Kanadan biisoni
Biisonit Wood Buffalo national Parkissa, joka on Kanadassa pohjois-Albertassa.
Metsästä biisonin pääosin vain hakevat suojaa, mutta syövät joskus haapametsän aluskasvillisuutta kesällä.
Ylämaan preeria oon kesälaidunta. Siellä kansaa calamagrostis canadensis, poa pratensis, agropyron spp, koeleria cristata
metsäaukeilla. Alamaan niityt sijaitsevat peace-joen suistotasangolla. Siellä on eniten biisoneita. Carex trichocarpa var aristeta (carex atheroidest) on täällä biisoineiden pääruokaa talvella ja keväällä. Mutta varsinkin talvella se on tärkeää, koska se on talvivihreää ja siten ravinteikasta. Vihreä shoot, ravinteikas. Muskeg-alueita (räme, turvesuo) yleensä vältetään.<ref>Hopkins 1982,, s 261</ref> Biisonit voivat laiduntaa tyynellä jopa -44 asteen pakaksessa. Mutat ne hakevat suojaa metsästä kohtalaisessa yli
3-3.7 m/s tuulessakin. Kovakuorinen lumi vaikeutata merkittävästi ravinnon saamista. Biisonit pystyvät kuitenkin kaivamaan ravintoa lumesta<ref>Hopkins 1982,, s 261</ref> Biisono on märehtijä. Calkuaisensa se saa mikrobivalkuaisena, joka syntyy pötsissä bakteeritoiminan tuloksena ei-valkuaisrehusta. Tälöin biisoni ei yleensä tarvitse valkuaisrikasta ravintoa.
.
Biisoni syö sekä kesällä että talvelal 1,6 % ruumiinpainistaa. Se syö hyvinkin alle 7% valkuaispitoista ravintoa.<ref>Hopkins 1982,, s 262</ref>
Hevonen
Havnone syö Kanadan Sundressa, albertassa 75% päivänvalon tunneista talvella ja keväällä.Havosten talvidieetissä ruohoja/heinää 48-65%, ja muina vuodenaikoina 50-70%. saroja ja vihvilöitä 25-45%, yrttejä alle 3%. Puiden lehtiä ja vastaavia 0 % kesäkuussa, mutta 9% maaliskuussa.<ref>Hopkins 1982,, s 261</ref>. Villit hevoset kiavavat jopa 60 cm syvään lumeen.