Tunnetaidot

Teeman laaja-alaiset tavoitteet

L1: Vahvistetaan oppilaiden aktiivista roolia oppimisprosessissa. Luodaan edellytyksiä oppimista tukeville myönteisille kokemuksille ja tunteille.

L3: Ohjataan tunnetaitojen kehittymistä. Ohjataan tunnistamaan omaa ja yhteistä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä.

Teeman tehtävissä käsitellään haastavia tunteita, pelkoja ja mietitään miten järki ja tunteet eroavat toisistaan.

Tehtävä: Mikä helpottaa pahaa oloa? (45 min)

Tavoite

Nimetään haastavia tunteita ja mietitään, kuinka niitä voi käsitellä.

Tarvikkeet

Tussi- tai älytaulu, värikyniä, (värillistä) paperia, sakset, pieni laatikko.

Ohje

Istutaan esim. ringissä.

1. Aloitetaan listaamalla ja nimeämällä mahdollisimman paljon mielipahaa aiheuttavia, haastavia tunteita (esim. kateus, suru, viha, häpeä, inho, katkeruus, mustasukkaisuus, ahdistus, pelko, epätoivo, tylsyys, loukkaantuneisuus, epäluottamus). Opettaja voi auttaa nimeämään tunteita, jos oppilaat eivät keksi niitä. Apuna voi käyttää myös tunnesanalistoja. Kirjoitetaan tunteet esim. taululle. Oppilaille on hyvä sanoa, että kaikki tunteet ovat arvokkaita, mutta niitä ei kannata arvottaa hyviin tai huonoihin tunteisiin. Siksi ei kannata puhua negatiivisista vaan mieluummin haastavista tunteista. Kaikille tunteille tulee antaa tilaa.

2. Annetaan jokaiselle oppilaalle pieni pala paperia. Oppilaat kirjoittavat paperille yhden haastavan tunteen, jota he ovat kokeneet viime aikoina. Rutataan paperi ja kerätään paperit laatikkoon.

3. Opettaja avaa jokaisen paperin yksi kerrallaan ja kertoo, mitä paperissa lukee. Huomataan, miten erilaisia tunteita kaikilla on ja kuinka ne liittyvät kaikkien elämään. Miksi koemme haastavia tunteita? Mistä tarpeista haastavat tunteet kertovat meille?

4. Annetaan oppilaille uudestaan pieni pala paperia. Nyt tehtävänä on kirjoittaa, mikä asia helpottaa pahaa oloa ja vaikeaa tunnetta (esim. musiikin kuuntelu, päiväkirjaan kirjoittaminen). Ei rutata papereita mutta kerätään ne taas koriin. Opettaja lukee yhden kerrallaan. Yksi luokasta on kirjuri ja kirjoittaa ohjeet värilliselle paperille, joka voidaan laittaa seinälle lopuksi kaikkien nähtäville otsikolla Mikä helpottaa pahaa olo?

Lähde: Etelä-Karjalan SKY-pilotti

Tehtävä: Yhteiset, erilaiset pelot (1-2 x 45 min)

Tavoite

Keskustellaan peloista.

Tarvikkeet

Opettaja kopioi laatikoissa olevat pelot (ota 3–4 kopiota), leikkaa laatikot erilleen ja jakaa ne pöydille luokkaan. Lisäksi voidaan käyttää piirustus- tai maalaustarvikkeita tai tussitaulua.

Ohjeet

Ennen tuntia opettaja laittaa huoneen pöydille tulostetut ja irti leikatut pelkolaput. Ne kannattaa laminoida tai päällystää kontaktimuovilla, jotta samoja lappuja voi käyttää monta kertaa.

Tunnin alussa oppilaat kiertävät luokassa ja keräävät lappuja peloista, joita he kokevat. Jokainen valitsee muutaman erilaisen pelon. Laput kootaan opettajan pöydälle esim. laatikkoon. Kun kaikki ovat keränneet lappuja, opettaja ryhmittelee vastaukset. Onko jotakin pelon kohdetta erityisen paljon? Nähdään, että kukaan ei ole yksin pelkojen kanssa, vaan ne koskevat kaikkia. Voidaan kertoa, että pelko kumpuaa turvallisuuden tarpeesta. Alun perin se on ollut olemassa sitä varten, että valmistaudumme konkreettisiin vaaroihin. Pelon avulla ihminen varautuu siis uhkaaviin tilanteisiin. Monet pelot ovatkin meille yhteisiä, esim. pimeän pelko. Ihmiset pelkäävät usein myös muita kuin konkreettisia asioita, esim. yksin jäämistä. Pelkoon liittyy lisäksi muita tunteita, kuten hämmennystä ja avuttomuutta.

Voidaan keskustella siitä, mihin pelkoja tarvitaan, onko niistä hyötyä ja miten niiden kanssa voi elää. Esim. mitä lapset usein pelkäävät ja miksi? Kuinka pelon tunne ja kohde ovat muuttuneet lapsuudesta nuoruuteen? Mikä auttaa pelon tunteeseen? Mitä hyötyä peloista on?

Jos aikaa on riittävästi, tehtävän yhteydessä voidaan maalata kuva tai maisema, joka edustaa pelkoja. Olisiko se vaikka synkkä metsä, kaukainen vuoristo tai villi joki?

Otetaan loppuun jokin rauhoittumisharjoitus: istu selkä suorana, laita silmät kiinni, pidä toinen käsi rinnalla ja toinen vatsalla. Hengitä syvään muutaman kerran. Rauhoittumisharjoituksia voi myös etsiä internetistä ja toistaa tietokoneella.

Lähde: Etelä-Karjalan SKY-pilotti

Tehtävä: Järki ja tunteet (30 min)

Tavoite

Harjoitellaan erottamaan tunteiden ja järjen puhe.

Tarvikkeet

Vihko tai paperia ja kyniä.

Ohje

Taustaksi: Nuoren aivojen alueet kehittyvät eri tahtia. Etuotsalohko kehittyy viimeisimpien joukossa (noin 25-vuotiaana), ja se säätelee esim. ajatuksia ja tunteita. Mantelitumake kypsyy paljon aiemmin kuin etuotsalohko. Mantelitumakkella on tehtävä tunteiden syntymisessä. Kehittymätön etuotsalohko ei siten pysty säätelemään voimakkaasti toimivaa mantelitumaketta. Lisäluettavaa opettajalle MLL:n sivuilta.

Harjoituksessa mietitään, millä tavalla tunteiden ja järjen "puhe" eroaa. Joskus elämässä on tilanteita, joissa täytyy vaikkapa tehdä erilaisia päätöksiä tai kohdata pelon ja epävarmuuden tunteita. Harjoittelemalla järkipuhetta voi saada toisenlaista näkökulmaa asioihin.

1. Oppilaat käyvät esimerkit läpi parin kanssa ja keksivät järkipuhevirkkeen jokaisen tunnevirkkeen alle. Kirjoitetaan virkkeet vihkoon.

2. Käydään esimerkit läpi opettajan johdolla niin, että jokainen pari lukee oman ehdotuksensa kuhunkin esimerkkiin.

a) Esimerkki

Tunne: Minua pelottaa. En uskalla mennä huomenna kouluun, koska en osaa mitään matematiikan kokeessa.

Järki: Voin harjoitella tänään niin paljon kuin jaksan ja yrittää parhaani. Se riittää.

b) Tunne: Jipii, en malta odottaa! Haluan lähteä reppureissaamaan kasiluokan jälkeen pitkin Eurooppaa kahdestaan kaverini kanssa.

Järki:

c) Tunne: Kylläpä itkettää. Minua ei valittu koripallojoukkueeseen. Olen todella surkea pelaaja.

Järki:

d) Tunne: Jännittää. Lintsaan perjantaina kavereiden kanssa koulusta, jotta en vaikuta nössöltä kavereiden silmissä.

Järki:

e) Tunne: Onpa surkea fiilis. Olen ihan huono. Kaikki muut tietävät ysiluokalla, mitä heistä tulee isona, mutta minä en tiedä.

Järki:

f) Tunne: Minua kauhistuttaa lähteä lukioon/ammattikouluun, jossa on paljon oppilaita ja paljon uutta opiskeltavaa.

Järki:

g) Tunne: Kylläpä ärsyttää! Äiti ja isä eivät anna lähteä risteilylle kaverin ja sen isosiskon kanssa.

Järki:

Lähde: Etelä-Karjalan SKY-pilotti

Tehtävä: Ajatuksia tulevaisuudesta (45 min)

Tavoite

Keskustellaan siitä, millaisia ajatuksia ja tunteita nuorilla on tulevaisuudesta.

Tarvikkeet

3-6 isoa paperia tai kartonkia ja tusseja.

Ohje

1. Aikuinen laittaa ennen tuntia luokkaan kolmelle pöydälle isot paperit tai kartongit. Jos ryhmä on iso, kartonkeja voi olla kuusi. Papereissa on eri otsikot: Vuoden päästä, Viiden vuoden päästä, Kymmenen vuoden päästä. Lisäksi kannattaa kirjoittaa apukysymyksiä: millaista elämä on esim. vuoden kuluttua? Mitä toivot, odotat tai jännität? Millaista olisi tavoiteltava elämä? Papereiden luokse jätetään myös kyniä.

2. Oppilaat pyydetään luokkaan ja kerrotaan, että tunnin aiheena on nuorten tulevaisuuteen liittyvät ajatukset, toiveet ja huolet. Oppilaat kiertävät papereiden luona vastaamassa kysymyksiin eli kirjoittamassa, millaisia toiveita, unelmia ja pelkoja heillä on elämästä tulevaisuudessa paperissa mainittuna ajankohtana. Paperiin saa myös piirtää.

3. Kun kaikki ovat kirjoittaneet tai piirtäneet kaikille papereille, istutaan rinkiin. Opettaja esittelee julisteet yksi kerrallaan aikajärjestyksessä. Keskustellaan yhteisesti

- Mitä toiveita elämästä nuorilla on eri ajankohdista? Mitkä arvot näyttävät olevan tärkeitä?

- Mitä pelkoja nuorilla on tai mikä heitä jännittää tulevassa? Miten jännitystä voisi käsitellä?

- Miten nuoria voisi kannustaa uskomaan unelmiinsa?

Harjoituksen aikana olisi hedelmällistä, jos aikuinen kertoisi omista kokemuksistaan esim. sen suhteen, mitä hän itse odotti peruskoulun jälkeiseltä elämältä (esim. opinnot, ensimmäinen työ, täysi-ikäisyyden saavuttaminen, kotoa pois muuttaminen, uuden harrastuksen aloittaminen, ajokortin saaminen).

Lähde: Etelä-Karjalan SKY-pilotti

Tehtävä: Keskusteluryhmät vihan tunteesta (45 min)

Tavoite

Pienryhmät kiertävät rasteilla keskustelemassa vihan tunteesta.

Tarvikkeet

Ryhmillä on mukanaan kynä ja paperia. Kaikilla rasteilla on ohjeet esim. tulostettuna.

Rasti 1: tarvekortit. Niitä voi tilata kouluille eri verkkokaupoista tai opettaja voi tehdä ne itse.

Rasti 2: dialla olevat ohjeet

Rasti 3: kartonkia, tietokone ja selaimella auki oleva Runorobotti

Rasti 4: dialla olevat ohjeet

Rasti 5: dialla olevat ohjeet ja opettajalla auki dialla oleva kuva esim. tabletin näytöllä

Rasti 6: välineet sarjakuvan piirtämiseen

Rasti 7: dialla olevat ohjeet

Ohje

Ohjeet ovat oheisella diapohjalla.

Lähde: Etelä-Karjalan SKY-pilotti. Tehtävän ovat laatineet Taina Tauriainen ja Satu Harjunen.