Menetelmät

Tarinallisiksi menetelmiksi voidaan luokitella tarinankerronta, draamatarina, foorumiteatteri, improvisaatio, sadutus ja tarinateatteri. Tässä koulutuksessa on tutustuttu draamatarinaan ja tarinateatterin ideaan henkilökohtaisten kokemusten tarinallistamisesta. Sivulla on lyhyet yhteenvedot hankkeessa esillä olleista menetelmistä.

Draamatarina

Teksti Jouni Piekkari

ELÄYTYMISTÄ AIHEISIIN

Draamatarinalla lei prosessidraamalla tarkoitetaan vaihe vaiheelta etenevää osallistavaa harjoitekokonaisuutta, jossa eläydytään pien- ja suurryhmätehtävien avulla kuvitteelliseen tarinaan. Tarina tuo laajat ja haastavat asiat ymmärrettäviksi ja lähemmäs osallistujien omaa kokemusmaailmaa. Draamatarinat voivat perustua esim. satuihin, kirjallisuuteen tai todellisen elämän aiheisiin. Sen avulla voidaan eläytyä erilaisiin näkökantoihin ja kasvattaa empatiataitoja.

MONIA ILMAISUMUOTOJA

Draamatarina ei ole pelkkää esittämistä, vaan se käyttää monipuolisesti muitakin ilmaisumuotoja, esim. tarinan kuuntelua, piirtämistä, kirjoittamista, sarjakuvaa, askartelua, musiikkia, tanssia ja nukketeatteria. Siihen voidaan yhdistää myös digitaalisia välineitä, kuten videotyöskentelyä. Kuvitteellisia tarinoita voidaan verrata myös todellisen elämän ilmiöihin. Siten siihen voi yhdistää tietopohjaista tutkimista ja oppimista.

TURVALLINEN ILMAPIIRI

Draamatarinassa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisen ja rohkaisevan ilmapiirin luomiseen. Tarina etäytetään aluksi osallistujien välittömistä oman elämän kokemuksista ja niiden käsittelystä, koska se ei ole kaikissa ryhmissä esimerkiksi kiusaamisen vuoksi mahdollista. Tarina käsittely antaa kuitenkin hienovaraisesti osallistujille mahdollisuuden jakaa myös omia kokemuksiaan aiheesta, kun siltä tuntuu.

DRAAMATARINA KIELENOPETUKSESSA

Draamatarina sopii maahanmuuttajien kanssa työskentelyssä erityisen hyvin kielenoppimiseen tietyistä sisältöalueista ja teemoista, esimerkiksi työharjoitteluun valmistautumisessa. Opettaja kykenee valmistamaan etukäteen tähän liittyvää materiaalia ja aineistoa ja liittämään sitä esimerkiksi oppikirjojen sisältöihin. Se sopii erityisen hyvin herättämään kiinnostusta tiettyyn aiheeseen, johon liittyvää sanastoa ja oppisisältöjä voidaan käsitellä edelleen opetuksessa. Draamatarina sopii hyvin turvallisuutensa ja hauskuutensa vuoksi myös kohtauttamisiin. Monikanavaisuuden ja havainnollisuuden ansiosta usein hyvin vähäiselläkin kielitaidolla olevat voivat osallistua draamatarinaan tasavertaisesti paremmin kieltä osaavien rinnalla. Usein maahanmuuttajat ovat osoittautuneet jopa kaikkein rohkeimmiksi heittäytyjiksi.

FOORUMITEATTERI

Teksti Jouni Piekkari

OSALLISTAVAA TEATTERIA KAIKILLE

Foorumiteatterin työpajamaiset työtavat ovat mainio keino nostaa esille osallistujien omia arjen ongelmia ja ratkoa niitä yhdessä. Siten se voi lisätä maahanmuuttajien äänen kuulumista laajemmassa yhteiskunnassa ja nostaa osallistujien omaa vastuuta ongelmiin tarttumisessa. Foorumiteatteri onkin hyvä väline ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksessa. Sen yksinkertaisimmat työpajamenetelmät on kehitetty helpoiksi ja hauskoiksi, niin että erityisiä näyttelijäntaitoja ei tarvita. Siinä kuitenkin myös riittää haastetta pidemmälle kielitaidossa ehtineille.

MONIKANAVAISUUS AUTTAA VÄHÄKIELISTÄ

Samalla foorumiteatteri kehittää empatia- ja ryhmätyöntaitoja, tunneviestintää ja -sanastoa, sekä arjen puhekieltä. Foorumiteatterin yksinkertaisimmat työtavat, kuten pysähtyneet kuvat sopivat konkreettisuutensa ja havainnollisuutensa vuoksi hyvin maahanmuuttajaryhmiin. Työtapana se lisää oppimiseen liikuntaa, iloa ja yhteisöllisyyttä - samalla kun siinä käsitellään osallistujille tärkeitä aiheita ja elämän haasteita.

Foorumiteatterin työtapaan voidaan yhdistää kuvallista työskentelyä, videota, musiikkia, kirjoittamista ja prosessidraaman työtapoja. Ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja voidaan näytellä myös esim. nukketeatterin avulla. Työtapa onkin tuttu esimerkiksi monessa päiväkodissa.

JUURET BRASILIASSA; LATVAT MAAILMALLA

Foorumiteatteri on osa Sorrettujen teatterin (Theatre of the Oppressed) systeemiä, jonka on kehittänyt Brasilialainen teatteriohjaaja Augusto Boal alunperin diktatuuriajan Brasiliassa radikaaliksi ja osallistavaksi kulttuurimuodoksi. Se on levinnyt maailmalla mitä erilaisimpiin yhteisöihin, jotka ajavat köyhempien ja vähempiosaisten asemaa, mutta sitä käytetään myös kouluissa ja päiväkodeissa.

Oppaassa Draaman keinoin kiusaamista vastaan esitellään foorumiteatterin työtapaa käytännöllisten luokkahuonetilanteiden kautta (s. 69).

Oppaassa Lapsen oikeudet toiminnallisesti esitellään foorumiteatterin työtapoihin pohjautuva yksinkertainen työtapa, jolla voidaan nostaa esille arjen ongelmia ja luoda niihin yhdessä ratkaisuja (s.49). Ihanteellinen toimintaympäristö -työpajassa pureudutaan samalla kansainvälisiin lapsen oikeuksiin ja tuodaan ne lähemmäs osallistujien omaa arkea.

Tarinateatteri

Teksti: Päivi Rahmel

TARINOITA IHMISEN OMISTA KOKEMUKSISTA

Tarinateatteri on improvisaatioon perustuvaa teatteria ihmisten omista kokemuksista. Se tarjoaa siten mahdollisuuden jakaa tunteita, kysymyksiä, ristiriitoja ja tarinoita. Omien kokemusten jakaminen on herkkä laji ja vaatii ohjaajalta taitoa ja sensitiivisyyttä luottamuksellisen ilmapiirin rakentamiseen. Menetelmä tukee itsetuntemusta ja ilmaisutaitoa silloinkin, kun kerrottavat asiat liittyvät suoraan jonkin opittavan asian käsittelyyn. Se luo vahvaa yhteisöllisyyttä jakamisen ja empaattisen kuuntelun välityksellä. Tarinateatteri antaa mahdollisuuden myös taiteen hipaisuun tai sen syvälliseen kokemiseen oppimisen arjessa.

KERRONTAA JA KERROTUN PEILAAMISTA NÄYTTÄMÖLLÄ

Työtapa perustuu kertomiseen ja kerrotun esitykselliseen peilaamiseen. Peilaava ja esteettinen kuuntelu vahvistaa jokaisen oikeutta omaan tarinaan ja lisää ymmärrystä erilaisia kokemuksia kohtaan. Tarina ei uhkaa ketään eikä vaadi mitään. Se haluaa tulla kuulluksi, vaikka joskus on haastavaa uskaltautua jakamaan tai kuulemaan jaettua.

TARINALLISUUS MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA

Maahanmuuttajien kanssa tarinallisuus toimii hyvin. Usein heillä on tarve kertoa ja kertominen ei edellytä jonkin asian osaamista. Kertominen voi olla visuaalista, kinesteettistä, taktista tai kielellistä. Tarinaa voi kertoa kielellisen osaamisen monila tasoilla. Parhaimmillaan se tuo vahvaa tasavertaisuutta oppimistilanteisiin ja lisää osaamisen tunnetta. Kokemuksiin liittyvä kertominen motivoi kielen oppimiseen ja erityisesti suullisen vuorovaikutuksen kehittämiseen.

MENETELMÄN IDEA

Käytännössä menetelmän idea on se, että joku kertoo jonkun asian ja näyttelijät sekä muusikko esittävät kuulemansa. Kertoja saa nähdä kokemuksensa elävästä peilistä, joka usein oikeuttaa ja selkeyttää koettua. Kertoja voi aina kommentoida näkemäänsä ja tarkentaa toteutusta, mikäli näyttelijät ja muusikko ovat ohittaneet jotakin olennaista kuulemastaan.

taru-oppimateriaalipankki

Lisätietoa menetelmästä TARU-oppimateriaalipankista :

taru-oppimateriaalipankki.metropolia.fi