Tiesitkö että?

Tiesitkö, että jo viisivuotiaan kehno käsitys itsestään liikkujana voi jäädä pysyväksi ja vaikuttaa liikuntataitoihin? 

Jyväskylän yliopistossa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan, varhaiskasvatusikäisten lasten koettu motorinen pätevyys ja motoristen taitojen urautuminen oli nähtävissä jo 5–6-vuotiaana. Näin etenkin, jos lapsi arvioi omat taitonsa muita lapsia heikommiksi. Lapsen arvioidessa omat taitonsa alhaisiksi varhaislapsuudessa, on hyvin todennäköistä, että hän arvioi samat taidot alhaisiksi myös alakoululaisena. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatusikäisistä pojista motoriset taitonsa heikommiksi arvioi 27 % ja tytöistä 36 %.  

Koettu motorinen pätevyys kuvaa sitä, kuinka hyväksi lapsi arvioi omat motoriset taitonsa. Motoriset taidot ovat yksi keskeisistä kehitysvaiheista varhaislapsuudessa, niillä tarkoitetaan esimerkiksi liikkumis-, pallonkäsittely-, sekä tasapainotaitoja. Nämä taidot mahdollistavat lapselle itsenäisen liikkumisen ja ovat yksi merkittävimmistä liikunta-aktiivisuuden taustatekijöistä sekä yhteydessä myöhempään liikunta-aktiivisuuteen.  

Hyvät motoriset taidot sekä koettu motorinen pätevyys mahdollistavat lapsen osallistumisen ikätasolle sopiviin peleihin ja leikkeihin, sillä silloin lapsi kokee pärjäävänsä niissä ja on halukas lähtemään niihin mukaan. Tällaiset positiiviset sosiaaliset kokemukset ovat tärkeitä lapsen itseluottamuksen rakentumisessa. Toisaalta nämä positiiviset kokemukset voivat myös innostaa lasta ja sen vuoksi lapsi haluaa osallistua enemmän leikkeihin ja peleihin.  

Alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkumaan juuri sellaisina kuin ovat. Tämä on tärkeää, jotta lapset jatkavat taidon opettelemista, vaikka eivät heti onnistuisikaan. Iän myötä omien taitojen arviointi muuttuu realistisemmaksi, joka voi vähentää lapsen tarvetta kokeilla rajojaan. Monipuoliset liikuntamuodot ja ohjaustavat auttavat osaltaan takaamaan, että kaiken tasoiset lapset saavat liikkumisestaan pätevyyttään edistäviä kokemuksia. 

Tutkijoiden mukaan suurin tuki tuleekin osoittaa niille lapsille, jotka arvioivat taitonsa alhaiseksi jo varhaiskasvatusiässä ja lasten välisen vertailun sijaan tulisi keskittyä lapsen oman kehittymisen seuraamiseen. Lapselta voi kysyä, minkä taidon hän haluaisi oppia.