3 Yhteisöllinen opiskeluhuolto

3 Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Oppilaitosten ja päiväkotien kaiken toiminnan tulee lähteä hyvinvointityön näkökulmasta. Oppilaiden ja henkilökunnan kohtaamisen laatuun sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Laaja-alaisissa osaamisalueissa painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Yksikkökohtaista opiskeluhuoltotyötä suunnitellaan ja arvioidaan yhteisöllisissä opiskeluhuoltoryhmissä yhteisöllisen hyvinvointityön vuosikellon mukaisesti. Opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat suunnittelemaan oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta ja saavutettavuutta. Työhön kuuluu koko yhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvoinnin kehittäminen, seuraaminen ja arviointi (OHL 14§). Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä ei käsittele yksittäisen oppilaan asioita vaan keskittyy ryhmä- ja yhteisötason hyvinvointityöhön. Uudenkaupungin hyvinvointityön vuosikello on tämän suunnitelman liitteenä. Yksiköt toteuttavat hyvinvointityötä vuosikellon ja koulukohtaisten tarkenteidensa sekä suunnitelmiensa avulla. Hyvä tiedottaminen sekä vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisen tukeminen luovat perustan sellaiselle yhteisölliselle opiskeluhuollolle, jota tehdään hyvässä yhteistyössä oppilaiden, kotien ja yhteistyötahojen kanssa. 

Uudessakaupungissa yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä on tavoitteena mm. tukea ammattitaitoa lisäävää koulutusta, kehittää oppilaskuntatyötä ja oppilaiden osallisuutta, parantaa kouluviihtyvyyttä, ylläpitää ajantasaisia opiskeluhuollollisia suunnitelmia ja päättää sekä tiedottaa yhteisistä toimintaohjeista oman yksikön henkilöstölle. Yhteisön ilmapiiri, työrauha, kiusaaminen, terveystottumukset sekä ajankohtaiset ilmiöt kuuluvat yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön. Yksikkökohtaisessa työskentelyssä tulee ideoida yhteisöllistä hyvinvointia lisäävää toimintaa huomioiden yksikön omat tarpeet. Tällaista toimintaa voivat olla esimerkiksi opettajavetoiset hyvinvointituokiot, rehtorintunnit sekä vuosittaiset hyvinvointiin liittyvät teemat. Opiskeluhuollossa on tärkeää kehittää tapoja, joiden kautta mahdollistetaan oppilaiden sekä huoltajien osallistuminen yhteisön hyvinvointia tukevaan ja arvioivaan toimintaan. Yhteistyön oppilaskunnan kanssa tulee olla tiivistä, kehittämishenkistä ja ulottua laajemmallekin kuin yhteistyöhön oppilaskunnan hallituksen kanssa. Hyvinvointia kartoitetaan ja arvioidaan osallistumalla kuntakohtaisesti määrättyihin kyselyihin ja tarpeen vaatiessa yksiköiden itse toteuttamin arviointimenetelmin. 

Yksikkökohtaista yhteisöllistä opiskeluhuoltoa sekä opiskeluhuoltoryhmää johtaa yksikön rehtori/johtaja. Perustellusta syystä opetustoimenjohtajan päätöksellä työtä voi johtaa joku muu erikseen määrätty henkilö. Jokaisella yksiköllä on oma ryhmänsä ja ne kokoontuvat vähintään kuukausittain, tai tarpeen vaatiessa, käsittelemään yksikkönsä yhteisiä asioita vuosikellonsa mukaisesti. Yksiköiden hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii säännöllistä työskentelyä ja riittävää ajallista resurssia, jotta siitä tulee työmuoto, joka ei toimi vain näennäisesti vaan oikeasti yksikön toimintaa hyödyttäen. Kokoonpanoon kuuluvat esiopetuksessa päiväkodin johtaja, yksikön varaesimies, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, esiopettaja, neuvolan terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja vanhempainyhdistyksen edustaja. Oppilaitoksilla kokoonpanoon kuuluvat rehtorin lisäksi ainakin kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja jos oppilaitoksessa on, myös opinto-ohjaaja. Opiskeluhuoltoryhmiin voidaan myös kutsua muita asiantuntijoita tai yhteistyötahoja. Ryhmä voi kokoontua eri kokoonpanoilla riippuen asiasta, jota ryhmässä käsitellään. Oppilaitoskohtaisissa suunnitelmissa voidaan tarkentaa opiskeluhuoltoryhmien osallistumisrakennetta, mutta vähintään kerran lukukaudessa ryhmään on kutsuttava oppilaiden ja huoltajien edustajat. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoontumiset ovat hyvissä ajoin suunniteltuja ja niistä lähetetään kutsu kaikille jäsenille. Ryhmän kokouksista pidetään vapaamuotoista muistiota ja sen tulee olla näkyvillä myös oppilaille ja huoltajille.  Kiireellisissä opiskeluhuollollisissa asioissa, jolloin ei ole mahdollista kutsua koko opiskeluhuoltoryhmää koolle, rehtori päättää, miten toimitaan. 

Yleisiä asioita opiskeluhuoltoryhmän käsiteltäväksi voi tuoda yksikön henkilökunta, oppilas tai hänen huoltajansa tai joku muu yhteistyötaho ottamalla yhteyttä opiskeluhuoltoryhmään kuuluvaan henkilöön. Ryhmään voidaan myös tarvittaessa kutsua eri alojen asiantuntijoita alustamaan ajankohtaisia aiheita, esimerkiksi nuorisotoimen edustaja, lasten ja/tai nuorten psykiatrian edustaja tai poliisi.

Linkit luvun alalukuihin

3.1 Oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

3.2 Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastusten yhteistyö

3.3 Terveysneuvonnan ja terveystiedon yhteistyö

3.4 Päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

3.5 Poissaolojen seuranta

3.6 Kriisisuunnitelmat

3.7 Järjestyssäännöt

3.8 Opiskeluhuollollinen tuki kurinpitotilanteissa

3.9 Oppilaan ohjaus ja muu yhteistyö siirtymävaiheissa opiskeluhuoltotyön näkökulmasta

3.10 Koulukuljetusten odotusta ja turvallisuutta koskevat ohjeet