KOHTAUKSEN ANATOMIA -TEHTÄVÄ

Tehtävässä on seitsemän osiota, jotka on suunniteltu tehtäväksi järjestyksessä.

1. IDEARIIHI - KIRJAILIJAN VALINNAT

2. KOHTAUS - MITEN KOHTAUS RAKENTUU?

3. KÄSIKIRJOITUKSESTA KOHTAUKSEKSI - ANNE F-NÄYTELMÄN TEKOPROSESSI

4. KOHTAUKSEN ANATOMIA - MENTORITEKSTIT

5. IDEARIIHI - ELOKUVAOHJAAJAN VALINNAT

6. PROOSAKIRJAN KOHTAUKSESTA ELOKUVA-ADAPTAATIO

7. KOHTAUKSEN ANATOMIA - OMAN ADAPTAATION ANATOMIA

KOHTAUKSEN ANATOMIA -TEHTÄVÄN TAVOITE

• Opiskelija syventää kirjallisuuden tulkintataitoja sekä kirjoittamalla fiktiivistä tekstiä että analysoimalla omaa tuotostaan.

• Opiskelija oppii lisää proosan ja draaman tulkinnan keskeisistä käsitteistä.

• Opiskelija ymmärtää, että jokaisen tekstin takana on aina tekijä.

TEHTÄVÄ 1

• IDEARIIHI - KIRJAILIJAN VALINNAT
  

• Tehtävän inspiraatioksi opettaja tuo luokkaan erilaisia luovan kirjoittamisen oppaita, joista opiskelijat voivat poimia ideoita.
  

• Keskustelu pienryhmissä. Opiskelijat miettivät, mitä ja millaisia valintoja fiktion kirjoittaja joutuu tekemään aloittaessaan uuden teoksen kirjoittamisen.
  
  Kun kirjailija on valinnut aiheen/tarinan/teeman, hänen pitää miettiä, miten hän kirjoittaa sen proosaksi tai draamaksi. Tehtävässä kerrataan tarinanmiksauspöydän käsitteitä: konflikti, rakenne, kieli, kerronta, näkökulma, henkilöiden kehityskaari, henkilöhahmojen tunteet, jännitteen säilyttäminen, jne.
  

• Pienryhmäkeskustelun jälkeen opiskelijoiden valinnat kootaan koko ryhmän kanssa yhteiseen digialustaan.

TEHTÄVÄ 2

• KOHTAUS

• Opettaja tarkentaa opiskelijoiden kanssa edellistä tehtävää ja käy läpi kohtauksen rakenteen mahdollisimman yksityiskohtaisesti niin proosassa kuin draamassa: esimerkiksi parenteesi, puhetapojen erot, henkilöiden suhde ja kommunikaation tarkoitus onnistuminen, kohtauksen tarkoitus, vuoropuhelu, vastavoima, monologi, dialogi, toiminnan suunta.
  

• Opettaja opettaa dialogin: dialogi voi esimerkiksi olla 1. suora rehellinen viesti, 2. epäsuora, vihjeenomainen dialogi , 3. tahattomat viestit ja 4. puhuva hiljaisuus (se mistä vaietaan.)
  

• Vertailutehtävä. Anne Frankin päiväkirjoista on tehty muun muassa sarjakuvia ja näytelmiä. Opettaja vertailee ja tutkii opiskelijoiden kanssa yhdessä Anne Frankin päiväkirjan kohtausta sekä samaa kohtausta sarjakuvassa ja näytelmän käsikirjoituksessa.
  
  Tähän tehtävään voi yhdistää tehtävän 3 videon, jossa esitellään Kansallisteatterin nuortenteatterin Anne F -näytelmän Turkki-kohtauksen dramaturgiaa.
  

• Kirjoitustehtävä. Opiskelijat etsivät lukemastaan kirjasta yhden kohtauksen, jossa on konfliktitilanne. Opiskelijat kirjoittavat lyhyen analyysitekstin: miten kohtaus ja dialogi on rakennettu?

TEHTÄVÄ 3

• Opettaja tutustuttaa opiskelijat teatteriesityksen valmistamisen vaiheisiin. Videosarjassa seurataan Kansallisteatterin Kantti-nuortenteatterin vuoden 2020 produktion, Anne F-näytelmän, valmistumista eri näkökulmista:
  ohjaus, dramaturgia, näyttelijäntyö, lavastus, pukusuunnittelu, äänisuunnittelu, valosuunnittelu, musiikin säveltäminen ja koreografia.
  

• Kirjanmerkki-materiaalia varten kuvattu videosarja keskittyy yhden kohtauksen tekoon käsikirjoituksesta valmiiksi kohtaukseksi.
  

• Koronan vuoksi näytelmän ensi-ilta siirtyi syksyyn 2020, joten videosarjan osat yhdistävä Valmis kohtaus -video ilmestyy Kirjanmerkki-materiaaliin vasta syksyllä.

TEHTÄVÄ 4

• KOHTAUKSEN ANATOMIA
  

• Opettaja näyttää opiskelijoille kolme kohtauksen anatomia -videota, joissa tekijä puhuu kirjoittamastaan tai ohjaamastaan kohtauksesta ja paljastaa omat ratkaisunsa. Opettaja esittelee kirjailijan/ohjaajan ja teoksen lyhyesti ennen videoita. Opettaja antaa aktivoivan kuuntelutehtävän.
  
  
  1. Käsikirjoittaja-elokuvaohjaaja Jelica Jerinic: Dog day -lyhytelokuvan kohtaus.

2. Kirjailija Anneli Kanto: Veriruusut. Kohtaus kirjasta Veriruusut.

3. Dramaturgi-ohjaaja Aino Kivi: Sofi Oksasen kirjasta Stalinin lehmät dramatisoitu kohtaus. https://www.joensuunteatteri.fi/ohjelmisto/stalinin-lehmat

Aktiivinen kuuntelu - kysymykset:

1. Dog day: Mitä ratkaisuja elokuvaohjaaja tekee, kun hän ohjaa

käsikirjoitusta elokuvaksi?

2. Veriruusut: Millä tavalla romaanikirjailija kirjoittaa historiallisen

kontekstin, vuoden 1918 konfliktin, romaanin kohtaukseen?

3. Stalinin lehmät: Mitä dramaturgin täytyy ottaa huomioon, kun hän

dramatisoi romaanitekstiä näyttämölle?

Miten romaanin kohtaus muuttuu, kun se dramatisoidaan?

TEHTÄVÄ 5

• IDEARIIHI - ELOKUVAOHJAAJAN VALINNAT

• Keskustelu pienryhmissä . Opiskelijat miettivät, mitä ja millaisia valintoja fiktion elokuvaohjaaja tai käsikirjoittaja joutuu tekemään käsikirjoittaessaan/ohjatessaan elokuvan kohtauksen.

• Tehtävän inspiraatioksi opettaja tuo luokkaan erilaisia elokuvan käsikirjoittamisen oppaita tai etsii netistä sopivia linkkejä, joista opiskelijat voivat saada lisää ideoita.

• Opiskelijat lukevat kaksi Kjell Sundstedtin tekstiä, joissa kerrotaan elokuvan kerronnan keinoista sekä proosan ja elokuvan eroista. Teoksessa Kjell Sundstedt: Kirjoita elokuvaksi. KVS 2009. Sivut 34 - 37 ja 273 - 276.

• Pienryhmäkeskustelun jälkeen valinnat kootaan koko ryhmän kanssa yhteiseen digialustaan .

TEHTÄVÄ 7

• OMAN KOHTAUKSEN ANATOMIA

Kohtauksen anatomia -äänitteiden (Anneli Kanto, Aino Kivi ja Jelica Jerinic) tyyliin opiskelija suunnittelee ja äänittää oman kohtauksen anatomian ja paljastaa elokuvakohtauksensa ratkaisut:

Opiskelija tekee kohtaussuunnitelman ja kirjoittaa sen, mitä kohtaus paljastaa a) katkelman teemasta b) katkelman henkilöhahmoista ja heidän välisistä suhteistaan. Sen jälkeen opiskelija äänittää oman kohtauksen anatomian.

Oman kohtauksen anatomia -äänite julkaistaan blogiin..