Oli luultavasti nykyistä kuivempaa. Lämpötilat lähellä nykyisiä. Luultavasti lumipeite nykyistä matalampi talvella. Ehkä tuulisempaa.

60 km päässä oleva Kotzebue (Kikiktagruk) heinäkuun keskilämpö siellä 12.1°C. Tammikuussa

-18.3°C. Lämpötila saattaa nousta heinäkuussa 29 asteeseen ja laskea tammikuussa 48 asteeseen. Vuoden keskilämpö nykyään -5.8 °C..Vuoden sademäärä 245 mm. Syksy sateisin, kevät kuivin. Talvinen lumen sadanta keskim 132 cm. Lumi tiivistyy ja sulaa suojasäillä pois. Niinpä lumen suurin syvyys 56 cm keskimäärin. Kesä heinä elokuu keskimäärin lumettomia. Toukokuu ja syyskuu hyvin ohutlumisia. Köppenin ilmastotyyppi Dfb.

Hyönteisistä arvioitu jääkauden ajanjakson heinäkuun keskilämpötila oli

7.5 – 9.5 °C, CCSM4-simulaation perusteella heinäkuun keskilämpö alueella noin 9 °C, helmikuun -28 °C, keskilämpötila -11,5 °C, keksisademäärä vuodessa 125 mm jääkauden lylmimpänä aikana. Vuoden sademäärä ehkä noin puolet nykyisestä. Talvi vähäsateinen, keskimäärin 7 mm/kk aikana jolloin kuukauden keskilämpötila alle 0 °C,

Etelämpänä Zagoskin Lakessa oli toukkalajiston mukaan mukaan jääkauden kylmimpänä aikana heinäkuussa noin 11 °C.

Nykyinen heinäkuun keskilämpö arviolta 8,4 °C rannikolla Alaskan Walesissa.

Tällöin kesälämpötila olisi laskenut vain asteen verran, tai noussut asteen.

Kylmimmän kuukauden keskilämpötila oli jääkaudella 32 − 24.5 °C.

Kuitenkin Kozebue Soundissa nykyään heinäkuussa keskimäärin 12.6 °C.

Kozebue Soundissa nykyään kylmimmän kuukauden keskilämpötila

− 19.7 °C, Näin talvi olisi ollut noin 5-13 °C nykyistä kylmempi.

Vertailun vuoksi jääkauden kylmimmän vaiheen lämpötiloja Colorado Creekissä Länsi-Alaskan sisämaaassa?, heinäkuussa keskimäärin 11.5 – 12.5 °C, ja tammikuussa keskimäärin arviolta −21 - −19 °C.

Niinpä lämpötilaolisi laksenut Colorado Creekissä kesällä 2.3

–3.3 °C ja talvella ollut 2.1 – 1.6 °C lämpimämpää kuin nykyään.

Arvioitu vuoden keskilämpötila .6 -- -8 °C, sama tai alempi kuin nyt.

Maannoksen ominaisuuksia

Nykyään aktiivinne kerros ikiroudassa silttivyöhykkeellä 30 cm

pensastupastundralla ja 58 cm turpeella saratupastundralla. Nykyisen maaperän eloperäinen kerros 7-25 cm mineraalimaan päällä.

Tutkimusalueella oli jääkaudella lössiä ja/tai lössidyynejä.

Maannos tundramaannos, ei aromaannos

Happamuus 7,4-8,6 eli emäksinen, keskimäärin 8.0

Eloperäistä hiiltä maaperässä 3,9-7,7% yleensä noin 3-4%, keskim 3% kivennäismaa, yleensä vähähumuksinen, niitylle tyypillinen?

Typpeä keskim 0,32%

Hiili/typpisuhde C/N 8-11 keskim 9, alhainen hiili/typpi suhde, tyypillinen ruohikoille, tyypillinen nopealle kasviaineksen hajoamiselle

Karbonaattipitoisuus CO3 1,3-2,7% keskim 2,2 %

Arvioitu vuoden keskilämpötila .6 -- -8 C, sama tai alempi kuin nyt

Ilmasto kuiva, ei suota

Kalkkipitoinen

Paljon typpeä ja fosforia, tosin kuin tundralla yleensä

Vaihtokelpoiset kationit mol/mg

*Kalsium Ca 16.7-52.1, keskim 31.0 mol/mg

*Magnesium Mg 4.4-15.9 keskim 7.9 mol/mg

*Kalsium K 0.1-0.5 keskim 0.3 mol/mg

*Natrium Na 0.2-8.3 keskim 2.9 mol/mg

Gleykerros, kosteaa ainakin ajoittain vuodessa, Gleymaannokselle on tyypilistä pohjavesi lähellä maanpintaa, ja gleymaannoksia esiintyy mm arojen ja vuoristoalueiden savisissa painumissa.

Maalajin karkeus keskim 18% hiekkaa, 71% silttiä, 11% savea

Routimista

*monin paikoin kumpuista, kumpuisissa paikoissa kummut noin 20-30 cm (ääriarvot 9-40) leveitä, 10-20 cm korkeita

samanlaisia kumpuja polaarisilla ja subpolaarislla aavikoilla, mm Alaskan sisäosien lössirinteillä jotka viettävät 20 astetta etelään, sulaminen ja jäätyminen synnyttää kummut

Paleoaktiivinen kerros 30-64 cm, monesti n 45 cm

Juuritiheys suuri, yli 100 / dm2 eli 10000 /m2, juuret yleensä ohuita 0- 2 mm, vain joskus 2-15 mm puumaisia juuria

Melko paljon ravinteita

Pieni ionien pystysuora liikkuvuus, maaperä melko muuntumatonta

Tyypillisesti oin 7-10 cm sään vaikuttama pintakerros, jää noin 45 cm, BC syvyys 7/10-40 cm jonka keskellä gleymaannokselle tyypillisä Bg mötiköitä varsinkin n 10 cm syvyydessä

Yksi tapaus Ab1 horisontti esim 30-32 tai syvemmällä

paljon natriumia, lössin mereinen alkuperä?

Lössin kasautuminen luokkaa 0,5 mm/v

Keväällä, jolloin hajanainen lumipeite 20-30 cm

• • oma huomio: muistuttaa pahtojen, kallioiden ja (ravinteisten) lumenviipymien kasvillisuutta, keväällä kostea, kesällä kuiva? lumi sulaa myöhään?

  • oma huomio 2 gkleykerros ja tunturisareke tuovat mieleen Tiibetin Kobresia-niityt, joissa usein gley-kambisolimaannos

Kasvillisuustyyppi yleisesti

Löydetty kasvillisuustyyppi yleensä avoin tunturisaraketta (Kobresia myosuroides) kasvava, emäksinen kalkkipitoinen maa, hieman lössiä,

kosteus vaihtelee paikasta toiseen. Tämän mukaan kasvoi kuivaa, niittymäistä ja yrttirikasta tundraa

sammalen päällä. Myös saraa, ruohoja, yrttejä. Suikeropensaat harvinaisia, mutta niitä esiintyi. Acrocarpous sammalet.

Kasvillisuustyypille ei nykyistä vastaavaa, mutta se muistutti hieman nykyistä kuivaa heinätundraa. Löydetty kasvillisuustyyppi ei ollut polaariaavikkoa tai aroa.

Ehdotettuja vastaavia Ping Gubinin 1992 havaitsema alue Jakutian pohjoisosisissa mm lapinvuokkoa, kääpiöpensaita ja ruohoa kasvava lössipitoinen alue. Toinen vattaava Alaskan kostea ei-hapan tundra, jossa talvella noin -30 ja kesällä 12,4-14.2 c, Pohjois-Alaskan Umiat ja Arctic village. Sademäärät noissa paikoissa 127 and 223 mm

Vrt myös Pohjois-Alaskan Kluane Lakessa lössiä.

Heinäkasvien peitto 30-50% maasta , ja yrttikasvien (forb) peitto 25-40% maasta, sammalpeite 60-70%.

Tällöin heinä+yrttipeitto olisi 55-90%, keskim 72.5%

Kobresia mysoroides yli 30 siementä/100 cm2. Tunturisarake Kobresia mysoroides viihtyy usein vuoristojen/arktiksen saralajin"piikkisara" Carex nardina kanssa.

Hanhikki Potentilla ja kynsimö Draba yleisimmät siemenet

Huomaa, että ei kostealle happamalle kasvualaustalle tyypillisiä varpuja, koivua ja mähkää

(Ericads, Betula, Selaginella sibirica).

Merkittävintä löydöksissä on lapinvuokon puuttuminen. Lapinvuokkohan on tyypillinen

kylmälle arktisella kalkkipitoiselle maalle, joka on mm routimisen ja/tai eroosion epävakauttama.

Tämä viittaa siihen, että kitlukin paleosolin päällä kasvanut kasviyhteisö oli melko tasapainossa. Vakaaseen kasvuympäristöön viittaavat myös

kynsisammalet.

Löytöpaikat ja yleisyys

&Undi!.'"undi!erentiated. The site abbreviations are as follows: TT"Tern, PT"Plane, PL"Point, R1"Reindeer 1, R2"Reindeer 2,

R3"Reindeer 3, RL"Rhonda 1, RH"Rhonda 2, EL"Egg, EH"Eh'cho, and UL"Ulu. Abundance rating is based on the percentage of

samples the taxon is found in: abundant '80%, common 50}80%, infrequent 16}49%, rare(16%.

Löydettyjä putkilokasveja latinaksi ja englanniksi

Varpuja ali kääpiöpensaita

3 paikassa mistä napapajua löytyi, napapajun peitto 30-50%

Salix arctica Leaves TT, PT, EL Uncommon

Salix undi!. Capsules and Buds All but EL and PL Uncommon

Heinäkasveja

Carex bigelowii type Seeds EH, UL and RH Uncommon Tunturisara

Carex nardina type Seeds All but EL and RL Common Sara arktinen, vuoristojen mätästävä "piikkisara"

Cyperaceae undi!. Seeds All but PL, R3 and RH Uncommon

Kobresia myosuroides Seeds All Abundant Tunturisarake

Yrttikasveja

Bupleurum triradiatum Seeds All but R3 and RH Uncommon (jänön)putki

Campanula uniyora type Seeds TT, UL, EH, RH Uncommon Kellokasvi

Caryophyllaceae undi!. Seeds TT, PT, EL, UL, EH, R3 Uncommon

Cerastium beeringianum Seeds All but RL, RH and R1 Uncommon Härkki

Compositae undi!. Seeds TT, PT, RL, EH Rare

cf. Artemisia Seed PL Rare Maruna

Cruciferae undi!. Seeds R2, R3, TT, PT, EL Rare

Draba Seeds All Abundant Kynsimö

Eutrema edwardsii type Seeds TT, R3, EH, UL Uncommon Krassikasvi

Juncus Seeds TT, PT, RL, EL, UL, EH Uncommon Vihvilä

Luzula Seeds UL, EH Rare Piippo

Melandrium azne Seeds All but PL, R1 and RH Uncommon Ailakki

Melandrium apetalum Seeds TT, EH, R3 Rare

Minuartia arctica Seeds TT, PT, EL, UL, EH, R1, R3 Uncommon "arktinen" Nätä

Minuartia obtusiloba Seeds All but PL and RL Common Nätä

Oxyria digyna Seed UL Rare hapro

Papaver sect. Scapiyora Seeds All but PL Common Unikko

Papaver walpolei Leaves TT Rare unikko

Polygonum viviparum Bulbils TT, RL, EH, UL Common Nurmitatar

Potentilla hookeriana Seeds All Common Hanhikki

Potentilla hyparctica type Seeds, whole Plant TT, PT, R1, R2, EH, UL, RH Common Hanhikki

Potentilla nivea type Seeds R2, PT, UL, EH Uncommon Hanhikki

Primulaceae Seeds All but R3 Uncommon

Ranunculus undi!. Seeds All but PL Uncommon Leinikki

Saxifraga oppositifolia Seeds, leaves UL, EH, R3 Uncommon Sinirikko

Taraxacum Seeds PL, EL, EH, R1, R3 Rare Voikukka

Valeriana Seeds TT, UL R Valeriana eli virmajuuri

Muutaman kasviin tarkempi kuvaus

Laji nykyinen kasvupaikka

Plant taxa Modern habitat

Bupleurum triradiatum Kuiva ruohoinen ja avoin tundra, fell}"eld tunturi, arktinen kallio

Carex nardina type Tuulinen, avoin ruohoinen tundra kalkkipitoisella maalla

Cerastium beeringianum Gravel and cli!s, soil disturbedby animals Sora ja kalliohylly? maannos eläinten häiritsemä

Draba spp. Avoin, usein kalkkipitoinen maa

Eutrema edwardsii Avoin kostea maa tundralla, solifluktio

alueilla

Kobresia myosuroides Kuiva, kalkkipitoinen vakaa maannos, matala lumipeite talvisin

Luzula spp. Open soils, fell}"eld, screes and gravel Avoin maaperä, tunturi, sora, vierinkivikko

Melandrium azne Kuivat pikat, avoin kivi, häiriintynyt maannos

Melandrium apetalum Luiva ruohoinen rinne, avoin sora, vierinkivikko

Minuartia arctica Kuivat harjanteet ja kiviset rinteet, ruohoisen tundran avoimella maalla

Minuartia obtusiloba Kuivat rinteet ja lumenviipymät

Oxyria digyna Tundran lumenviipymät, avoin sora, vierinkivikko

Papaver walpolei Kuiva kalkkipitoinen maannos

Polygonum viviparum Kuivat ja kosteat niityt, avoin ruohosto

Potentilla hookeriana kuiva kalkkipitoinen avoin ruohosto

Salix arctica D kuiva tundra, talvinen lumipeite

Saxifraga oppositifolia Kuiva tai kostea (tuulelta?) suojaton kalkkipitoinen maannos

Valeriana (capitata) Kostea ruohikko

Kitlukin paleosolin päällä kasvaneet sammalet

Yeisimmät

Didymodon rigidulus var. icmadophila, Itutumpurasammal

Hypnum vaucheri ja pahtapalmikkosammal

Bryum spp. hiirensammal

Sarakeniityillä eli Kobresia-alueilla yleisimmät

Didymodon rigidulus var. icmadophila Itutumpurasammal

Encalypta alpina tunturikellosammal

Distichium cf. capillaceum, kalkkikahtaissammal

Eräs näyte 2x2 cm

Distichium cf. capillaceum, kalkkikahtaissammal

Encalypta alpina tunturikellosammal

Didymodon rigidulus var.icmadophila Itutumpurasammal

ja yllä Drepanocladus brevifolius (sirppisammal) ja

Myurella julacea liimasiimasammal

Kaikki löydetyt sammalet

Abietinella abietina Well}drained calcareous

soils, xerophytic

Aloina cf. brevirostris On open calcareous soil

Amblystegium serpens var. juratzkana Moist soil

cf. Amblystegiumvarium Wet-to-moist calcareous

substrates

Brachythecium groenlandicum On moist soil and among

other mosses Suikerosammal

Brachythecium cf. nelsonii On moist or wet soil, among

litter

cf. Bryoerythrophyllum recurvirostrum On calcareous soil, often with

other mosses in moss turf

Bryum cf. pseudotriquetrum On moist calcareous soil

Bryum neodamense On moist calcareous soil

Campylium hispidulum On moist calcareous soil

Campylium stellatum On moist to wet calcareous

soil Lettoväkäsammal

Desmatodon leucostoma On open calcareous soil lapiosammal

Dichodontium pellucidum On wet calcareous soil,

#ushes

Dicranum bonjeanii On moist soil

Didymodon rigidulus var. icmadophila On open calcareous soil, e.g.

frost boils, gravel, and in

moss turf

Distichium cf. capillaceum On calcareous soil and in

moss turf

Ditrichum yexicaule On calcareous soil

Drepanocladus brevifolius Calcareous fens and tundra

depressions

Encalypta alpina On dry, open calcareous soil

Eurhynchium pulchellum On well}drained calcareous

soil Pikkunokkasammal

Fissidens arcticus On"ne}grained silt on e.g.

frost boils and disturbed soil

Grimmia sp. Dry calcareous or acidic

substrates

Hypnum bambergeri On damp calcareous soil

Hypnum vaucheri On calcareous soil

Jungermanni ales Various

Myurella julacea On calcareous soil and

other mosses

Orthothecium strictum On moist calcareous soil

Jäkälät

Jäkälän jäänteitä löydetty jonkun verran, lajeja ei tunnistettu

Eläimistö

Peuran luita löydetty, muttei mammutin

Arktinen sopuli Dicrostonyx torquatus

Myyrä Microtus miurus.

Lähteet

Full-glacial upland tundra vegetation preserved under tephra in the

Beringia National Park, Seward Peninsula, Alaska

Victoria G. Goetcheus, Hilary H. Birks

Quaternary Science Reviews 20 (2001) 135}147

doi:10.1016/S0277-3791(00)00127-X

Full-Glacial Environment of the Northern Seward Peninsula,

Alaska, Reconstructed from the 21,500-Year-Old Kitluk Paleosol

Claudia Höfle, Mary E. Edwards,David M. Hopkins, and Daniel H. Mann Chien-Lu Ping

Quaternary Research 53, 143–153 (2000)

Received August 28, 1996

doi:10.1006/qres.1999.2097

Paleoenvironmental reconstruction of the Last Glacial Maximum, inferred from insect

fossils from a tephra buried soil at Tempest Lake, Seward Peninsula, Alaska

Svetlana Kuzmina , Scott Elias, Paul Matheus, John E. Storer , Andrei Sher

Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology 267 (2008) 245 – 255

Hans Krausen tutkimusraportit

- kreationistinen dokumentti englanniksi netissä!

Hans Krause’s Research Reports

Food for Thought for Scientists

Mammoth Fauna 2: The Mammoth Steppe

Chapter 1: Full-Glacial Arctic Tundra

http://www.hanskrause.de/HKHPE/hkhpe_15_01.htm