Yhteistä innostusta kehittämispäivässä
Miten kaikki pääsevät kehittämään osaamistaan yhdessä, kun arjessa voi olla vaikeaa saada henkilöstöä kokoon yhtä aikaa? Vantaan varhaiskasvatuksessa jokainen yksikkö voi pitää kaksi kehittämispäivää vuoden aikana ja kehittämispäivä onkin oivallinen hetki opetella yhdessä uutta, keskustella vahvuuksista, osaamisesta ja sen jakamisesta. Kehittämistoiminnan aikana olemme olleet mukana 33 kehittämispäivässä ja kehittäneet toimintamallin, joka on muovattavissa ja siten ottaa huomioon jokaisen yksikön erityispiirteet. Työskentely on kestänyt 2,5-3 tuntia ja painopisteistä on aina sovittu erikseen yksikön johtajan kanssa.
“Oivalsin tänään, että kaikki ei ole niin vaikeaa. Tämän päivän koulutus antoi uutta päiväkodin arkeen ja se ilo, että uskon, että opin.”
Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
Kehittämispäivän toimintamallimme sisältää kertausta Vasun ja EOPSin pedagogisesta viitekehyksestä ja oppimiskäsityksestä sekä tutustumista paikalliseen ohjeistukseen eli Vantaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digipedagogiikan ohjelmaan. Olemme lähestyneet pedagogiikkaa digiajassa laaja-alaisen osaamisen kautta. Isoimpia oivalluksia henkilöstöllä onkin ollut ymmärrys siitä, että digipedagogiikka on osa laaja-alaisen osaamisen kaikkia osa-alueita. Pedagogiikka digiajassa ei olekaan ylimääräinen palikka, joka lisätään kaiken muun tekemisen päälle, vaan se on pieniä arjen tekoja ja valintoja, yhteisiä kokeiluja, havaintojen tekemistä ja tutkimista sekä digi- ja mediamaailmaan tutustumista lasten kanssa.
“Innostuin ajatuksesta, että teknologiapystyvyys ja esimerkiksi sinnikkyys ja ongelmanratkaisu kulkevat käsi kädessä.”
Digitaalista osaamista tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhteiskunnassa toimimisessa ja oppimisessa. Digitaalisen osaamisen vahvistaminen edistää lasten koulutuksellista tasa-arvoa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022) Kehittämispäivissä on pohdittu yhdessä, millaisia taitoja ja valmiuksia lapset tarvitsevat tässä ajassa ja maailmassa toimiakseen. Miten lapsesta kasvaa hyvinvoiva ja aktiivinen toimija? Miten mahdollistamme lapsen osallisuuden ja ilmaisun? Digimaailmassa ja mediakulttuurissa toimiminen vaatii esimerkiksi yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä taitoja ymmärtää ja tulkita ympäröivää maailmaa. Lapset eivät synny näiden taitojen ja valmiuksien kera, vaan niitä pitää opetella yhdessä ihan samoin kuin opetellaan lusikan ja saksien käyttöä tai sukan jalkaan pukemista.
"Hyödyllisintä minulle oli näkökulman avartaminen."
"Oivalsin, että olemme paljon tehneet ja suunta on oikea"
Digitsemppaus kehittämispäivässä on sisältänyt myös tiimien keskusteluja. Tiimit tai tiimiparit ovat saaneet pohdiskella omia mielenkiinnon ja innostuksen kohteitaan media- ja digimaailmassa sekä omia vahvuuksiaan. Tiimit ovat myös pohtineet, kuinka hyödyntää näitä innostuksen lähteitä ja vahvuuksia työssä lasten kanssa. Osaamista on jaettu vielä yhteisessä keskustelussa koko päiväkodin tai yksikön henkilöstön kanssa. Yhteisen jakamisen aikana onkin syntynyt oivalluksia siitä, kuinka paljon osaamista päiväkodissa tai yksikössä jo onkaan. Kun huomaa, että työkaveri osaa ja pystyy, voi siitä syntyä ajatus, että kyllä minäkin pystyn. Yhteisen keskustelun tarkoitus on myös mallintaa osaamisen jakamista yksikön pedagogisissa rakenteissa.
Millainen on oma tapani käyttää mediaa ja digitaalisia ympäristöjä? Mikä on minulle tuttua tai vierasta? Mistä innostun? Mikä on vahvuuteni?
Mitkä ovat tiiminne vahvuudet ja innostuksen lähteet? Miten tiiminä voitte hyödyntää näitä toiminnassa lasten kanssa?
"Yhdessä tekeminen on hauskaa!"
Tärkeänä osana kehittämispäivää ovat olleet yhteiset innostavat kokeilut, joita voi viedä helposti arkeen lasten kanssa vaikka heti seuraavana päivänä. Innostava ja iloa tuottava yhdessä tekeminen luovat pystyvyyden kokemuksia ja madaltavat kynnystä tarttua toimeen myös arjessa lasten kanssa. Leikkimielisyys ja jaettu ilo ovat myös tärkeä osa työhyvinvointia.
Digipedagogiikan ohjelman 10 periaatetta ohjeistaa opettelemaan yhdessä ja saman periaatteen mukaan toimitaan myös aikuisten kesken. Ei ole tarkoituksenmukaista opettaa välineen tai sovelluksen käyttöä juurta jaksaen. Sen sijaan ihmisten innostaminen tutkimaan, kokeilemaan ja oivaltamaan yhdessä lisää digiajassa toimimisen taitoja kaiken ikäisillä. Yhdessä opettelu ei jätä ketään yksin epävarmuuksien kanssa ja pienryhmässä onkin helpompi heittäytyä kokeilemaan uutta. Kannustaminen ja toisen osaamisen sekä onnistumisten huomioiminen ovat tärkeä osa yhteisöllistä kehittämistä.
“Hyödyllisintä minulle oli innostaminen.”
"Innostuin ajatuksesta, että lasten osallistamisesta voi tehdä niin monipuolista."
Digitsemppauksessa on keskitytty nimenomaan luovan tuottamisen ja ilmaisun kokeiluihin. Mahdollisuudet harjoitella, kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna digitaalisia välineitä edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä monilukutaitoa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Olemme esimerkiksi hyödyntäneet Herkkien korvien tehtäväkortteja (Sara Sintonen ja Emilia Erfving) ja tehneet erilaisia äänityskokeiluja tablet-laitteen sanelimella. Sanelin on ollut valtavan suosittu myös lasten keskuudessa ja yhtä lailla aikuisten kanssa nauru raikaa.
Erilaiset kuvausleikit ovat myös olleet innostavia ja parhaimmillaan ne tukevat myös pedagogista dokumentointia. Muut kuin kieleen perustuvat tavat ilmaista itseään lisäävät myös monikielisten lasten osallisuuden kokemuksia. Toiminallisissa kokeiluissa on yhdistelty musiikkia ja digiä, ohjelmointia ja taidetta, tunteiden tutkimista, liikettä ja kuvaamista, oppimisympäristön arviointia ja kehittämistä valokuvaamalla sekä paljon muuta.
Leikilliset kokeilut on pidetty mahdollisimman yksinkertaisina, jotta kynnys lasten kanssa tekemiseen ei kasva liian korkeaksi.
Pedagogiikan kehittäminen tapahtuu pienin askelin, tietoisia tekoja tehden ja yhdessä ihmetellen!
“Innostuin ajatuksesta, että voin opetella yhdessä lasten kanssa.”
“Minäkin osaan!”