Tunnetaidot

Teeman laaja-alaiset tavoitteet

L1: Vahvistetaan oppilaiden aktiivista roolia oppimisprosessissa. Luodaan edellytyksiä oppimista tukeville myönteisille kokemuksille ja tunteille.

L3: Ohjataan tunnetaitojen kehittymistä. Ohjataan tunnistamaan omaa ja yhteistä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä.

Teeman tehtävissä opitaan tunnistamaan tunteita ja mietitään, miltä toisesta saattaa tuntua jokin tilanne.

Tehtävä: Tutustutaan tunteisiin (30-40 min)

Tavoite

Opitaan tunteiden kokemiseen liittyviä asioita.

Tarvikkeet

Vihko/paperia ja kyniä.

Ohje

Opettaja alustaa kertomalla tunteista. Seuraavat kohdat voidaan monistaa tai kirjoittaa vihkoon muistiin.

1. Perustunteita ovat ilo, suru, viha, pelko, yllätys ja rakkaus.

2. Jokainen kokee ja ilmaisee tunteita omalla yksilöllisellä tavallaan.

3. Kaikki tunteet ovat sallittuja: ei ole väärin tuntea erilaisia tunteita. Voimakkaat tunteet eivät kuitenkaan oikeuta esimerkiksi muita loukkaavaan käytökseen.

4. Tunteita voi harjoitella ja oppia tunnistamaan ja ilmaisemaan rakentavasti.

5. Tunteet tulevat ja menevät, mikään tunne ei kestä ikuisesti. Tunteeseen ei kannata välttämättä reagoida heti. Joskus on hyvä odottaa hetki ennen kuin asialla tekee jotain.

6. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen helpottaa omaa oloa ja auttaa ymmärtämään itseä ja omaa toimintaa paremmin. Tämä on tärkeä mielen hyvinvoinnin perusta.

Tutustutaan tunteisiin esim. alla olevan julisteen avulla. Mitä tunteita oppilaat ovat kokeneet tänään? Tunteisiin liittyvistä kokemuksista voi kirjoittaa lyhyitä tarinoita tai keskustella parin kanssa.

Purku: Keskustellaan, oliko päivän aikana koettuja tunteita helppo tunnistaa julisteen avulla. Voimakkaat tunteet voivat helposti viedä energiaa. Millaisia keinoja oppilaat käyttävät tunteiden käsittelyyn? Mitkä keinot auttavat, kun pinna palaa tai ihastus valtaa mielen?

Tehtävän lähde: Suomen Mielenterveys Mieli ry, Hyvän mielen koulu -käsikirja

Julisteen lähde: Suomen Mielenterveys Mieli ry

Tehtävä: Tunnebingo (30-45 min)

Tavoite

Tunnistetaan jokapäiväisen elämän tunteita ja pelataan bingo-peli.

Tarvikkeet

Tunnebingo jokaiselle oppilaalle tulostettuna ja kopioituna, kaksi eriväristä kynää.

Ohje

Ensin jokainen oppilas värittää värikynällä viisi ruutua, jotka vastaavat hänen tunnetilojaan kuluneen viikon ajalta. Sen jälkeen oppilaat kiertävät luokassa kyselemässä toistensa vastauksia ja kilpailevat siitä, kuka saa ensimmäisenä bingon eli viisi ruutua pystyyn, vaakasuoraan tai vinoon. Toisten vastaukset merkitään toisen värisellä kynällä, esim. rasti ruutuun.

Huom. jälkikäteen ei saa muuttuu vastauksia, jotta peli ei helpotu. Otetaan loppukeskustelu tunteista, joita oppilaat olivat merkinneet määrällisesti eniten ja vähiten. Miten viikko on sujunut? Kuinka elettyjen tunteiden kanssa voi tulla toimeen? Yllättikö jonkin tunteen suuri tai pieni määrä luokkayhteisössä?

Lähde: Etelä-Karjalan SKY-pilotti

Tehtävä: Yksinäisyys (30-45 min)

Tavoite

Käsitellään yksinäisyyden tunnetta.

Tarvikkeet

Videotykki. Jokaiselle oppilaalle pieni paperilappua ja kynä. Pieni laatikko.

Opettajalle taustamateriaalia SPR:n Kaveritaitoja-sivuilla.

Ohjeet

1. Oppilaat istuvat rinkiin. Opettaja näyttää alla olevan, Punaisen Ristin Kaveritaidot-ohjelman videoklipikin yksinäisyydestä.

2. Opettaja pyytää jokaista oppilasta kirjoittamaan lapulle tilanteen, jossa oppilas on joskus kokenut olonsa yksinäiseksi. Laput kerätään ringin keskelle esim. laatikkoon. Opettaja kirjoittaa myös oman esimerkin.

3. Opettaja nostaa laput yksi kerrallaan ja lukee ne ääneen.

4. Keskustellaan lappujen esiin nostamista ajatuksista oppilaiden kanssa. Esim. mitä yhteistä tilanteille oli? Yllättikö jokin tilanne? Mistä tarpeesta yksinäisyys kertoo? Mitä voimme tehdä, ettemme itse koe tai etteivät muut koe yksinäisyyttä? Minkä ikäisenä ihmiset kokevat yksinäisyyttä ja miten yksinäisyyden tunne voi vaihdella iän mukaan? Miten yksinäisyyden kierteestä voisi päästä eroon? Kuinka rohkaista yksinäistä?

5. Jaetaan laput takaisin niin, että oppilaat saavat sattumanvaraisesti jonkin lapun. Tehtävä on kirjoittaa kääntöpuolelle tsemppausviesti tai muu, empaattinen vastaus. (Empatian käsite kannattaa avata oppilaille.)

6. Oppilaat lukevat vuorotellen lappujen molemmat puolet ääneen.

Lähde: Etelä-Karjalan SKY-pilotti

Tehtävä: Miltä toisesta tuntuu? (20-30 min)

Tavoite

Pohditaan nuorten elämään liittyviä tunteita ja sitä, miltä jokin tilanne saattaa toisesta henkilöstä tuntua.

Tarvikkeet

Videotykki tai tarinat tulostettuna.

Ohje

Oppilaat jakautuvat viiteen ryhmään. Ryhmille jaetaan tai heijastetaan alla olevat tarinat, jotka voivat liittyä nuoren elämään. Oppilaat lukevat lyhyet tarinat ryhmissään ja miettivät, millaisia tunteita tarinoihin liittyy. Apuna voi käyttää alla olevaa Värinauttien tunnejulistetta.

Purku: Lopuksi luetaan vielä vuorotellen tarinat ääneen luokassa ja ryhmät voivat kertoa, millaisia tunteita he ajattelivat tilanteeseen voivan liittyä. Jokaisen tarinan jälkeen pohditaan vielä yhdessä, millaisia mahdollisia ratkaisuja tilanteelle olisi.

1. Santtu on seurustellut puoli vuotta kumppaninsa kanssa. Santtu on menossa treeneihin, kun huomaa kumppaninsa juttelevan hyvin lähekkäin vieraan pojan kanssa. Miltä Santusta tuntuu? Miettikää ryhmässä.

2. Kiian luokka päättää järjestää ystävänpäiväbileet ja moni luokan oppilaista on osallistumassa. Kiia ryntää koulun jälkeen kotiin ilmoittamaan bileistä. Äiti kuitenkin tyrmää Kiian suunnitelmat, sillä koko perhe osallistuu samana iltana oleviin sukujuhliin. Miltä Kiiasta tuntuu? Keskustelkaa ryhmässä.

3. Kaisa esiintyy koulun bändin kanssa joulujuhlassa. Vaikka Kaisa on tottunut esiintymään ja laulamaan, hän jännittää ja unohtaa laulun sanat täysin. Miltä Kaisasta mahtaa tuntua?

4. Arttu luki ahkerasti kokeeseen ja sai seiskan. Arttu menee kysymään, miten hänen kaverillaan Hannalla meni. Hanna kertoo innoissaan, ettei lukenut juuri ollenkaan ja sai ysin. Miltä Artusta mahtaa tuntua? Entä Hannasta?

5. Minna ja Tiia ovat huomanneet, että Teemu on usein yksin välitunnilla ja vaikuttaa jotenkin surumieliseltä. Miltä tytöistä mahtaa tuntua? Mitä he voisivat tehdä asialle?

Tehtävän lähde: Suomen Mielenterveys Mieli ry, Hyvän mielen koulu -käsikirja

Julisteen lähde: Värinautit

Tehtävä: Rastityöskentelyä pelon tunteesta (45 min)

Tavoite

Pienryhmät kiertävät rasteilla keskustelemassa pelon tunteesta.

Tarvikkeet

Jokaisella rastilla on esim. tulostettuna ohjeet.

Rasti 1: dialla olevat kysymykset

Rasti 2: kartonkia ja kyniä ja ohjeet

Rasti 3: dialla olevat kysymykset

Rasti 4: luokanohjaaja/opettaja paikalla

Rasti 5: dialla olevat kysymykset

Kaikille yhteinen tehtävä: piirustus- ja askartelutarvikkeita dialla olevan ohjeen mukaisesti

Ohje

Ohjeet ovat oheisella diapohjalla.

Lähde: Etelä-Karjalan SKY-pilotti. Tehtävän ovat laatineet Taina Tauriainen ja Satu Harjunen.