'''Tundran CAVM-vyöhykejako''' on eräs 2000-luvulla tehty arktisen kitukasvuisen tundran alueiden jakaminen eri kasvillisuustyyppeihin muun muassa lämpötilan, kosteuden ja maaperän laadun mukaan<ref name="Gould_2002">[http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic56-1-45.pdf Combining Research and Education: Bioclimatic Zonation along a Canadian Arctic Transect]
W.A. GOULD,D.A. WALKERm D. BIESBOER, (Received 4 April 2001; accepted in revised form 17 June 2002, ARCTIC VOL. 56, NO. 1 (MARCH 2003) P. 45–54</ref><ref name="PAF_Razzhivin_2005_Subdivision">[http://www.binran.ru/projects/paf/papers/Subdivision/Subdivision.htm DELIMITATION, ZONAL AND SECTORIAL SUBDIVISION OF THE ARCTIC] Arve Elvebakk, Reidar Elven & Vladimir Yu. Razzhivin, 2000-2005 Panarctic Flora Project, 04.02.2005</ref><ref name="Walker_2000">[http://www.geobotany.org/library/pubs/WalkerDA2000_gcb_6_19.pdf Hierarchical subdivision of Arctic tundra based on
vegetation response to climate, parent material and topography] D. A. WALKER, Institute of Arctic Biology, University of Alaska Fairbanks, Fairbanks, AK, US , Global Change Biology (2000) 6 (Suppl. 1), 19±3</ref>. Nämä tekijät luovat tundralle kasvillisuutta, joka voi olla lähes kasvitonta lähinnä jäkälää kasvavaa polaariaavikkoa tai lämpimillä alueilla subarktista pensastundraa.
{| prettytable
! Vyöhyke <br> (CAVM)
! CAVM nimitys[1])
! Heinäkuun <br>keskilämpötila
! Puiden kuvaus
! Kasvillisuustyypin kuvaus
|-
| bgcolor="#ff00ff" | '''A''' || '''Ruohomätästundra'''<br>(polaariaavikko<<br>yläarktinen) || 0-3°C <br>(toinen tieto 2-3)||Pensaaton tundra ||''Avomaata, ruohotundraa''. Tämän ruohotundran lajeja mm arktinen unikko, kynsimö, rikkolajit, vihvilä. Ruoholajeja mm Alopecurus, muttei saraa[2]. Puita ei kasva tälle vyöhykkeelle ominaisilla paikoilla. Ruohotundra, enimmäkseen kasvitonta, yksi alle 2 cm sammal/jäkäläkerros jonka keskellä hyvin matalia putkilokasveja, itiökasveja, sammal/jäkäläpeite <40 %, putkilokasveja <5 %. Niittymäistä kasvillisuutta ei-happamilla mailla. Tyypilliset kasvistot eivät juurikaan eroa kosteiden jokivarsien, lumenviipymien jne kasvillisuudesta. Tällä vyöhykkeellä yleensä saaria ympäröi koko vuoden merijää ja on usein pilvistä ja sumuista alhaisen lämpötilan ja mereisyyden takia.
|-
| bgcolor="#00ffff" | '''B''' || '''Suikerotundra'''<br> (pohjoinen<br>arktinen)|| 3-5°C <br>(4-5)||Maassa suikertaen kasvavia vaivaispuita/pensaita. || ''Suikeropensaita, ruohoa''. Olennaisia lajeja mm. lapinvuokko, napapaju[3], piippo ja märkämailla sara, tupasvilla. Härkki, nätä. Happamilla mailla liekovarpio. Lumenviipymäkasvustot ja Pohjoinen arktinen tundra, eteläinen yläarktinen. Eteläisimmässä osassa pensaita maassa luikertavina suikeroina, pohjoisosassa suikerot vaihettuvat ruohoiksi.
|-
| bgcolor="#00ff00" | '''C''' ||'''Puolisuikerotundra'''<br>(keskiarktinen<br>tyypillinen<br>tundra) || 5-7°C <br>(6-7) || Matalia puolisuikeroita puita/pensaita || ''Matalia varpumaisia pansaita ja suikeroita.'' Liekovarpio tärkein kasvi monilla happamilla alueilla. Sarakasveja ja sarakekesvaja mm. Kobresia myosuroides, Carex bigelowii, and Carex rupestris[4]. Ei-happamilla mailla ''Fabaceae'' Oxytropis, Astragalus). Hyvin kehittyneet lumenviipymä. ja joenvarsikasvustot. Sammalkerros 3-5 cm ja ruohokerros 5-10 cm. Eteläisn vyöhyke, jolla ilmamassa yleensä arktista.
|-
| bgcolor="#ffff00" | '''D''' || '''Pystyvarputundra'''<br>(ala-arktinen) || 7-9°C <br>(8-9)|| Pystyjä vaivaispensaita. || ''Pajun, koivun ja lepän vaivais- ja pensasmuotoja''. Saroja, tupasvillaa, lapinvuokon sukuisia[5]. Matalia pystypensaita 2 kerrosta, sammal 5-10 cm ja ruoho+varpu 10-40 cm. Lämmintä ilmaa tulee usein etelästä D-vyöhykkeelle asti. Hienolajiset maat yleensä ei-happamia, mutta tällä vyöhykkeellä harvinaisia. Venäjän joillain tällä vyöhykkeellä "kryokseerisen" kylmänkuivan arotundran jäänteitä.
|-
| bgcolor="#ff0000" |'''E''' || '''Matalapensastundra'''<br>(eteläinen<br>subarktinen<br>tundra) || 9-12°C <br>(10-12)|||Matalia pystyjä puita/pensaita|| ''Korkeita koivu- ja pajupensaita tiheässä, joskus leppää.'' Leppä on tätä vyöhykettä parhaiten luonnehtiva kasvi[6]. Vyöhykkeen eteläosissa joenvarsissa
avointa boreaalista metsää, jossa kasvaa hajanaisesti mm mäntyä, lehtikuusta, kuusta ja yli 2 m korkeata koivua alueesta riippuen. 2-3 kasvillisuuskerrosta, sammal 5-10 cm, ruoho/varpu 20-50 ja joskus matalapensaskerros 80 cm.
|-
| '''Puuraja''' || || 10-12°C || Puita yleisesti.
|}
On kehitelty monia tundran jaotteluja. CAVM yhdistää monia aikaisempia luokitteluja. Tundralle on tyypillistä kasvillisuuden madaltuminen ja lopulta häviäminen kylmään jäätikön lähelle mentäessä. Puut madaltuvat ensin pensaiksi, sitten mataliksi varpumaisiksi pensaiksi, lopulta kasvavat suikeroina maan pinnassa ja sitten eivät olleenkaan. Myös muu kasvipeite madaltuu ja laikuttuu pohjoisemmaksi mentäessä. Tundran bioklimaattiset (kasvillisuus-ilmastolliset) luokat ovat seuraavat. Ne määritellään vuoden korkeimman lämpötilan mukaan.
Lämpöindeksi: nollan ylittävien kuukausien keskilämpötilojen summa[7].
{| prettytable
! Vyöhyke (CAVM)[8]
! Heinäkuun <br>keskilämpötila
! Lämpöindeksi<br>SWI
! Kokonais<br>fytomassa <br>(vihreä kasviaines)<br>kuivattu tonnia/ha
! Nettovuosi<br>tuotanto <br>(kuivattu tonnia hehtaaria <br>ja vuotta kohden)
! Puiden<br>korkeus
! Kasvi<br>peite
|-
| '''A''' || 0-3 °C|| <6 || <3 || <0,3 || <50 || 0 || <5 %
|-
| '''B''' || 3-5 °C || 6-9 ||5-20 ||0,2-1,9 || 50-100 ||0-15 || 2-25 %
|-
| '''C''' || 5-7 °C || 9-12 ||10-30 ||1,7-2,9 || 75-150 || 0-40 || 5-50 %
|-
| '''D''' || 7-9 °C || 12-20 ||30-60 ||2,7-3,9 || 125-250 || 40-200 || 50-80 %
|-
| '''E''' || 9-12 °C || 20-35 ||50-100 ||3,3-4,3 || 200-500 || 40-200 || 80-100 %
|-
|Puuraja || 10-12 °C ||>35 || || || || >200? || n. 100 ?
|}
Tyyppi. lyhenne
*Avomaa (paljas maa) B
*Ruohotundra G
*Suikeropensastundra P
*Pystypensastundra S
*Märkämaat W
{| prettytable
! Vyöhyke (CAVM)
! Putkilokasvipeite
! Kasvillisuus kuiva
! Kasvillisuus kostea
! Kasvillisuus märkä
! Kasvityypit pääsasialliset (näitäkin)
|-
| '''A''' ||<5 %, jopa 40 % sammalta ja jäkälää ||B1 || G1 || ||b, g, r, cf, of, c (ol)
|-
| '''B''' ||2-25 %, jopa 60 % itiökasveja ||B1 kuivin, P1 ||G1 || W1 || npds, dpds,b, r (ns, cf, of, ol)
|-
| '''C''' ||5-50 % kasvilaikkuja ||P1 kuivin, P2 ||G2 || W1 || npds, dpds, b, happomailla chds, (ns, cf, of, ol)
|-
| '''D''' ||50-80 % paikoitellen kasvittomia alueita yhtenäisen kasvipeitteen keskellä|| ? || G2 kuivin, S1 || W2 || ns, nb, npds, dpds, deds, neds (cf, of, ol, b)
|-
| '''E''' ||80-100 % jatkuva peitto ||? || kosteusjärjestys G4, S1, S2 || W3 || dls, Beringiassa ts, deds, neds, sb, nb, (ns, rl, ol)
|-
|'''Puuraja''' ||100 %? || ||
|}
*'''b''' Avomaa
*'''c''' Itiökasvit
*'''cf''' Mätäs- tai kukkaruoho
*'''deds''' Ajoittain lehtisiä pystyjä tai vaivaispensaita
*'''dls''' Ajoittain lehtisiä vaivaispensaita
*'''dpds''' Ajoittain lehtisiä suikertavia vaivaispensaita
*'''g''' Ruoho
*'''ehds''' Aina vihantia puolisuikertavia vaivaispensaita
*'''nb''' Ei-kynsisammal
*'''neds''' Ei-lehtisiä vaivaispensaita
*'''npds''' Ei-lehtisiä suikertavia vaivaispensaita
*'''ns''' Ei-mätästävä kaisla tai heinä
*'''of''' Ruoho, ei kaisla
*'''ol''' Jäkälä (ei poronjäkäkä)
*'''r''' Kaisla (vihvilä)
*'''rl''' Poronjäkälä
*'''bl''' Kynsisammal
*'''ts''' Mätäskaisla, mätäsheinä
{| prettytable
|-
!Kasvillisuus<br>tyyppitunnus
!Kasvillisuustyyppi
!Kasvillisuuden kuvaus
|-
| colspan=3|'''Avomaat B'''
|-
|'''B1'''|| Avomaa || Siellä täällä hyvin matalia ruohoja, maksasammalia, sammalia, jäkäliä. Hyvin niukka ja harva matala 2 cm korkea kasvikerros, joka peittää 2–40 % alasta, ruohoja ja sammalia. Ei yleensä saraa, varpuja. Kuivasta märkään. Ilmastovyöhykkeet A ja B eli heinäkuun keskilämpötila 0-6 C, joillain korkeilla C:n kohdilla vuorilla.
|-
|'''B2''' || Jäkäliä peruskalliolla, itiökasveja || Jäkäliä kallioilla ja kivillä. Lukuisten järvien laikuttamaa (esimerkiksi Kanadan kilvessä) tai suuremman kasvillisuuden laikkujen välissä oleva alue. Ilmastovyöhyke D ja C.
|-
|'''B3'''|| Hapan ei-karbonaattipitoinen vuoristo || Eri korkeusvyöhykkeet.
|-
| '''B3a-e''' ||Vastaavat lämpövyöhykkeitä A-E || 333 m vuoristoa ylöspäin: siirtymä a->b, lämpötila laskee 3 astetta, 6 astetta 1000 metriä kohti
|-
| '''B3n''' ||nunatak|| Jäätikön keskellä oleva jäätön vuorenhuippu.
|-
|'''B4''' || Karbonaattivuoristo ||
|-
| '''B4a-e''' || Vastaavat lämpövyöhykkeitä A-E || 6 astetta/1000 m
|-
| '''B4n''' || Nunatak || Jäätikön keskellä oleva jäätön vuorenhuippu.
|-
|colspan=3|'''Ruohotundra G'''
|-
|'''G1'''|| Laikkuinen ruohotundra, jossa itiökasveja. || Hyvin matala kasvillisuus. Ruohoja ja kaisloja, itiökasveja, sammalia, jäkäliä, maksasammalia. Kivistä maata. Kosteaa. 40–80 % kasvipeite, 5–10 cm kasvikerros. Suurempi kasvitiheys kuin kasvillisuustyyppi B:ssä. Ei vihertävä.
|-
|'''G2''' ||Ruohoinen. Maan tasalla suikertavia kääpiöpuita. || Saraa ja maassa suikertavia pensaita. Kuivasta kosteaan, kumpuinen neutraali maa, keskinkertainen lumipeite, ei-hapan ilmastovyöhyke C. Keskinkertainen 40–80 % kasvipeitto, 5–15 cm korkea. Kivistä, kivet routineet pintaan. Täysin kehittyneitä rämeitä ja virranreunuskasvistoja. Ei vihertävä.
|-
|'''G3''' || Ei mätäskaisla, kostea varpu, sammaltundra || Sammalia, maksasammalia, ruohoja, suikeroita ja puolisuikeroita, kaisloja. Puolisuikertavia ja pystypensaita, esimerkiksi ''Salix richardsonii'' ja monia muita vaivaispajuja. Pääosin vyöhykkeessä D. Kasvipeite 50–100 % ja kasvit 10–20 cm korkeita. Virtojen varsilla 40–200 cm ja jopa yli 2-metrisiä pajuja. Tavallinen 5–20 cm sammalkerros. Maassa jään nostattamia kiviä ja kumpuja sekä jään luomaa ruutumaata. Maaperä roudan kummuttamaa, selvästi runsaan kasvillisuuden takia vihreää, mutta routa aiheuttanut kasvillisuuteen aukkoja.
|-
|'''G4'''|| Mätäskaisla, kostea ruohomätästundra ||
Sammalet yleisiä. Mätäsmäinen tupasvilla (''Eriophorum vaginatum''). Kostea. Pääosin D–E varpus, sammaltundra. Kasvipeite 80–100 korkeuteen 20–40 cm.
|-
|colspan=3|'''Suikero/pensastundra P''' - hyvin matala ehkä laikkuinen kasvillisuus
|-
Matalaa laikkuista ja hieman mätästävää kasvillisuutta. Vesialueiden lähellä ja keskellä ja korkeilla kosteilla painumilla, kylmimmillä Arktiksen alueilla.
|-
|'''W2'''|| Märkä sara-, ruoho-, sammal- ja varputundra ||
Korkeaa yhtenäistä ruohomaista kasvillisuutta. Kosteaa ei-mätäsmäistä saraa, varpusta, sammalta eli tyyppiä G3 korkeilla kummuilla. Vyöhykkeellä D, maaperä hieman hapan tai neutraali.
|-
|'''W3'''|| Märkä sara-, ruoho-, sammal- ja matalapensastundra ||Hyvin rehevää yhtenäistä ruohomaista kasvillisuutta, korkeahkoja pensaita. Ilmastovyöhykkeellä E, korkeilla kohdilla S1 ja G4-tyypin kasvillisuutta eli varpus- ja mätästundraa.
|}
Viitteet
*[http://www.geobotany.uaf.edu/cavm/ Circumpolar Arctic Vegetation Mapping Project]
^ (Muu nimitysref>[http://www.arcticatlas.org/maps/themes/cp/table2.pdf Other Arctic bioclimate zonation approaches. Modified from CAVM Team (2003).]
^ [http://www.arcticatlas.org/maps/themes/cp/cpbzUnit?queryID=A Circumpolar Arctic Bioclimate Subzone A] January 28, 2010
^ [http://www.arcticatlas.org/maps/themes/cp/cpbzUnit?queryID=B]
^ [http://www.arcticatlas.org/maps/themes/cp/cpbzUnit?queryID=C Circumpolar Arctic Bioclimate Subzone C]
^ [http://www.arcticatlas.org/maps/themes/cp/cpbzUnit?queryID=D Circumpolar Arctic Bioclimate Subzone D]
^ [http://www.arcticatlas.org/maps/themes/cp/cpbzUnit?queryID=E Circumpolar Arctic Bioclimate Subzone E]