Opiskelija kirjoittaa omaäänisyyteen rohkaisevan, elämyksellisyyden ja analyyttisyyden yhdistävän pienoisesseen runosta tai laulutekstistä, jonka opintojakson alussa on valinnut ja josta on opintojakson aikana kirjoittanut useita tekstejä.
Opiskelija
rohkaistuu kirjoittajana ja löytää kirjoittamisen ilon.
muodostaa kokonaiskuvan opintojakson aikana opiskelluista yksittäisistä kaunokirjallisista keinoista ja innostuu kokeilemaan keinoja omassa tekstissään.
ymmärtää, että myös esseen ja muun asiatekstin kirjoittaja voi ottaa kirjoittaja-kertojan roolin.
oppii tavoitteelliseksi kirjoittajaksi, joka ymmärtää tekstin tuottamisen prosessiluonteen.
harjaantuu palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen.
Edellisen oppitunnin Lukukahvila 3 :n keskeinen tavoite on syventää tietoa esseestä tekstilajina ja antaa siten varmuutta oman esseen kirjoittamiseen. Lukukahvila 3:ssa opiskelijat voivat kirjoittaa blogiin käsityksiään ja ajatuksiaan esseestä, ja niitten pohjalta on hyvä ennen varsinaista ohjeistusta keskustella lukukahvilan kysymysten herättämistä lisäkysymyksistä ja ihmetyksistä.
Lukukahvila 3:n kysymyksiä:
Miksi tehtävänanto "kirjoita essee" ei ole riittävä?
Mitä yhteistä tai eroa eri esseelajeilla on?
Millaisen roolin kirjoittaja voi ottaa subjektiivista esseetä kirjoittaessaan?
Mistä tunnistaa luovan tietotekstin?
Kuinka luovia valintoja voi tehdä, jos haluaa täydellisen äidinkielen ylioppilasesseen?
Milloin kirjallisuuskeskustelussa käytetään käsitettä puhuja, kertoja ja kirjoittaja - ja miksi Johanna Venhon mukaan esseisti on kirjoittaja-kertoja?
Esseen ohjeissa on määritelty
tekstilaji: subjektiivinen essee
kohdeyleisö: Kirjanmerkki-blogin lukijat
mentoritekstit: Säkeilyvaara-kirjan pienoisesseet.
Esseen kirjoittamisessa on kaksi täsmäohjetta:
Aloitus on valittava Aloituksia-diaesityksen listalta. Diaesitykseen on valittu Säkeilyvaara-kirjasta omaäänisiä aloituksia, joiden tarkoitus on inspiroida opiskelijaa.
Opiskelijan täytyy käyttää kahta pääväitettä, jotka on Analyysistä suunnitelmaksi -tehtävässä valinnut. (Tehtävä on Runon tunne 3 -osiossa).
Kirjoittamispajassa opiskelijan kirjoitusprosessi etenee ennalta määrätyssä järjestyksessä. Kirjoittamispajan alussa opiskelija saa Kirjoittajan tehtävälistan, jota pitää noudattaa. Opiskelija saa kirjoittamisprosessin tueksi myös suunnittelutyökalut: suunnittelukartan ja kirjoitussuunnitelmakaavion.
Pajan kulku on pääpiirteissään seuraava:
1. Opintojaksolla tehtyjen kirjoitusten ja mentoritekstien selailu ja silmäily
2. Väitteiden, ideoiden ja ajatusten kokoaminen suunnittelukarttaan
3. Kirjoitussuunnitelman laatiminen
4. Opettaja antaa palautetta kirjoitussuunnitelmasta
5. Ensimmäisen tekstiversion kirjoittaminen
6. Tekstin itsearviointi kysymyslistan avulla
7. Toisen tekstiversion kirjoittaminen
8. Vertaispalutteen saaminen ja vastavuoroisesti palautteen antaminen
9. Esseen muokkaaminen valmiiksi
Kirjoituspajan tarkat ohjeet ovat TEHTÄVÄN MATERIAALEISSA.
Kirjoituspaja on monivaiheinen ja siksi sen kesto on noin 3-4 kertaa x 75 minuuttia.
Jokaisen kirjoituspajaoppitunnin alussa on lyhyt, enintään 10 -15 minuutin opetustuokio, jossa käsitellään kirjoittamiseen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi sidosteisuutta ja sidoskeinoja, tekstin rytmiä, tyyliä tai kielenhuoltoa. Opetustuokiot muotoutuvat opetettavan ryhmän tarpeen mukaan. Tässä materiaalissa esitellään lyhyesti muutamia opetusvinkkejä.
Kun ohjediat on opiskelijoiden kanssa käyty läpi , on otollinen hetki katsoa videoSANAKIRJASTA sana innostus. Videon jälkeen kirjoitustyö voi alkaa.