Aavikkonorsu on puoliaavikkomaisiin oloihin sopeutunut savanninorsun[1] alapopulaatio. Aavikkonorsut ovat hieman muita Afrikan norsuja pienempiä ja pitkäjalkaisempia
jotta selviäisivät vähemmällä ravinnolla ja vedellä vaativassa elinympäristössään. Näitä kuivuutta ja ravinnon vähyyttä sietäviä norsuja elää mm. Namibin aavikolla ja Malissa.
Aavikkonorsuja elää lähinnä Kunenen alueella[2] Damaralandissa ja Kakaolandissa[3] ja niitä näkee mm Palmwag Rhino Campissa[4] Myös Malissa elää aavikolle sopeutuneita norsuja[5] . Damaramaassa elää noin 600 aavikolle sopeutunutta norsua[6] .
Aavikkonorsu muistuttaa savanninorsua, mutta sillä on pidemmät jalat ehkä pitkien vedenhakumatkojen takia<ref >Taylor 2001, s 8, 9</ref> ja siksi ettei hiekasta heijastuva auringon säteily kuumentaisi liikaa norsujen vatsaa. Aavikkonorsulla on myös paksummat jalat etteivät uppoaisi hiekkaan[7] . Aavikkonorsu on savanninorsua pienempi[8] . Aavinnonorsut käyttävät vettä säästeliäämmin kuin savanninorsut, eivät yleensä kylve, korkeintaan lorauttavat oksentamaansa vettä muutaman litran selälleen jäähdyttääkseen itseään. Toinen vaihtoehto on, että aavikkonorsu kylpee virtsallaan kostuttamassaan hiekassa[9] .
Aavikkonorsulla on hyvä muisti[10] , jolloin se muistaa löytämänsä ruuan- ja vedenhakupaikat[11] [12] [13] , jotka saattavat olla etäällä toisistaan[14] jopa 10 vuoden takaa. Vanhojen, kokeneiden naaraiden poikaset selviytyvät parhaiten hengissä, koska nämä muistavat parhaiten vesipaikat[15] .
Aavikkonorsu kaivaa vettä maan sisästäkin[16] .
Norsu tarvitsee vettä 160 litraa vuorokaudessa ja voi syödä lempiruokaansa akaasiapuun lehtiä 230 kiloa vuorokaudessa[17] .
Aavikkonorsut liikkuvat jatkuvasti ravinnon perässä, ja niille kelpaavat piikkipensaatkin ravinnoksi.
Aavikkonorsu syö muiden norsujen tavoin monenlaista kasviainesta mm. puiden lehtiä, puunkuorta, versoja, sipuleita, mukuloita, kukkia, juuria sekä heinää ja saraa. Ravinto vaihtelee elinpiirin vuodenaikojen mukaan, eläin syö kulloinkin yleensä parasta saatavissa olevaa. Sadekautena eläin syö enemmän ruohomaisia kasveja, kuivana kautena puiden lehtiä, koska nämä ovat kuivaa ruohoa ravinteikkaampia. Käytännössä aavikon oloissa norsu voi olla kolme- neljä päivää syömättä ja juomatta ja sitten syödä ja juoda 16 tuntia yhteen menoon, ja viipyä "ravintokeitaalla" jopa useita päiviä[18]
Eläin saa vettä muun muassa keitaista ja syömällä normaalia kosteammilla alueilla kasvavia kasveja[19] . Puoliaavikoillakin kasvaa monesti harvassa pensaita, ruohotuppaita ja puitakin.
Joillain alueilla vettä virtaa maan sisässä entisten jokiuomien kohdalla[20] . Kuivissa jokiuomissa vesi on yleensä syvällä, jopa 20-30 m syvyydessä mistä mikään eläin ei saa sitä, mutta nousee joskus 1-2 m syvyyteen, josta ainoastaan norsu pystyy kaivamaan sen esille[21] jopa 3 m syvyydestä[22] . Muut aavikon eläimet saattavat käyttää hyväkseen norsujen kaivamia vesikuoppia.
Luoteis-Namibiassa aavikkonorsut liikkuvat jopa 70 km matkoja ruoka- ja vesipaikkojen välillä[23] .
Aavikkonorsu sopeutuu niukkaan elinympäristöönsä myös siten että eläimet kulkevat monesti niinkin pieninä kuin 2-3 eläimen ryhminä[24] , ei suurina laumoina. Monesti näkee silti ainakin 8 aavikkonorsun laumoja. Kun norsut liikkuvat yleensä 25 km/päivä, Namibian aavikoilla ne saattavat kulkea jopa 195 km/päivä[25] . Norsujen elinpiiri voi olla aavikolla jopa 18000 km<sup>2</sup>, kun se on metsässä noin 10 km<sup>2</sup>[26] .
Kirjaviite | Tekijä = Barbara Taylor, asiantuntija Andrian Lister | Nimeke =Norsut | Vuosi =2001 | Luku = | Sivu = | Selite =eläinten maailmasta | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste = ISBN 951-25920-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.12.2010 | Kieli =
Kirjaviite | Tekijä = Pat Morris, Amy-Jane Beer | Nimeke =Siilistä sarvikuonoon | Vuosi =2004 | Luku = | Sivu = | Selite = maailman nisäkkäitä| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava | Tunniste = ISBN 951-1-19067-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.12.2010 | Kieli =
^ [http://www.desertelephant.org/elephant-conservation/desert-elephants.html Desert Elephants] EHRA Volunteer in Africa to conserve the desert elephants of Namibia
^ [http://www.desertelephant.org/elephant-conservation/desert-elephants.html ]
^ [http://www.namibian.org/travel/wildlife/desert_elephant.html Desert Elephant] Desert Elephant
^ [http://www.namibian.org/travel/wildlife/desert_elephant.html Desert Elephant] Desert Elephant
^ [http://www.desertelephant.org/ Volunteer in Africa] EHRA
^ Tieteen Kuvalehti 2005 16 s. 38
^ Tieteen Kuvalehti, Numero 16/2005, 27.10-16.11., "Marssilla pätsissä" sivu 38
^ Tieteen Kuvalehti 2005 numero 16 s 38
^ Tieteen Kuvalehti 2005 16 s 38
^ Tieteen Kuvalehti numero 16/2005 s. 38-43.
www.elephant.com
^ Focus; maj 2005, side 6-13: Desert Tusker
^ [http://yle.fi/ohjelmat/62220 Avara luonto: Namibin aavikkonorsut] Yle TV1 Luonto-ohjelma la 25.4.2009 klo 18:50 - 19:40
^ Tieteen Kuvalehti 2005 16 s 38
^ [http://blogs.helsinki.fi/t-retki/2009/04/07/patrolling-week/ Patrolling-week] Tutkimusretkellä , Yliopisto-lehti tutkijoiden matkassa
^ Tieteen Kuvalehti 2005 16 38
^ Tieteen Kuvalehti 2005 16 38
^ EHRA Desert Elephants
^ Tieteen Kuvalehti 2005 16 38
^ Tieteen Kuvalehti 2005 16 38"
^ Maailman luonto, Nisäkkäät 2, Weilin+Göös 1999, s 133
^ [http://www.namibian.org/travel/wildlife/desert_elephant.html Desert Elephant] Desert Elephant
^ EHRA Desert_ lephants
^ Taylor 2001, s 25
^ Morris Beer s. 119