Puiden vaatimia keskilämpöjä
Tammikuun keskilämpö/ heinäkuun keskeilämpö mereiselle ja mentereiselle ilmastolle
Mereinen tammi/ Mereinen heinä, mantereinen tammi/ Mantereinen heinä
Picea abies -12, 14, -38, 12
Pinus sylvestris -8 12, -40, 14
Betula pubescens -12 14 -38 12
Betula verrusuosa -12 14 -40 12[1]
Lehtikuusen Larix väitetään kestävän jopa -70 kuivassa mannerilmastossa
Kasvilisuusvyöhykkeiden ilmastollisia arvoja
Itä-Siperia:
Arktinen tundra sade 250 mm, tammikuu -36, heinäkuu 4, h/eo eli sademäärä/haihdunta maasta Eo 1,3, kasvukauden lämpsumma yli 5 C astepäiviä 540, yli 10 c astepäiviä eli "kesän lämpösumma" 180
Tyypillinen tundra 250 mm, -36 c, heinäkuu 6 c, kosteusindeksi sade/haihtuminen 1,1, kasvukauden lämpösumma 580, kesän lämösumma 230
Pensastundra 350 mm, -37 c, heinäkuu 12 c, kosteus 1.2 , 660 astepäivää, 300 astepäivää kesällä
Ohut lehtikuusimetsä, metsätundra sadem?, talvi -31, kesä 10, h/e0 1,2, kasvukauden lämpösumma 740, kesän lämpösumma 390
Pohjoisen taigan kevyt lehtikuusimetsä 400, -40, kesä 15, kosteus 1.04, kasvukauden lämpösumma 1150, kesän lämösumma 800
Keskisen taigan lehtikuusimetsä:
sammal-ruoho-pensas 350, -31, 16, 0.84, 1560, 1300
sama, mutta myös kosteita niittyjä 350, -40, 17, 0,74, 1560, 1100
sama, mutta roudan sulamispainumissa"alasseissa" aroa 250, -39, 18, 0.66, 1640, 1300
Keskinen ja eteläinen taiga-Keski-Siperian lehtikuusimetsä 500, -28, 17, 1.1, 1600, 1200
Keskinen ja eteläinen taiga, Keski-Siperian mänty- ja lehtikuusimetsä 450, -22, 18, 0.9m 1800, 1400
Tansbaikalian metsäaro 400, -19, 16, 0.65, 1600, 1250
Etelä-Siperian pietaryrtti-niittyaro 300, -19, 16, 0.64, 2220, 1900
Vuoristotundra 350, -38, 12 , 1.2 650, 280
"Subtaiga" eli sekametsä leveälehti+havupouita sade? -25, 17, 1.0, 2120, 1800
Tumma vuoristotaiga, 750, -15, 17, 1.6, 1860, 500
Tammimetsä 750, -18, 19, 1.1, 2420 2100
Leveälehtinen vuoristometsä 750, -19, 1.2 2520, 2200
Uralin ja Etelä-Siperian vuoristotaiga, tumma havupuumetsä 750, -22, 14, 1.5, 1800, 1400
Optimiarvoja (keksivyöhyke tai eteläraja?)
Tyypillinen tundra 650, -8 - -17, 7, 2.0, 450, 100
Ohut koivikko, metsätundra -8 - -16, 9, 2.0, 650, 300
Pohjoinen tumma havutaiga 700, -11, 12, 1.8, 1150, 300
Pohjoinen mäntymetsä 700, -14 14 h/e0 ? kasvukauden lämpösumma ? kesän lämpösumma 900
Keskinen tumma havutaiga 650-750, -11- -15, 16, 1.6, 1750, 1350
Eteläine tumma havutaiga 650-750, - 12 - -15m 17, 14, 2100, 1700
subtauiga sekametsä 650-750, - 8 - -15, 18, 1.3, 2300, 1900
lehtimetsä 650, -6, 19, 1.1, 2700, 2300
metsäaro 625, -7m 20, 0.82m 3000, 2400
aro 500 -5 22 0.70 3100 2800
puoliaavikko 350 -144 24 0.40 3400 3100
aavikko 250 -9 26 0.25 3600
Arktinen tundra 350, -26, 5, 2.5, 440, 100
Tyypilline tundra 450, -28, 8, 2.2, 500, 150
Pensastuundra 550, -27, 12, 1.8, 540, 200
Ohut lehtikuusimetsä, kuusi-lehtikuusimetsä 550, -28, 13, 1.8 1060, 600
Pohjoisen taigan lehtikuusi-kuusimetsä 550, -26, 15, 1.8, 1340, 100
Pohjoisen taigan mäntymetsä 550, -23, 15, 1.54, 1450, 1100
Pohjoisen taigan lehtikuusi-kuusi-seetrimetsä 750 -23 15 1.8 1240 900
Keskitaigan lehtikuusi-kuusi-setrimetsä 650 -22 17 1,6 1860 1500
Eteläisen taigan kuusi-seetri-fir metsä 550 -20 17 1,3 2040 1700
Keski- je etelätaiga, länsi-Siperian mäntymetsä 550 -21 17 1.2 1940 1600
Alitaiga haapa-koivumetsä 550 -18 18 0.9 2200 1900
Niittyarot ja aron peittämät niityt+koivu-haapametsiä painanteissa groves - metsäaro 450 -18 18 0.7 2420 200
Aro 3500 -17 21 0.5 2620 2300
Pohjoine puoliaavikko 350 -16 22 0.3 2700 2400
Eteläinen puoliaavikko 300 -15 21 0.3 300 2700
artemisia-aavikko 150 -14 24 0.14 3500 3200
Suolaksviaavikko 150 -14 25 0.1 3900 3600
Saksaul- ja pansasaavikko hiakalla 150 -2 29 0.2 4250 400
^ valichko 1984, s 278
Navigation Optionsedit navigation
Contributions to http://jannentietowiki.wikispaces.com/ are licensed under a Creative Commons Attribution Share-Alike 3.0 License. Portions not