Pedagogisen dokumentoinnin prosessi

Pedagogisen dokumentoinnin prosessi alkaa kysymyksen asettelulla

Mihin kysymykseen eli arjen tilanteeseen tai asiaan pedagogisen dokumentoinnin avulla haetaan vastausta ja jota halutaan kehittää? Kysymys voi nousta henkilöstöltä, lapsilta tai vanhemmilta. Kysymys voi liittyä esim. kiinnostuksen kohteiden selvittämiseen, lasten taitohin, johonkin tiettyyn siirtymätilanteeseen, osallisuuden toteutumiseen, henkilöstön toimintaan tai projektin tai teemakokonaisuuden toteutumiseen. 

Seuraavaksi kerätään aiheeseen ja kysymykseen liittyviä dokumentteja heijastamaan nykyistä tilannetta

Sovitaan millaisia dokumentteja aiheen ympärille kerätään. Miten dokumentoidaan? Jaetaanko vastuita esim. osaamisen mukaan? Kuinka kauan dokumentteja kerätään? Minne dokumentit tuodaan nähtäville (oppimisympäristö tai jokin muu, esim. digitaalinen alusta)? Mitkä dokumentit ovat oleellisia? Miten osallisuus dokumentointivaiheessa tai dokumenttien esille tuomisessa toteutuu? Pohditaan millaiset dokumentit ovat oleellisia ja riittäviä kysymyksen kannalta.

Tämän jälkeen dokumenttien äärelle pysähdytään reflektoimaan

Dokumentteja tarkastallaan etsien vastauksia alussa esitettyyn kysymykseen. Yhdessä on hyvä sopia missä foorumissa dokumenttien äärelle pysähdytään (esim. tiimipalaveri, lastenkokous, vasukeskustelu tai jokin muu)? Ketkä osallistuvat reflektioon? Kirjataan ylös, mitä reflektion avulla huomataan. Reflektion paikkoja voivat olla esim. tiimipalaverit, lasten kokoukset, viikonpäätöskokoukset lasten kanssa, Vasu ja Leops keskustelut ja kehittämispäivät.

Yhdessä käydyn keskustelun pohjalta päätetään millaisia muutoksia toimintaan voidaan tehdä

Reflektion avulla voidaan suunnitella seuraavia toimintoja lapsilähtöisemmin ja vastaamaan paremmin lapsiryhmän tarpeita. Tavoitteena on, että pedagoginen dokumentointi kehittää olemassa olevaa toimintaa. Samalla esille voi nousta uusia kysymyksiä, joita voidaan tarkastella uuden pedagogisen dokumentoinnin prosessin kautta.