Viime jääkauden huippukohta LGM (engl sanoista Last Glacial Maximum) oli kylmä, kuiva vaihe viime jääkaudella noin 24000-19000 vuotta sitten, jolloin jäätiköt olivat maksimissaan.
.
Jo enne jääkauden huippukautta 28000-27000 vuotta sitten tammikuun keskilämpötila laski -30 C:nen keskisellä Itä-Euroopan tasangolla. Uskotaan vätettei varhaiset ihmisten kestäneet enne 20000 vuoden takaista aikaa alle -30 C tammikuun keskiämpötiloja
niin kuin esim Jukagirin niemimaan alkuperäisasukkaat nykyään. Esimerkiksi Neandertalin ihmisten arvelleen sietäneen tammikuun keksilämpötilaa -15 - -20 C .
Jotkut ajoittavat jääkaudenn huippukauden aikaan 24000-20000 vuotta sitten, ei niin myöhään kuin
21000-18000 vuotta sitten.
Jääkauden huippukauden asutuskeskuksia oli mm Ranskassa, Italiassa, Balkanilla ja Ukrainan-Valko-Venäjän seuduilla sekä niinkin idässä kuin Aasian Siperiassa Baikaljärven lähellä.
Franskan Vezerejoeen laaksossa oli tammikuussa noin - 30 - -15 c ja vuodessa
satoi 400 mm. Kylmimmän vaiheen aikana puut harvinaistuivat ja arookasveja ilmestyi, ja puiden joukossa oli mm skottilaisia mäntyjä
. Solutren peruenmetsästyskulttuuri ajoittuu kylmimpään aikaan tai hieman ennen sitä noin 24000-21000 vuotta sitten.
Ensimmäinen keihäänheitin on löydetty Combe-Saurniere I:n luolasta ajalta 21000 vuotta sitten
Niinpä on väitetty, että sekä keihäänheitin että jousi ja nuoli olisi kehitetty Solutren kaudella, mutta varmasti se ilmestyi vasta noin 14000 vuotta sitten
. Noin 18000 vuotta sitten ilmasto lämpeni hieman hetkeksi
.
, ja noin 15000 vuotta sitten lämmin Allerödin interstadiaali, jonka alussa lämpötila nousi Englannissa jopa 7 c
.
Itä-Euroopan Valki-Venäjän-Ukrainan alue taantui laajalti jääkauden kylmimmäksi ajaksi, ja eräidne arvioiden mukaan uudet asuttajat jotka ilmaantuivat noin 20000 vuotta sitten ilmaston hieman lämmettyä kylmimmän vaiheen jälkeen, eivät olleet samoja fyysisesti ja kulttuurillisesti kuin aiemmin
. Enen jääkauden huuuippukautta Itä-Euroopassa oli vallinnut pienoispatsaita valmistanut Gravetten kulttuuri, ja uudet tulokkaat ovivat "jälkigravettelaisia" eli epigravettelaisia. Nämä tekivät mm Mezhirichiin ja Yudinovoon
Unkarissa oli Szolnokin (Unkarin tasangolla n 50-80 km Budapestistä itään, missä heinäkuun ylin keskilämpö on nykyään noin 20 C) lähellä 22-24 kaBP heinäkuussa keksimäärin 12-14 c "kryoxeroottisessa" vaiheessa ja vielä kylmemmässä vaiheessa
12 C . Ranskassa La Grande Piessä ja Les Elketsissä jääkauden huippukaudella puita alle 40 %.
.
Länsi-Siperian laakiossa Obin alueella nousi vesi jääkauden loppupuolella 60-125/130 m nykyistä korkeammalle.
Kaspianmeren pinta nousi noin 100 m jääkauden huippukaudella. Suuri jääjärvi oli mm Volgan yläjuoksilla n 40 leveydellä äänisestä etelään. Semoin malko suuria jääjärviä oli 40 pituuspiiristä itään mm Sev Dvinan ja Petshoran varrella. Kaspianmeren pinta nousi 100 m, ainakin 60m varhais-Valdailöla 70-50 kyrbp ja myöhäis-Valdailla 27-12 kyrbp . Mutan meren pinta laski vastaavilla kausilla noin 90 -110 m . Maranppinta laski yleensä jopa 130 m.
meran tilavuusyhtälö=jokituonti+sademäärä+jäätikkövedet-(jokivienti+haihtuminen). Tyypillisesti mustalle merelle sadem 150 mm, kaspianmarelel 120 mm.
Lämpötilamittaus LGM: etelä-jakutia Lena ja Aldan 60 lev: noin 15 astetta, lännessä lämpimämpää.
Euraasia 50 ntalvella -25 - -30 C, lähellä ikiroudan etelärajaa janisen-joella ja Irtyshin altaassa -30 - -40 talvella . Eräiden ajatusten mukaan -30 C tammikuun käyrä olis kuljenut Siperiassa 60 N tai korkeintaan 62 N . Siperian kesälämpötila laski jääkaudella 2-8 c nykyisestä . Talvilämpötila ei juurikaan pudonnut nykyisestä Siperian kaukoidän pohjoisosissa, ja Länsi-Siperian keksi- ja eteläosissakin talvilämpötila tippui vain -5 - -6 eikä kesälämpötila siellä käytännössä lainkaan. venäjän Kaukoidän eteläosien lämpötila laski vain 2 C
.
^ A Prehistory of the North Human settlement of the Higher latitudes , John F. Hoffecker, rutgers university press 2005, isbn 0-8135-3469-0 pbk s 97
^ Hoffecker 2005, s 95
^ Hoffecker 2005, s 55
^ Hoffecker 2005, s 97
^ Hoffecker 2005, s 97
^ Hoffecker 2005, s 97
^ Hoffecker 2005, s 97
^ Hoffecker 2005, s 98
^ Hoffecker 2005, s 98
^ Hoffecker 2005, s 104
^ Hoffecker 2005, s 106
^ Frenzel s. 119
^ velichko 1994, s 17, 18, 39
^ Valichko 1984 s 232
^ Velichko 1984, s 231, s 235
^ valichko 1994, s 279, s178
^ Valichko 1984, s 178
^ Valichko 1984, s 280
^ Velichko 1984, s 275
^ Valichko 1984, s 275
.
.