Suomi vs Benin

Ensin hieman taustaa yk:n vuosituhattavoitteista käsin

Yhdistyneet kansakunnat eli tuttavallisemmin YK julkisti vuonna 2000 vuosituhattavoitteet, joiden päämääränä oli puolittaa köyhyys, parantaa terveyttä, edistää koulutusta ja tasa-arvoa sekä kohentaa ympäristön tilaa ja globaalia kumppanuutta vuoteen 2015 mennessä. Vaikka kaikkia tavoitteita ei saavutettu, parani miljoonien ihmisten elämä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi tehtyjen ponnisteluiden takia. Huomattiin myös, että asioihin voi vaikuttaa ja muutoksia on mahdollista saada aikaan. Vuoden 2015 saavutuksilla luotiin pohja uusille tavoitteille Agenda 2030:lle. Edelleen tavoitteena on tehdä maapallosta parempi paikka huomioimalla ympäristö, ihmiset, ihmisoikeudet ja taloudelliset näkökulmat. Uusien tavoitteiden pyrkimyksenä on vastata myös saatuun kritiikkiin. Uudet tavoitteet huomioivat aikaisempaa paremmin rikkaiden valtioiden osallistumisen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Globalis

Globalis on interaktiivinen tietokanta, joka avulla voi tutkia mm. vuosituhattavoitteiden toteutumista eri maapallon valtioissa. Terveystiedonopettajana Globalis oli minulle entuudestaan tuttu ja tiesin saavani sieltä kätevästi myös Beniiniin liittyvää maatietoutta ja tilastoja inhimillisestä kehityksestä. Lisäksi Globaliksesta löytyy artikkeleja ajankohtaisista konflikteista sekä tietoa maailman tilasta. Globalis-sivustoa ylläpitää Suomen YK-liitto.

Suomi-Benin vertailua Globalis-palvelun avulla

Onko Suomella ja Beninillä mitään yhteistä? No, ainakin kumpaakin maata voidaan markkinoida matkailijoille luonnonkauniina ja rauhallisena. Molemmissa maissa rauhanindeksi on korkea. Suomi ja Benin ovat molemmat myös demokratioita ja niin.... Siihen kai ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin.

Tutustuin ensin Beninin maatietoihin Globaliksessa. Sen jälkeen vertailin Tilastot-sivun hakutoiminnon avulla tilastotietoja Beninistä ja Suomesta.

Mihin asioihin kiinnitin tilastoissa huomiota

Sanitaatiotaso 

Sanitaatiolla tarkoitetaan hygieenisiä käymälöitä ja toimivaa viemäröintiä. Suomessa 98%:lla väestöstä on saatavilla toimiva sanitaatio. Beniissä vastaava luku on vain 20 prosenttia. Tästä olenkin kuullut ennen matkaa varoituksia. Neitseellistä rantaa kohteessa on 45 kilometriä, mutta kenkien tai sandaalien käyttö on kuulema suotavaa, koska paikalliset tekevät tarpeensa rantahiekalle vessojen puuttuessa. Kahdesta hotellista, joihin meidät majoitetaan löytyy sanitaatio, mutta kun reissamme päivämatkoilla kannattaa kuulema varautua omalla wc-paperilla tai intiimisavet-pyyhkeillä.

Lapsikuolleisuus ja syntyvyys

Suomen lapsikuolleisuus on nykyään pienimpiä maailmassa. Tuhatta syntynyttä lasta kohden Suomessa kuolee kaksi syntynyttä lasta. Beninissä vastaava luku on 94. Tämä on muuten kaikkien maiden tilastoissa korkea luku! Keskeisiä keinoja lapsikuolleiuuden vähentämiseksi ovat perusterveydenhuolto kaikille lapsille, parempi ravitsemus ja syntymärekisteröinti.

Suomessa naiset synnyttävät keskimäärin 1,9 lasta, kun taas beniniläiset naiset synnyttävät keskimäärin 4,5 lasta. Muihin Afrikan valtioihin verrattuna luku ei ole huomattavan korkea. Esimerkiksi naapurimaa Nigerissä hedelmällisyys on maailman korkein ja naiset synnyttävät keskimäärin 7,4 lasta.

Odotettavissa oleva elinikä

Elinajanodote Suomessa vuonna 2015 oli keskimäärin 80 vuotta. Beninissä ihmiset elävät keskimäärin 57 -vuotiaiksi. Sekä Suomessa, että Beninissä naiset elävät miehiä pidempään. Beninin odotettavissa oleva elinikä on tilastoiduista maista 28. alin, mutta toisaalta ihmiset naapurimaista Nigeriassa, Nigerissä ja Burgina Fasossa ovat keskimäärin vielä lyhytikäisempiä. Beninin naapurimaista Togossa eliniänodote on puolestaan korkeampi kuin Beninissä.

Köyhyys

Beninissä äärimmäisestä köyhyydestä kärsii Benin 53 prosenttia väestöstä. Aikuisväestöstä 62 prosenttia asuu slummeissa. Suomessa ei tilastojen mukaan elä yksikään äärimmäisessä köyhyydessä, mutta absoluuttista köyhyyttä esiintyy toki Suomessakin, joka näkyy muun muassa ruokajonoina, asunnottomuutena ja kerjäämisenä.

Hiilidioksidipäästöt ja ekologinen jalanjälki

Beniniläisten hiilidioksidipäästöt asukasta kohti ovat huomattavasti pienemmät kuin suomalaisten. Hiilidioksidipäästöt Beninissä on 0,56 tonnia henkeä kohti, kun vastaava luku Suomessa on Suomi 8,51 tonnia per asukas.

Vuoden 2015 ekologiseksi jalanjäljeksi on Beninin osalta ilmoitettu 0,7 maapalloa ja Suomen osalta 2,7 maapalloa. Tätä lukua hieman ihmettelen, sillä tänä vuonna Suomen ylikulutuspäivänä 11. huhtikuuta uutisoitiin, että jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi.

Miksi Suomessa sitten kulutetaan niin paljon, vaikka esimerkiksi jätehuolto ja kierrätys Suomessa on hoidettu hyvin kansainvälisesti vertailtuna. Luonnonvarojen kova kulutus Suomessa johtuu mm. talven lämmityskuista. Eniten luonnonvaroja kuluu energiantuotannossa, liikenteessä ja ruoan tuotannossa. Lisää voit lukea esimerkiksi täältä.

Lukutaidottomien määrä

Lukutaidottomien määrä Beninissä on korkea. Vuonna 2015 lukutaitoisia aikuisia väestöstä oli vain 38 prosenttia ja nuorista 53 prosenttia, joka oli koko tilastoiduista maista kahdeksanneksi vähiten.

Vuonna 2015 vietettiin Kirjan vuotta. Lukukeskus kokosi samaisena vuonna Nenäpäivän kunniaksi tietopaketin 10 faktaa lukutaidosta maailmalla. Jos lukutaidon yhteydet hyvinvointiin kiinnostavat, suosittelen tutustumaan Lukukeskuksen toimittamaan tietopakettiin maailman lukutaitotilanteesta. Tässä yksi poiminta tietopaketin faktoista: "11 maassa yli 50% aikuisista on lukutaidottomia: Afghanistan, Benin, Burkina Faso, Keski-Afrikan tasavalta, Tšad, Norsunluunrannikko, Etiopia, Guinea, Liberia, Mali ja Niger. Eniten lukutaidottomia on Intiassa."

Suomesta tiedetään yleisesti, että lukutaito on korkealla tasolla ja suomalaisten koulutustaso on korkea kansainvälisessä vertailussa. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan yleisesti katsoen suomalaisten aikuisten lukutaito on maailman kärkeä. Mutta myös Suomessa on aika paljon ihmisiä, joilla on hankaluuksia asioiden hoitamisessa tarvittavien tekstien lukemisessa. Tutkimuksen mukaan jopa 11 prosentilla 16-65 –vuotiaista suomalaisista on suuria puutteita lukutaidossa

Pientä pohdintaa auttamisesta

Monelle tutkimusmatkaan osallistuvalle ja osallistuneelle on noussut halu auttaa. Suljetussa ja salaisessa Beninin rokotematkan ryhmässä on keskusteltu paljonkin keinoista beniniläisten auttamiseksi. Myös matkaa koordinoiva Villa Karo kannustaa maltillisesti lahjoitusten tekemiseen. Villa Karon mukaan esimerkiksi urheiluvaatteet ja -välineet ovat aina hyödyllistä tavaraa hyväkuntoisena ja puhtaana. Lahjoitukset on kuitenkin syytä hoitaa Villa Karon beniniläisen henkilökunnan kautta. Villa Karo koordinoi, ohjaa ja hajauttaa lahjoitukset, sekä varmistaa että ne päätyvät oikeaan paikkaan. Lahjoitustoiminnan koordinointi estää kerjäämiskulttuurin syntyä sekä kaikkein kärkkäimpien hyötymistä muiden kustannuksella. Olen lupautunut viemään yhden matkalaukullisen futikamppeita, jotka on kerännyt Porvoon FC Futura Juniorien vanhemmat. Kritiikkiäkin projekti on saanut. Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että tavaraa on toimitettu jo yllin kyllin ja myös muuta kuin urheilutoimintaa pitäisi tukea. Kriittisyys on mielestäni oikein hyvä juttu ja asiaa kannattaa ilman muuta pohtia. Itse luottaisin tuohon Villa Karon antamaan infoon asiasta. Täytyy vielä varmistella asiaa, kun käyn varsinaisessa Info-tilaisuudessa.

Infopapereista tulin myös lukeneeksi, että helsinkiläisen Norsen koulun taksvärkkirahat ovat menneet jo vuosia grandpopolaiselle koululle. Itse mietin voisinko kertoa omassa koulussa Beninistä ja houkutella oppilaskuntaa mukaan taksvärkkilahjoitukseen. Taksvärkkirahojen käyttökohteesta osallisuuden periaatetta noudattaenhan päättää viime kädessä oppilaskunta. Usein opettajat kyllä kertovat hyvistä vaihtoehdoista. Minusta nimenomaan koulutuksen tuleminen olisi todella tärkeää. Koulutus on tehokkain keino vähentää köyhyyttä ja lisätä hyvinvointia.