Jakutien hevonen syö kesällä noin 80-100 kasvia, joista 40 on merkittiviä ruokia: heinät+sarat, yrtit, pensaat, matalat pajut.
myskihärää syö bikadan asemalla 107 lajia 230 lajista, eli 47% <ref>Ukraintseva 2013, s 302, rapota 1981</ref>, Myöskihärkä syö saroja, ruohoja, pajuka, hernekesveja. Kesällä mysöhärkä syö pajua, heiniä, saroja, tupasvillaa, lapinvuokkoa, yrttejä. talvella carex bigelowii ssp arcticsibirica, eriophorum polystachyon, salix pilchra, arctagrostis latifolia.
<ref name="Ukraintseva_2013_305">Ukraintseva 2013, s 302</ref>
Kasvien ravintioarvoa määriteltäessä tärkeitä lukuja proteiinien ja kivennäiosten määrät. Proteiinien lisäksi esim albumiini. kivennäisiä kalsium, kalium, fosfori june.
Peuran kevät ruoka, tupasvillalaji eriophorum vaginatum 0,33% klsiumia ja 2,70% kaliumia Poron talviruoka
poronjäkälalaji cladonia alpestris sisältää 0,13% kalsiumia jan 0.54% kaliumia<ref name="Ukraintseva_2013_305">Ukraintseva 2013, s 305</ref>. Ruoho arctophila rulva yksi ravinnerikkaimpia subarttisen alueen kasveja. Nuoressa lehdessä artcophila fulvaa proteeinia 18,7-23,9%, albumiinia 17,7-18,9%<ref name="Ukraintseva_2013_305">Ukraintseva 2013, s 305</ref>. Proteeneja lehdissä13,1-19,6% stems 6,8.10,6%.
<ref name="Ukraintseva_2013_305">Ukraintseva 2013, s 305</ref>.
Laidunten proteiinisisältö pienenee syksyllä, talvella ja kesällä. Jana-joen yläjuoksulla ruohojan proteiinisisältö tippuu talvella 3,5-6,0 kertaa alemmaksi, ja sarojan 2,6-6,4 kertaa alemmaksi<ref name="Ukraintseva_2013_305">Ukraintseva 2013, s 305</ref> Mutta Kolyma-joen keskijuoksulla proteioinian määrän talvine laksu on piemepi, 2,4-3,5x talvella heinissä, ja
2,4-5,2x saroissa. 9 välttämätöntä aminohappoa miinus tryptofaani kuiva-aineessa Yanan ja Kolyman alueella
19-37 g/kg ka kesällä, 7-11 g/kg kuiva-aineesta talvella. Tämä vaikuttaa varsinkin hevosilla talvella albumiinin tuotantoon ja vaihtoon<ref name="Ukraintseva_2013_305">Ukraintseva 2013, s 305</ref>., Tärkemmmät kivennäiset kalsium ja fosfori ca ja p.hernekasvit, yrtit, pajut ja muut puut: paljon kalsiumia ja fosforia. Arctpophila fulva: paljon kalsiumia, magnesiumia, mutta näitä paljon myös puissa. Sara: enemmän piitä kuin tupasvillas<ref>Ukraintseva 2013, s 306</ref>. Suokorte equisetum spp
sisältää kivennäisä enemmän talvella kuin kesällä: 1,5x-2 x magnesiumia, 2,2x kalsiumia, 7x-8x piitä ka 5x yleiesti.
Pii lisää eläinten kasvua yleiesti, ja vahhvistaa turkkia esim hyönteisiä vastaan. 0.003% lisäys
piitä kakan ruokaan: kanat kasvavat paöljon vahvemmiksi ja nopeammiref>Ukraintseva 2013, s 307</ref>. Pii lisää
sioilla valtavasti turkin kasvua<ref>Ukraintseva 2013, s 306</ref>. piitä paljon yrteissä saroissa syksyllä ja talvella.
Lämminturkkieläimille välttämätän Ca K P Si.
Jääkaudella pitkä kylm'ä talvi -> aläinten ruoka pääosin runsaasti kivennäisä sisältävää talviruokaa. Kesruoassa runsaasti hiilihydraateja rasvaa proteiineja. niittyyrteissä ei mown vähän albumiinia , mutta 7.82 % proteiineja, 44,5% typpivapaita aineita, 29,2% seklluloosaa 6,5% tuhka.'Equisetum variegatum 17,0% proteiiniaref>Ukraintseva 2013, s 306</ref> Kuiva syksy, varhaine kuura hevosella hyvä, koska varhain kuuraan jäätyneet kasvit eivät menetä ravintoarvoaan talvella. Pitkä, kostea syksy: yrtit/ruohot kellastuvat ja menettävätt ravintoarvonsaref>Ukraintseva 2013, s 307</ref>.
.
.