Zackenbergin lähellä tutkimusalueella on eteläistä yläarktista CAVM C-luokan tundraa.
Siellä on noin 11 myskihärkää neliökilometrillä, joka vastaa painona 2 tonnia/km 2.
Myskihärät syövät kesällä lähinnä jokivarsien ruohostoista ja noin neljänneksen lumenviipymien pajukoista. Ruohostot tuottavat noin 4800 kg/ha (0,48 g m-2) ja pajukot 12600 kg/ha (126 g m-2) kuiva-ainetta kokonaisbiomassana. Talvella ruhostoissa on 500 kg/ja ja pajukoissa 8360 kg/ha. Myskihärät ottavat joenvarsien ruohikoista koko vuoden aikana 4000 kg/ha ja 2800 kg/ha <ref>Arctic, Antarctic, and Alpine Research, Vol. 48, No. 2, 2016, pp. 229–240 DOI: http://dx.doi.org/10.1657/AAAR0015-034 © 2016 Regents of the University of Colorado – 1523-0430/01 $7.00 229 Quantifying muskox plant biomass removal and spatial relocation of nitrogen in a high arctic tundra ecosystem Jesper B. Mosbacher , Ditte K. Kristensen , Anders Michelsen Mikkel Stelvig , and Niels M. Schmidt </ref>
Banksin saarella elää myskihärkiä ja Pearyn karibuja. Saari on pääosin CAVM C-luokan eteläistä yläarktista tundraa tyyppiä G2. Myskihärät keräytyvät syksyksi, talveksi ja alkukevääksi pääosin jokilaaksoihin, joissa on yleensä enemmän kasveja.
Maaliskuun alun aikoihin 1979 oli saaren eteläosissa 0,15 myskihärkää neliökilometrillä. Banksin saaren pohjoisosissa Thomsen joen laaksossa 0.93 /km2 ja Parkerjoen laaksossa 0.73 myskihärkää/km2. Muualla 73 leveysasteen pohjoispuolella oli vain 0.12 myskihärkää/km2. 70-luvun alussakin jolloin kanta oli pienempi, oli tyypillisesti 0,2-0,3 myskihärkää/km2. Näin C-luokan tundralla voi ruohoja syövä nisäkäspopulaatio olla elinvoimainen. Joillain muilla alueilla myskihärkien tiheys voi olla luokkaa 0,024-0,13 myskihärkää/km2.
<ref>Arctic VOL. 34, NO. 2 (JUNE lSel), P. 175-179 ARm
Population Increase of Muskoxen on Banks Island and Implications for Competition with Peary Caribou
D. VINCENT and A. GUNN </ref>
Vuonna 1985 Thomsen-joella myskihärkien tiheys oli jopa 1,52 myskihärkää/km2.
<ref>https://www.enr.gov.nt.ca/sites/enr/files/muskoxen_and_caribou_on_banks_island.pdf Abundance and distribution of muskoxen and caribou on Banks Island, July 1985, Bruce D McLean; Kent Jingfors; Ray Case Inuvik : Dept. of Renewable Resources, Govt. of the Northwest Territories, 1986,, File report (Northwest Territories. Department of Renewable Resources), no. 64. </ref>
15 vuoden aikana Banksin saarella oli keksimäärin 0.64 myskihärkää/km2.. ja Thomsen-joen laaksossa 1,65 myskihärkää/km2. Alin myskihärkätiheys koko saaren tutkitulla alueella 0,42, ylin 0,95. Thomsen-joen laaksossa myskihärkätiheys vaihteli välillä 1,32-2,66 yksilö/km2<ref> https://www.researchgate.net/publication/260285914_Calf_Production_Calf_Survival_and_Recruitment_of_Muskoxen_on_Banks_Island_during_a_Period_of_Changing_Population_Density_from_1986-99 Calf Production, Calf Survival, and Recruitment of Muskoxen on Banks Island during a Period of Changing Population Density from 1986-99,December 2001,Arctic 54(4):394-406,
DOI:10.14430/arctic796</ref>
Wrangelin saarella myskihärkä syö kesällä eniten heinää sekä saraa ja vihvilää, vähiten sammalta. Syksyllä enemmän saraa/vihvilää kuin heinää.
Talvella myshihärkä syö eniten pajua, heinää ja myös lapinvuokkoa ja sammalta. Saran/vihvilän osuus on pieni.
Keväällä myskihärkä syö paljon pajua ja heinää, myös sammalta ja vain hiukan jäkälää. Sarraa vain vähän.
Myskihärkä syö siellä eri vuodenaikoina kasveja vuoren rinteeltä ja laaskoista melko yhtäläisesti, mutta enemmän laaksoista.
<ref>https://www.researchgate.net/publication/257851977_Trophic_relationships_of_Musk_Ox_Ovibos_moschatus_and_Reindeer_Rangifer_tarandus_on_Wrangel_Island Trophic relationships of Musk Ox (Ovibos moschatus) and Reindeer (Rangifer tarandus) on Wrangel Island, December 2012,Biology Bulletin 39(9)
DOI:10.1134/S1062359012090075ISSN 10623590, Biology Bulletin, 2012, Vol. 39, No. 9, pp. 779–787. © Pleiades Publishing, Inc., 2012. Original Russian Text S.B. Rozenfeld, A.R. Gruzdev, T.P. Sipko, A.N. Tikhonov, 2012, published in Zoologicheskii Zhurnal, 2012, No. 4, pp. 503–512.</ref>