Osallisuus ja
pedagoginen dokumentointi
pedagoginen dokumentointi
Pedagogisessa dokumentoinnissa osallisuudella on keskeinen merkitys. Osallisuutta voidaan tarkastalla kolmesta näkökulmasta käsin; henkilöstön, huoltajien ja lapsen.
Henkilöstön vastuulla on huolehtia osallisuuden toteutumisesta ja luoda osallisuudelle mahdollisuuksia. Osallisuus voi totetua pedagogisen dokumentoinnin prosessin erivaiheissa. Lapset ja huoltajat voivat esimerkiksi esittää kysymyksiä, toimia dokumenttien tuottajina tai olla mukana reflektoimassa dokumentteja sekä suunnittelemassa, arvioimassa ja kehittämässä toimintaa. Toimitaan ja opitaan yhdessä vuorovaikutuksessa.
Lasten ja huoltajien osallisuus
Niin lasten kuin huoltajienkin osallisuuden toteutumisen mahdollisuuksien rakentaminen on tärkeää. Osallisuus parantaa vuorovaikutusta, lisää yhteisöllisyyttä sekä tukee lapsen oppimista ja hyvinvointia. Tärkeimmät osallisuuden toteutumisen foorumit ovat lapsen vasu/leops -keskustelut sekä erilaiset huoltajien tilaisuudet/vanhempainillat. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä enemmän korostuu huoltajien ja työntekijöiden havainnot ja ymmärrys lapsen tarpeista, mielenkiinnonkohteista ja tuen tarpeesta.
Osallisuuden näkyväksi tekeminen
Erilaiset projektiseinät mahdollistavat pedagogisen dokumentoinnin ja osallisuuden näkyväksi tekemisen. Projektin aloitusvaiheessa kirjataan konkreettisesti näkyville niin lasten kuin huoltajien esilletuomia ajatuksia, ehdotuksia ja näkemyksiä aiheesta. Projektiseinälle voidaan tämän jälkeen tuoda näkyväksi erilaisin dokumentein, millaista työskentelyä arjessa aiheen ympärillä on toteutettu. Dokumentteina voivat toimia niin lasten tekemät askartelut, valokuvat kuin erilaiset digitaaliset sisällötkin. Koska pedagoginen dokumentointi on jatkuva prosessi ja siihen kuuluu erottomattomasti myös yhteinen reflektio. Reflektio voidaan myös kirjata näkyväksi projektiseinän yhteyteen. Reflektiota voi syntyä niin lasten kanssa, huoltajien kanssa haku- ja noutotilanteissa kuin myös tiimipalavereissa.
Näkökulmia lasten osallisuudesta pilottipäiväkodeissa käydyistä keskusteluista ja lähteistä:
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on varmistaa lasten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lapsille on annettava mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lasten mielipiteet ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon ikä- ja kehitystason mukaisesti. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018)
Ymmärrys osallisuudesta rakentuu vaiheittain ja aikuisen tukemana. Varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulla on rakentaa ja tarjota mahdollisuuksia osallisuuden toteutumiselle
Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, niin sitä enemmän osallisuudessa korostuu kasvattajien ja huotajien havainnot lapsesta. Ja monipuolisten toimintamahdollisuuksien tarjoaminen, jolloin lapsen ymmärrys siitä, mihin on mahdollista itse vaikuttaa ja osallitua, voi alkaa kehittymään.
Osallisuuteen liittyy myös mahdollisuus kieltäytyä osallisuudesta
"Lasten osallisuutta tukevien menetelmien hyödyntäminen arjessa edellyttää myös varhaiskasvatuksen henkilöstöltä syvällistä eettistä pohdintaa sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisten suhteiden tarkastelua. Lapsen osallisuudessa toiminnan suunnitteluun ja arviointiin ei lopulta ole kyse vain yksittäisistä menetelmistä tai keinoista tavoittaa lapsen mielipide, vaan siitä, miten henkilöstö ymmärtää osallisuuden. Lapsiryhmän toimintaa suunniteltaessa ja arvioitaessa henkilöstön on hyvä kiinnittää huomiota sekä toimintaa tukeviin rakenteisiin että omaan toimintaansa lasten osallisuuden vahvistamisessa. Henkilöstön tulee tietoisesti tukea lapsia ajatustensa ilmaisussa samalla varmistaen, että lasten mielipiteet otetaan vakavasti ja huomioidaan asiaankuuluvasti." (Karvi 2022. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. s. 20)
Lähteet: kts. Lähteitä, vinkkejä ja linkkejä