Epiguruk
Jääkauden keskivaiheen pansas-saratundra?
Kobuk-joen varrella Onion Portagen lähellä, 15 m Amblerin kylästä alavirtaan<ref>Hopkins 1982, s 99</ref>.
Näytteet IIa ja IIb otettu ykksiköstä B: Tämän yllä on siitepölyistä vapaa yksikkö C, joka ajoiteaan vuosiin 28000-16000 BP<ref>Hopkins 1982, s 99</ref>.
Epiguruk II a cyperaceae 20-80%, gramineae 5-20% ja yli 60% pohjassa. Artemisia 10%.
Betula ja salix pensaina ja ainoat merkittävät pensaat.
<ref>Hopkins 1982, s 100</ref>
Epiguruk IIb cyperaceae 45-80%, gramineae 5-20% Betula 15%, salix 15%.<ref>Hopkins 1982, s 100</ref> Artemisia 5%<ref>Hopkins 1982, s 100</ref>. IIa alamaan lammikkosuota, iib ylempänä. Molemmat lähinnä orgaanista , hiekkaa, silttiä<ref>Hopkins 1982, s 100, 101</ref>. Kerrostuma tummanruskea.
1-2m ayväaä Nlyaoisuaa siitepölyjä alle 2% ryhmässä mm saxifraga nivalis, pol lap,
pic, pap, oxy, val, ast, run, san, Vain vähäinne määräö itiöitä. Kerrostuman ylemmäsäs osassa
enemmän koivua betula, jopa 10%. Vähemmän salix. Myös hieman alnus, Sara yhä ylinen. Yläosan alussa esim Saxifraga hirsuta, typ, pic, gen, rub,. Ylöosan lopussa che, dry, pot<ref>Hopkins 1982, s 100</ref> .
Tällöin Kobuk-joen kasvillisuus oli saraista vaivaiskoivu- pajupenastoa. Aromaista kasvillisuutta esiintyi hyvin vettä imevillä hiekkamailla<ref>Hopkins 1982, s 100</ref>.
Kouykuk
Koyukuk-joki ja sen sivihaara John-joki.
EII etelään päin osoittava heikkabluf, jäätikön tilliitin päällä. Hiekka muuttuui yläosassa silttiseksi.
Kolme karrostumsarajaa yleensä tulvatasangon kerrostumia.
Kouykuk EII
Yleensä runsaastiss iietepölyjä, vaikka joissain näytteissä keskimäärästä vain 50%.
Cyperaceae 30-86%, Gramineae 2-17%, Artemisia max 8%<ref>Hopkins 1982, s 101</ref>.
Cruciferae ristikukkaiskasvit 18%, jopa 50% yhdessä näytteessä<ref>Hopkins 1982, s 102</ref>.
Vähän puiden siitepölyjä, mutta kuusen siitepölyä yhdessä kohdassa yllättäen 10%<ref>Hopkins 1982, s 102</ref>.
salix tärkein pensas, jopa 48%<ref>Hopkins 1982, s 102</ref>. Betula ja Alnus aina alle 10%<ref>Hopkins 1982, s 102</ref>.
makrojäänteistä 23500 v +-380 BP saraa ja ruohoa. 15455 +-130 pajua<ref>Hopkins 1982, s 102</ref>.
Koko kerrostumasarjan pohja, jäätikkötilliitti on 23300+-380 vuotta vanha.
Mutta 11m silttihiekka, josta siitepölynäytteet kerätty, ajoittuu vuosiin
15455 +-130-. 13160 +- 170 BP.<ref>Hopkins 1982, s 101</ref>
sarjan alussa siitepölyjä pieniä määriä esim
eri tsu pot car pap vaö lil car che spa sax niv pot sax ste<ref>Hopkins 1982, s 143</ref>.
Kouykuk EIV
Yksikköjen 4/5 raja ajoitetu 19700+-360 BP<ref>Hopkins 1982, s 102</ref>. Täsäs tapahntunut sulamista. 2,5 m syvyydeltä<ref>Hopkins 1982, s 103</ref>.
Yksikön 5 yläraja 17420+-120.<ref>Hopkins 1982, s 102</ref>.
Cyperaceae 42-74. gramineae 6 - 25. artemisa yleensä alle 8. Pensaista vain salix yli 10%, joskus 16&. Piea joskus 5%.
Tubuliflorae 10%. cruciferae 5%<ref>Hopkins 1982, s 103</ref>..
Koyukuk EIII.
pohjoisdeen päin soittava. Enimm cyparaceae, jopa 88%. cramineae 5-15%. Artemisa max 7%. Tubuliflorae 13% Cruciferae 8%.
ASalix jopa 52%. Puiden siitepölyt hyvin harvinaisa, ja vesikasvien rajoitetusti<ref>Hopkins 1982, s 102- 103</ref>.
Koykuk EIV
ajoitukset pohja 29000+-700, ja ylin kohta 17420 +- 120. Noin 2,5 m sulamisen tai muun aiheuttama katkos kerrostumissa n 19700-+-360 BP. , ykiskkäjen 4/5 raja.
<ref>Hopkins 1982, s 105</ref>
Yksittäisä kasveja vyöhyke 4, tummanharma siltti.
Kaikissa tämän kerrostuman siitepölystöissä csaramaiset noin 50%, heinämäiset noin 10% ja pajut noin 10%. Puista hieman myös betula alnus pinus picea. Itiöitä vain vähän<ref>Hopkins 1982, s 105</ref>.
Siitepölysarjoja:
Comp lig, eri pedi, che, ana car tsu, tha sax nix, botr, pote pot.
Hieman aiemmpi sarja comp lig, eri, che, car, ran, , tsu sax nov, potr, pot
comp lig, eri, che. pedi, car, ran, tsu, ros, pte, oxy, pot
comp lig pedi, car, tsu, tha, car, sax ste, ros, pole, tof, val, sag que, gen, oxy, abi, potr
Lumiraja Beringiassa
Esim Fairbanskissa nyt (n. 1970-1980) hienäkuussa 15 C, mutta Eagle Simmitissa 1103 m korkeudessa ) C.
Lumiraja aleni LGM:n aikaan L'änsi-Alaskassa 300-400 m ja sisämaassa ja itäosiossa 450-600 m.
<ref>Hopkins 1982, s 199</ref>. Oletetu merenpinnan lämpötila maasillan eteläpuolella heinäkuussa 4 C. Olettettu tuulen suunta siellä idästä, niin kuin maasillan keski- ja pohjoisosisakin<ref>Hopkins 1982, Luku 11, s 199, Roger G Barry approaches to reconstructing the climate of the steppe-tundra biome</ref>.
Tananan-Fairbaksin seudulla LGM:n aikaan 1100-1200 m.
Nomen seudulla 500 m. Nyt noin 700 m.
Koyukukin-Galenna seuduilla noin 800m?<ref>Hopkins 1982, s 200</ref>
Gulkanassa 1600 m, nyt 1500m.
Fory Yukonissa LGM:n aikaan 1800m, nyt 1300 m.
Pewe 1975 oletata heinäkuun keskilämpötilan laskeneen ainakin 2 astetta Nomen-Kotzebuen seuduillam, ja aonakin 4-5 C sisämaassa<ref>Hopkins 1982, s 199</ref>. Fairbanskin lähistön aktiiviset jääkartiot viitatavat,
että siellä olis ollut -/ c keksilämpötila LGM:n aikaan.
Sergin ja Shchlegova 1976 olettavat venäjän puoleisen Beringian maasillan etelärannikolla
vuoden keksi lämpötilan laskeneen % c ja keskisademäärän laskeneen 20% rannikolla<ref>Hopkins 1982, s 200
</ref>.
LGM:n aikaisen rannikon paikka 63 c, 180 N, Venäjän puolella.<ref>Hopkins 1982, s 200</ref>
Eetäisyys rannikosta/ vuoden keksilämpötila/ heinäkuu kesim/vuotuinen lämpötilanvaihtelu/ vuoden sadem
0 -9 6 15 400 mm
400 - 11 9 21 290 mm
800 -15 8 24 210 mm
Pohjois- ja etelärinteiden erot
Tundran pinan lämpötila 2-3 C korkeampi kuin 1,5 m korkeudessa ilmassa. Tyypillisellä tundralla missä heinäkuussa 9 c,, josrinteellä valuma kasvaa 10%, lämpötila kasva a 1.8 C.<ref>Hopkins 1982, s 202</ref>.
Jos lumipeite pysyy maassa kuukauden pitenpään, lämpötila laskeen 8.8 C<ref>Hopkins 1982, s 202</ref>.
Alaskan sisäosissa 50 cm lunta<ref>Hopkins 1982, s 202</ref> Talven ja kesäyön lämpötilainversiot eivät Fort Yukonin laaskossa lyhennä kasvukautta, koska päivälämmpötilat ovat yhtä korkeita<ref>Hopkins 1982, s 202</ref..
Alaskassa 65 leveysasteella arvioitu säteilylämpötila Yukon-Tanana ylämailla pohjoisrinteillä 12 c, mikä vastaa 80 pohjoista leveyttä. Mutta etelärinteellä lämpötila, joka vastaa 50 leveyttä.<ref>Hopkins 1982, s 202 ja Slaughter ja Long 1973</ref>. Heinäkuussa 1971 mitatu pohjois- ja etelärinteiden 4-7 c suuruisia lämpötilaeroja heinäkuussa.
Pohjoisrinteellä myös vuorokautiset lämpötilan vaihtelut pienempiä. Etelärinteellä keskimääräinne lämpötilanvaihtelu vuorokauden sisällä 20.6 c, pohjoisrinteellä 12,1 c.
Jäätikönääreisen Beringian kasvillisuus
Alaska Rangen ja Brooks rangen jääkautista Jäätikönääreistä Beringiaa luonnehtivat valtavat sulamisvesideltat.
Katabaattiset tuulet puhalsivat jäätiköltä. Lössiä. Mahdollisia isoja tulvie jäätiköiden sulaessa jääkauden lopussa.
Jääkaudella kasvoi nykkyiseen tapaan sulamisvesitasangoilla epilobilum latifolium hedysarum mackenzii, oxytropis sp, Castilleja, ruohoja, artemisia.
<ref>Hopkins 1982, s 189</ref> Mutta jääkautisista siitepölyistä puuttui Alaskan jäätikköjen ääresilel alueilla nykyään ominainen leppä alnus, ilmeisesti kuivan, mantereisen, ehkä kylmemmän ilmaston takia.
<ref>Hopkins 1982, s 189</ref> Luultavasti <populis kuitnkin esiintyi.
lössidyyneillä kasvoi mm Elymus. Lösirinteillä artemisia, luultavasti artemisa frigida.<ref>Hopkins 1982, s 190</ref>
vakaammilla össirinteillä ja - alueilla artemisia+heinät/ruohot. Luult Jääkauden vakailla/epävakailla lössialueilal eniten calamgrostis purpurascens, agropyron spuicatum, poa glauca. Ehkä myös Bromus, Festuca.
Selaginalla sibirica, carex, Kobresia, pulsatilla patens, chanopodiaceae, cruciferae, epilobilum angustifilium, umbelliferae, galium boreale, compositae.<ref>Hopkins 1982, s 190</ref> Exposed rock ledges, outcrops erlaista kasvillisuutta, artemisa alaskanbna, arctostaphylos uva-ursi, herbs mm saxifraga reflexa. Vakaammilla alueilla juniperus communis, rosa acicularuiis, potentilla fruticosa, shepherdia canadensis.<ref>Hopkins 1982, s 190</ref>
Keski-Beringian kasvillisuus
laksoissa saraniittyjä, ylempänä harvaa kasvillisuutta, ylämaan saraa (muttei tupasvillaa, vaivaiskoivua<ref>Hopkins 1982, s 190</ref).
Luzula, erilaisa ruohoja/yrttejä mm papaver.<ref>Hopkins 1982, s 190</ref