Interstadíaali oli jääkauden keskellä ollut lauhahko, kosteahko vaihe Interstadiaalien aikana yleensä jäätiköt supistuivat ja metsä ja pensaat valtasivat alaa arolta ja tundralta. Interstadiaalien uskotaan liittyneen osin Golf-virtaan liittyneen termohaliinikierron muutoksiin, osin
maapallon akselikallistuman, akselin suunnan ja radan pitkäjaksoisiin muutoksiin. Keski-Vekselin alun interstadiaalit lienevät Siperian pohjoisosissa olleet lämpimämpiä kuin mitä nyt on, koska Maan akseli oli silloin nykyistä kaltevampi, minkä takia Aurinko paistoi kesällä korkeilla leveysasteila kuumasti. Akselikallistuma kuitenkin pieneni vuosituhansien aikana lun lähestyttiin jäätiköitymishuippua LGM:ää. Niinpä interstadiaalit muuttuivat aikaa myöten kylmemmiksi. Interstadaalit on nimetty eri löytöpaikoissa hieman eri tavoin,
ja ajoituksien puutteellisuuden takia täydellistä vastaavustaulukkoa eli korreaaltiota ei voida tehdä.
Esimerkiksi Ranskassa interstadiaali oli metsäinen ja kostea, ja monin paikoin metsän siitepölymäärä kasvoi Keski-Veikselin interstadiaaleina yli 80%:iin, kun se oli jäätiköitymisinä alle 40%.
Tyypillisellä Keski-Veikselin interstadiaalina Antarktiksen lämpötila oli -5 - -7 astetta nykyistä alempi, kun
se oli jääkauden huippuvaiheen kautena -8 C nykyistä alempi. [1] . Normandiassa Denekamp, Hangelo-interstadiaalien lämpötila oli noin 30000 BP heinäkuussa keksimäärin +6 Cm ja Vaikselin alun Brörupina noin + 6 c[2]
Vanäjän pohjosisosa tiedetään itä-siperiassa vallineen noin 50000 vuotta sitten lämpimän, kuivan vaiheen, minkä jälkeen ilmasto viileni lanajoen suiston tienoilla lähestyttäessä 20000 vuoden takaista jäätiköitymishuippua.
Venäjällä Obin altaassa oli 57 leveydellä Aazylinossa noin 45000 vuotta sitten tudraa, kun oli jäätiköityminen. Hieman myöhemmin (0-2000) oli metsätundraa. Prochorkinossa 59 30 leveydellä oli noin 50000 vuotta sitten metsätundraa, sitten Shuryschkarin lämpenemisen jälkeen leppä -ja koivumetsiä , leppää ei tavattu alueelle enää myöhemmin. Tämän jälkeen tuli jäätiköitymisen edellä metsätundraa ja noin 45000 vuotta sitten täälläkin tundraa, jonka jälkeen lämpimämmpää noin 42400 vuotta sitten metsätundraa Zolotomysin lämpenemiseen liittyen. Kargassa noin 32000 vuotta sitten Lochpodgortin viileneminen toi metsätundran, tämän jälkeen 30000-25000 vuotta sitten alussa koivua ja mäntyä, noin 25000 vuotta sitten vain koivua, ja tundra saapui ehkä n 20500 vuotta sitten Kargaan. Vertailun vuoksi Kazym-Mysissä ja Zolotv-Mysissä noin 64 leveydellä kasvoi 29500 vuotta sitten kuustam, Siperian mäntyä ja mäntyä[3] . Kazym-Mysin alueella oli ollut tundraa yli 50000 vuotta sitten, metsätundraa alle 45000 vuotta sitten ja pohjoista taiga noin 40800 vuotta sitten. Noin 40000-35000 vuotta sitten oli alussa valoisaa suokuusi-koivumetsää noin 40000-39000 radiohiilivuotta sitten. Metsätundra tuli noin 39000 radiohiilivuotta sitten ja kesti ainakin aikaan 35000 v sitten.
Schuruschkarskii-Sorissa 66 leveydellä yli 50000 v vellinnut metsätundra korvautui 50000 v sitten ensin pohjoisella mänty?, taigalla, sitten pohjoinen taiga (eteläine alivyöhyke) (liittyy leppään täällä tai muualla?elään?), myöhemmin taas kylmempi mänty- ja koivumetsä. Noin 45000 v sitten tuli tundra, sitten metsätundra ja noin 42500 vuotta sitten valoisa (mänty?) sekametsä (mänty- ja koivumetsä?) , Keski-veikselin interstadiaaleina kusi kasvoi jopa noin 500 m nykyistä pohjoisempana vanäjän Arktiksessa.
Keski-Vaikselin Vanäjän Karginsky-interstadialina Baty-Salassa oli lämmintä 50-44 ka BP, kylmää 44-42 ka BP, lämmintä 42-33 ka bp, kylmää 33-30 ka BP ja branskia vastavnnut lämmin 30-24 ka BP[4] . kuusta kasvoi yllättäen lämpökausilla yli 44 ka BP ja 42-33 ka BP. Nykyään pohjosin kuusen esiintyämä on 500 km etelään pohjois-Siperian alamaiden Batay-Salan altaasta. kuusen osuus oli 20-30% siitepölyistä, ja puita-pensaita lämpökausina siitepölyistä 60-90%, mutta puita vain 40% puiden ja pensaiden yhteismääräm siitepölyistä. Lämpökausien lämpimimpinä huippuina myös pinus, betula sec albae, pinus sylvestris pinus sibirica. Myös salix lähinnä lämpökausina.
Lämpökausina täällä pensaita oli enemmän kuin puita. Lämpökausina Baty-salassa dockbean, water milfoil, pondweed[5] . Mutta kylminä kausina puut lähes puuttuivat ja vaivaiskoivua, alder, Alnaster, pensaita betula, alnastermyös hyvin kylmänä kautena 44-42000 v sitten.
Venäjän Brjansk-interstadialai oli lämmin kausi ennen LGM:ä. Sen kastotaam monesti vastaavan useita interstadiaaleja mm Ttillfried B:tä noin 28000-28000 BP ja Brjanskin maannosta noin 25000-22600 BP.[6]