Tutkimusretki-työpajat

Heti hanketoiminnan alussa päätettiin kokeilla hyvin monipuolisia toimintamuotoja, jotta mahdollisimman moni lapsi sekä työntekijä pääsee osallistumaan digitsemppaukseen. Yksi näistä toimintamuodoista oli työpaja lapsiryhmille ja kasvattajille ohjelmointiosaamisen teemoista ulkona. Työntekijöissä herätti hieman kummastusta, miten ulkona voi toteuttaa ohjelmoinnillisen ajattelun ja laajemmin ohjelmointiosaamisen tehtäviä ja toimintaa.  

Veimme työpajan päiväkodin lähimetsään tai lähipuistoon, johon lapsiryhmät kasvattaminen saapuivat aamupäivällä vuorotellen. Työpajat toteutettiin alkukesästä ja onneksi sää pääosin helli meitä.  

Digitaalisen osaamisen kuvaukset ja Vantaan Digipedagogiikan ohjelman kymmenen periaatetta

 Toiminnan suunnittelussa otettiin huomioon digitaalisen osaamisen kuvauksista ohjelmoinnillisen ajattelun pääalueesta mm. kuvaus ohjelmointiin liittyvän toiminnan käsitteistä ja perusrakenteista. Kuvaukset avaavat toimintaa näin: Varhaiskasvatuksessa opetellaan leikkien tai toiminnallisten tehtävien avulla toimimaan ohjeen mukaisesti. Ohjeet voivat olla kehollisia, visuaalisia, sanallisia tai ääneen perustuvia.  

Tutkivan työskentelyn ja tuottamisen alueesta toteutuu kuvaus yhteiskehittelyn prosesseista: Varhaiskasvatuksessa rohkaistaan lapsia yhteisen tutkimiseen. Opetellaan kertomaan omista ajatuksista ja havainnoista sekä harjoitellaan toimimaan erilaisissa rooleissa. Ohjelmointi oppimisen välineenä -kuvaus toteaa varhaiskasvatuksesta näin: Ohjelmoinnissa tarvittavia ajattelun ja yhteistyön taitoja harjoitellaan laaja-alaisesti kaikessa toiminnassa ja eri oppimisen alueilla.  

Ohjelmoitujen ympäristöjen ja niissä toimimisen pääalue kehottaa havainnoimaan lasten kanssa teknologian roolia arkielämässä. Se tarkoittaa sitä, että nimetään lähiympäristön digitaalisia laitteita ja tutkitaan miten ne toimivat. Lisäksi pohditaan, millaista hyötyä tai apua laitteista ja digitaalisista palveluista on ihmisille.  

Toiminnassa toteutuivat Vantaan Digipedagogiikan ohjelman 10 periaatteesta opettele yhdessä, mahdollista lapsen osallisuus, kiinnitä huomio arjen teknologiaan ja tunnista ohjelmoinnin näkökökulma. 

Liikettä, yhteistyötaitoja ja ajattelun taitoja metsässä

Toiminta koostui tehtäväpisteistä, joilla pienryhmät kasvattajineen kiersivät pääosin itsenäisesti. Koko toiminnan ajan molemmat projektiasiantuntijat kulkivat mukana tukena ja auttoivat siellä, missä se oli tarpeen. Työpajoissa oli mukana lapsia aina yksivuotiaista eskarilaisiin ja olimmekin suunnitelleet toimintapisteet siten, että ne huomioivat yli kolmevuotiaat, mutta myös aivan pienimmät osallistujat. Jokaisella toimintapisteellä oli ohjeistus sekä toimintaan tarvittavat kuvat.

 Kaikissa tehtävissä yhdistimme kielen oppimista, yhteistyötaitoja, neuvottelun taitoja, oman toiminnan ohjaamisen harjoittelua, ohjeiden kuuntelua ja niiden noudattamista sekä liikkumista. Liikuimme metsässä tai puistossa erilaisilla tavoilla ja harjoittelimme kehon hallintaa. Välillä on vallalla sellainen käsitys, että kaikki digiin liittyvä sitoisi lapset paikalleen pöydän ääreen tai laitetta tuijottamaan. Halusimme haastaa tätä käsitystä viemällä toiminnan ulos ja jättämällä kaikki laitteet päiväkotiin. Ainoa poikkeus oli toiminnan dokumentoiminen tabletin tai puhelimen kameralla.  

Harjoittelimme myös luonnossa toimimisen taitoja: bingo-alustalle sai esimerkiksi laittaa merkiksi vain maasta löytyviä asioita kuten pudonneita lehtiä, pieniä keppejä, kiviä tai käpyjä. Pohdimme yhdessä, saako puista tai pensaista repiä lehtiä tai oksia. Lisäksi pääsimme harjoittelemaan sitä, miten toimitaan, kun löytää luonnosta jotain kummallista, vaarallisen oloista tai epäilyttävää. 

Osallisuutta ja innostusta

Lapset viihtyivät metsässä ja aikuiset innostuivat erilaisesta toiminnasta. Ainoa miinus oli työpajan kesto: niin lapset kuin aikuisetkin olisivat viihtyneet toiminnassa pidempään! Työpajoihin osallistuneet saivat käytetyn materiaalin kokonaisuudessaan, jotta toiminnan vieminen arkeen olisi  jatkossakin helppoa. 

Palaute sekä positiiviset kokemukset innostivat toteuttamaan myös toisen työpajakokonaisuuden muutamassa päiväkodissa. Toiminnan vieminen suoraan päiväkoteihin mahdollistaa useamman työntekijän sekä lapsen osallistumisen, sillä lapsiryhmien kanssa ei ole aina ihan yksinkertaista lähteä työpajoihin päiväkodin ulkopuolelle. Näiden työpajojen teema oli media ja erityisesti luova ilmaisu huomioiden Vantaan Digipedagogiikan ohjelman arvoperustan. Huomioimme toiminnassa Vantaan Digipedagogiikan ohjelman 10 periaatteesta mm. nämä: opettele yhdessä muiden kanssa, mahdollista lapsen osallisuus, ota digivälineet mukaan tutkimiseen, leikkimiseen ja liikkumiseen, ruoki luovuutta ja kokeile rohkeasti sekä tiedosta roolisi mediakasvattajana. 

Työpajoissa tutkittiin ympäristöä etsien värejä tai muotoja ja lapset ottivat yhdessä kuvia löytämistään asioista. Lapset myös leikkivät äänellä ja loivat erilaisia äänimaailmoja hyödyntäen Herkkien korvien tehtäväkortteja. Sanelimen käyttö onkin ollut yllättävän innostavaa erilaisissa lapsiryhmissä. Ääni ja sen mahdollisuudet ovat ehkä hieman unohdettu tai ei niin tunnettu toiminnan muoto varhaiskasvatuksessa. Meidän kokemuksemme mukaan niin lapset kuin aikuisetkin nauttivat, kun pääsevät leikkimään äänellä. Äänen tallentaminen voi myös houkutella puhumaan opettelevaa tai uutta kieltä opettelevaa lasta tuottamaan ääntä. Erilaisten äänikokeilujen jälkeen voikin siirtyä tarinoimaan, tekemään haastatteluja, uutisia tai vaikkapa kuunnelmia.  

Toiminnassa käytettyjä sovelluksia eli kameraa ja sanelinta harjoiteltiin käyttämään lasten kanssa yhdessä. Sovellukset etsittiin tablet-laitteelta yhdessä ja tutkittiin, miten ne toimivat.  

Yksinkertaiset pienet ja innostavat tehtävät ja toiminta madaltavat kynnystä toteuttaa itsenäisesti laadukasta pedagogiikkaa digiajassa ja mediakulttuurissa. 

Pieni on kaunista!