartin kehittämien kahdeksanportaisten tikkaiden avulla. Tämä tehtävä voi toimia oppilaitoksen osallistavan toimintakulttuurin kehittämisessä. Tikkaat on esitelty Euroopan neuvoston julkaisussa Compasito - Lasten ihmioikeuskasvatuksen käsikirja (s.255). Kirjan on kääntänyt ja julkaissut suomeksi Lasten keskus.

Alimmat portaat edustavat näennäistä osallistumista, kun taas portaat 4-8 edustavat asteittain etenevää osallisuutta. Portaat voivat usein kuvata myös oppimisprosessia. Toiminta aloitetaan usein alemmilta portailta, mutta vähitellen osallisuus ja tietoisuus siitä lisääntyy asteittain oppimisen ja toimintakulttuurin kehittämisen kautta.

Listaa ensin erilaisia toimintoja, joihin oppilaitoksesi tai koulusi oppijat osallistuvat. Kullekin post it -lapulle merkitään yksi toiminto (esim. "oppilaskunta", "kulttuuripäivä", "vanhempain ilta). Toimintojen listaamisen jälkeen asettele toiminnot tikkaille sen mukaan, miten osallisuus toteutuu niissä. Tehtävä on hyvä tehdä pareittain tai pienryhmissä kriittisesti keskustellen. Pohtikaa sen jälkeen:

  • Mitä tämä kertoo toimintojemme osallistavuudesta?
  • Missä on parantamisen varaa?
  • Mikä on oppijoiden kapasiteetti osallistavuuteen? Missä määrin alemmat portaat ovat perusteltuja esim. heikon kielitaidon ryhmissä?

Tämän jälkeen voidaan jakaa ja lainata tehtävään osallistujien kesken hyviä käytäntöjä, jos tehtävä tehdään eri oppilaitoksista tulevien osallistujien kesken.

Poimi sen jälkeen keskeisimpiä kehittämisen alueita. Missä on kehittämisen varaa? Millä keinoilla osallisuutta voidaan parantaa?

Tehtävä voidaan sovelletusti tehdä myös opiskelijaryhmän kanssa. Näin opiskelijat voidaan ottaa mukaan toiminnan kehittämiseen, mikä sinällään on erittäin osallistavaa.

Ongelmista ratkaisuihin - patsasteatteri

Teksti Jouni Piekkari

Ryhmän elämässään ja ympäristössään kokemia haasteita voidaan etsiä ja tutkia yksinkertaisen draamaharjoituksen avulla.

Ryhmä jaetaan lämmitystehtävien jälkeen 3-5 hengen pienryhmiin. Kukin ryhmä keskustelee ensin teemasta esim. "Millaisia ongelmia kohtaan terveydenhuollossa?" tai "Millaisia ongelmia näen elinympäristössäni?". Ryhmät tekevät valitsemastaan ongelmasta kehoillaan pysähtyneen kuvan. Kuvista keskustellaan ja sen jälkeen niihin tehdään samalla tavoin koko ryhmän kanssa ratkaisun kuvia. Työskentely konkretisoi vaikeitakin kysymyksiä ja innostaa siten osallisuuteen ja sen pohjalta voidaan kehittää laajempia toimintakulttuurin kehittämishankkeita.

Työskentely voidaan toteuttaa myös video- tai valokuvatyöskentelynä liikkumalla ympäristössä. Tarkempi kuvaus työtavasta esitetään Unifefin julkaisussa Lapsen oikeudet toiminnallisesti (s. 48 - Ihanteellinen toimintaympäristö).

Selkeäkielinen tasa-arvokysely

Järjestimme oppilaitoksessamme Meitä on Moneksi -suvaitsevaisuuspäivän, jonka yhtenä teemana oli tasa-arvo. Halusimme kysellä opiskelijoilta, miten he kokevat tasa-arvoisuuden ja toteutuuko se oppilaitoksessamme. Näitä kyselyn tuloksia käytimme opetuksen taustatietona.

Koska suurin osa opiskelijoitamme ovat maahanmuuttajataustaisia, muokkasimme ja tiivistimme kyselyä valmiista tasa-arvokyselystä, joka löytyy OPH:n Tasa-arvotyö on taitolaji -oppaasta.

Kyselyn voi toteuttaa joko kirjallisesti mutta myös toiminnallisesti jana-työskentelynä.

SELKEÄKIELINEN TASA-ARVOKYSELY.docx

Ihanteiden maa - liput liehumaan

Teksti Jouni Piekkari

Soveltuvuus: eri luokka-asteet

Innostusta omaan ympäristöön vaikuttamiseen voidaan lähteä nostamaan kuvittelemalla ihanteiden maata ja niiden lippuja. Työtapaa on kehittänyt ympäristötaiteilija Kristiina Tikke Tuura. Työskentelyyn tarvitaan askartelutarvikkeita (eri värisiä papereita, saksia, liimaa ja tikkuja, halkaistuja perunoita tms.).

Osallistujat jaetaan pienryhmiin. Kukin ryhmä alkaa miettiä millainen olisi heidän ihannemaansa; mielikuvituksen maa, jossa kaikki on hyvin. Maa, jota ei oikeasti ole olemassa. Sitten ryhmät lähtevät askartelemaan tämän maan lippua. Liput kiinnitetään perunanpuolikkaisiin. Kukin esittelee lippunsa. Millaisia ihmisiä siellä asuisi? Miten he asuisivat ja mistä he saavat elantonsa? Mistä he ovat ylpeitä? Millainen hallinto on? Tämän jälkeen voidaan piirtää maan kartta ja lisätä siihen yksityiskohtia.

Mielikuvitustyöskentelyn jälkeen voidaan tuoda keskustelu ryhmän omaan todellisuuteen:

  • Miten voimme yhdessä tehdä omasta oppilaitoksestamme ihanteiden maan?
  • Miten voimme tehdä tästä paremman paikan?
  • Mitä väyliä meillä on vaikuttaa elinympäristöömme?

Tämän pohjalta voidaan toteuttaa erilaisia jatkoprojekteja. Lipuista voi tehdä myös näyttelyn, johon yhdistetään tekstejä.

IHANTEIDEN OPPILAITOS

Teksti Jouni Piekkari

Soveltuvuus: eri luokka-asteet

Yksinkertainen ja halpa askartelutyötapa, jolla voidaan käynistää oman oppimisympäristön parantamista.

Tarvikkeet: sanomalehtiä ja maalarinteippiä.

1. KUVAESITYKSET ONGELMISTA: Oppijat lähtevät pienryhmissä havainnoimaan oppimisympäristöään ja ottavat erilaisista ongelmakohdista valokuvia. Oppilaat voivat myös lavastaa ympäristöön ongelmatilanteita ja ottaa niistä kännykkäkuvia. Kuvista voidaan tehdä tekstitetty kuvaesitys esim. Quik-sovelluksella (ks. digitaalisuus). Esitykset katsotaan ja niistä keskustellaan:

  • Mitä ongelmia tai kehittämisen paikkoja kuvaesityksessä esitettiin?
  • Mistä ongelma johtuu?
  • Mitä me voisimme yhdessä tehdä?

2. PAPERIMALLIT: Ryhmä jaetaan uusiin pienryhmiin. Kullekin ryhmälle jaetaan pino sanomalehteä ja maalarinteippirulla. Ryhmät alkavat rakentaa paperista ihanteiden oppimisympäristöä. Paperia voi rutata, rullata, tehdä viuhkoiksi jne. Tästä paperista tehdyssä pienoismallissa voi olla erillisiä osia tai se voi olla yksi kokonaisuus. Malli voi olla konkreettinen tai symbolinen. Mallit katsotaan yksi kerrallaan niin, että ennenkuin pienryhmä itse kertoo, kuullaan kommentteja muulta ryhmältä. Näin saadaan tulkintoihin monipuolisuutta ja uusia näkökulmia:

  • Mitä te näette tässä mallissa?
  • Mitä eri osat voisivat olla?
  • Miksi tämä on ihanteellinen malli?

Tämän jälkeen ryhmä itse kertoo omista ideoistaan. Ohjaaja listaa koko ajan keskustelussa esille tulevia asioita taululle. Pienoismallit kuvataan ja alkuperäiset mallit viedään paperikierrätykseen.

3. TOIMINTASUUNNITELMAT: Osallistujat jaetaan jälleen uusiin pienryhmiin. Ryhmät tuottavat alustavat toimintasuunnitelmat valitsemaltaan ongelma- tai idealueelta (esim. yhteistilojen viihtyvyys).

  • Mitä tehdään, kuka tekee, milloin ja missä?
  • Mitä resursseja tarvitaan?
  • Mitä lupia tai päätöksentekoa tarvitaan?
  • Aikataulu ja tiedotus

TULEVAISUUDEN URAPOLUT

Jouni Piekkari

MOTIIVI - Nuorten tulevaisuuohjauksen uudet menetelmät -hankkeessa kehitettiin toiminnallisia malleja ja harjoitteita erityisesti nuorten aikuisten uraohjaukseen ja motivointiin. Mallit soveltuvat kuitenkin toiminnallisuutensa ja sisältönsä vuoksi hyvin myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksiin.

Mallissa painotetaan erityisesti ryhmädynamiikan huomioimista, osallisuuden vahvistamista ja motivoivan ja kannustavan ilmapiirin luomista. Mallissa voi valita käsiteltäväksi osallistujien itse valitsemia tarkempia aihealueita. Mallissa on otettu huomioon myös terveysnäkökohtia. Tutustu tästä malliin ja harjoitteisiin.

ARVOT

Mirka Özbas

Tavoitteet: kielen oppiminen, itsetuntemus, mielipiteen ilmaisu, ryhmätyötaidot

Tehtävä perustuu Suomen mielenterveysseuran Mielenterveys voimaksi –koulutuksen materiaaliin. Tehtävä sopii kaikille ryhmille, joissa osallistujien kielitaito riittää arvoista keskustelemiseen ja oman mielipiteen kertomiseen.

Tehtävän tavoitteena on herättää keskustelua itselle tärkeistä arvoista ja kuulla muiden mielipiteitä heille tärkeistä arvoista. Tehtävässä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Tehtävää voi myös muokata oman mielensä mukaan.

Arvot:

RAKKAUS

TERVEYS

YSTÄVÄT

KUNNIOITUS ITSENÄISYYS

RAHA

TASA-ARVO

RAUHA

VAPAUS

TYÖ / OPISKELU

(voi keksiä myös lisää!)

Jokainen arvo kirjoitetaan yhdelle A4-paperille. Tarkoituksena on, että jokaisella pienryhmillä on kaikki arvolaput. Ryhmä jaetaan pienryhmiin ja ohjataan nousemaan ylös. Ryhmä asettelee arvolaput maahan. Tämän jälkeen jokainen asettaa oman jalkansa sen lapun päälle, jossa lukee hänen mielestään vähiten tärkeä arvo. Jalan voi laittaa myös saman arvon päälle, minkä joku toinen on jo valinnut.

Tämän jälkeen voi pyytää opiskelijoilta perusteluja, miksi he valitsivat juuri kyseisen arvon tai voi pyytää keskustelemaan valituista arvoista oman ryhmänsä kanssa. Kun keskustelu on käyty, nämä valitut arvolaput otetaan pois ja siirretään sivuun.

Seuraavaksi jokainen valitsee taas omasta mielestään vähiten tärkeän arvon ja taas käydään keskustelua. Tätä jatketaan niin kauan, kunnes jäljellä on vain muutama (pari) arvoa. Lopuksi olisi tarkoitus saada valittua ryhmän mielestä tärkein arvo eli jäljelle jää vain yksi lappu. Tämä jäljelle jäävä arvo on se, jota suurin osa ryhmäläisistä pitää tärkeimpänä. Osa ryhmästä voi tietysti olla täysin eri mieltä.

KOKEMUKSIA HARJOITUKSEN OHJAAMISESTA

Tehtävä herättää aina paljon keskustelua ja mielipiteitä laidasta laitaan. Maahanmuuttajaryhmän kanssa olemme käyneet arvoja läpi etukäteen, jotta kaikki ymmärtäisivät mitä sanat tarkoittavat. On hyvä, että ohjaaja korostaa, että oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, sillä kaikki arvot ovat tärkeitä, joten tehtävä on vaikea. Oman kokemukseni mukaan ryhmäläiset kertovat mielipiteistään paljon tehtävän aikana, vaikka arvot sinällään voi olla vaikea teema. Tehtävän kautta saa aikaan todella hyvää keskustelua. Viimeksi, kun ohjasin harjoituksen, kaksi viimeistä arvoa olivat terveys ja rakkaus. Ryhmäläiset pohtivat todella pitkään, mikä merkitys on terveydellä, jos ei ole rakkautta ja toisaalta mitä on rakkaus, jos ei ole terve. Lisäksi ryhmä pohti mitä tarkoittaa terveys? Erittäin hyviä kysymyksiä siis!