Suomen kasvillisuusvyöhykkeiden etelärajoja
Eteläboreaalinen EB vuoden keksilämpö n 4.5 tammikuun keskilämpötila -5 - -4 (-7?), heinäkuu nimenomaan 16-17 (17 maalla, 16 meren lähellä) kasvukauden pituus 170-
nimenomaan 175 vuorokautta , lämpösumma 1250 , 1200-1300 astevuorokautta
Keskiboreaalinen KB n 2 (1,5-3( , 6-11 n, -9- -11 n -10 , heinä n 16,5 tai 15.5 , 155(150), 1000-nimenomaan 1050
Pohjoisboreaalinen eteläosa Peräpohjola PB1 vuosi 0, PB -12 - nimenomaan -13, heinä +15 melko tarkkaan 135, 800-nimenomaan 850, lepän pohjoisraja? lähellä ohran pohjoisrajaa?
Pohjoisboreaalisen pohjoisosa PB2, Metsä-Lappi, ML kuusi ei kasva? vuosi -2, t nimenomaan -14, heinä +14(13?) 120, nimenomaan 125, 600-650, jopa 700
Metsänraja MR Käsivarren tyvessä hieeman Hettan pohjoispuolella vuosi -2--4 (virallisesti -1) , tammi - 13 - -14, virallisesti heinä +13 -> 12,5? välillä 12 +14 110 (115) tai 120+, nimenomaan 500-550 tai jopa 650, virallisesti 600 vuosien 1961-1990 lämpösumman mukaan. Jotkut määrittelevät metsänrajalle heinäkuussa 10 C.
Käsivarren kärki vuosi <-4, lämpösumma alle 450 eli käytännössä n 250?
Metsänrajan määritelmä: puita niin harvassa ettei orava jaksa yleensähypätä puusta toiseen koko
alueen alalla, missä puut kasvata ryhminä tai yksittäin. Erään metsänrajan määritelmän mukaan metsässä on puiden latvuspeittävyys 30%
Suomen kasvillisuusvyöhykkeet, kesäkuukausien kesä, heinä, elo yhteenlasketu keskilämpötila "kesän keskilämpötila"
Etelärajokoilla
*EB 14-16 15?
*KB hieman yli 14 , 14-14,5?
*PB 13
*PB Metsä-lppi kuuseton vyöhyke noin 12 tai 11,5-12
*Metsänraja 10-11 max 10-10,5?
*Käsivarren kärki ja Jäämeren ranta n 8 C
Puuttoman paljakan osuus
*EB ei ole
*KB vain vähän alle 1?
*PB 1 eli Peräpohjola (Keski- Ja Etelä-Lappi) vähän, ehkä 5-10%
*PB2 eli ML paljon, 30-50, paljakaka ei laaskoissa
*Lapin hemiarktinen Tunturikoivikko yleisesti ottaen alalal paljaklkaa yli 60%
Aiemmat vanhat
*Tunturikoivikko, yksittäisiä mäntyjä alle kasvukais 110, 5 asteen ylittävä päivien lämpösumma
*Puuraja mänty, melko lähellä metsän rajaa , lämpsumma 600
*Metsänraja mänty 115-120 n 650 heinäkuussa n 12-13 C?
*Pohjoisboreaalinen eteläraja 35-130 , 750, tarveleppä pohjoisraja
*Keskiboreaalinen eteläraja 150-160, 1000 n. 15 C
*Eteläboreaalinen etaläraja kasvukaus 175-180,
Lämpösumma laskee 60-70/100 m, tunturikoivikossa laaksomäntyjä mm Kevo. Lämpötilan lasku tyypillisesti 6,5 c/1000
m eli 0.65 c/100 m.
Palsojen esiintymisraja vuoden keskilämpötila -1 C, ehkä paikoin alle 0 C.
Inari lämpsumma smaoilal elevyksillä ylävämmillä mailla alle 600 m mutta järven lähellä yli 750, jopa 800-850, toinne tieto samalla leveydellä 500, järven ympärillä 600+ kolmas tieto inarin ymärillä 700, samalle lavbydellä 600
Kasvukausi samalle leveydellä lapissa yleensä 110-115, mutta Inarijärvessä ja lähiympäristössä 115-125+
Irarinjärven tammikuun, heinäkuun ja vuoden keksilämpötilat noin asteen varran korkeampia kuin ympäristössä.
Kasvillisuusvyöhykkeistä laajemmin