13.4 Kalannin yhtenäiskoulu

13.4 Kalannin yhtenäiskoulu

Käytettävissä olevat oppilashuollolliset palvelut sekä palveluiden kokonaistarve

Kalannin koulussa on 321 opiskelijaa/oppilasta/esikoululaista (jatkossa oppilas) ja 33 kasvattajaa (opettajat, koulunkäynninohjaajat). Oppilaiden tukena yksikön käytettävissä on lisäksi

 

Yksikkömme erityispiirteitä ovat: Erityisluokkia on kaksi, 4.-6. lk ja 7.-9. lk. Tehostetun tuen oppilaita on 17, erityisen tuen oppilaita on 23 ja valmo-oppilaita on kolme. Huono-osaisuuskertoimet ovat olleet sellaiset, että koulu on saanut tasa-arvohankerahaa ja pystynyt palkkaamaan lukuvuodeksi 23-24 luokanopettajan. Luokanopettajan palkkaamisella on voitu jakaa 2. luokkalaiset (46 oppilasta) kolmeen opetusryhmään. Alkuopetuksessa ei ole erityisluokkaa, joten kaikki opiskelevat ns. tavallisilla luokilla. 2. luokissa on kokeiltu ja kehitetty joustavan alkuopetuksen mallia ja tämä on ollut mahdollista ainoastaan siksi, että hankerahalla on voitu palkata yksi opettaja lisää. 

 

Yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat

Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä/hyvis kokoontuu maanantaisin klo 8-9, joka toinen viikko. Ryhmään kuuluvat vararehtori, koulukuraattori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsyykkari, 2 aineenopettajaa, hyvinvointityön kuraattori, K0 -koordinaattori. Ryhmässä vierailee lukuvuoden aikana oppilaiden edustajia. Koollekutsujana toimii vararehtori. Kokousmuistiot ovat julkisia ja nähtävillä työntekijöille, oppilaille ja huoltajille Wilman tiedotteissa.

 

Ryhmän yleisistä toimintatavoista ja tavoitteista voi lukea kaupungin yhteisöllisen hyvinvointityön vuosikellosta. Näiden teemojen lisäksi yksikössämme erityisen tärkeitä toistuvia tapoja ja teemoja ovat hyvinvoinnin teemojen näkyväksi tuominen yhteistyössä oppilaiden kanssa. Hyvinvointiin liittyviä teemoja jalkautetaan oppilaiden ja henkilökunnan arkeen. Hyvis toteuttaa tätä erilaisten kampanjoiden avulla ja ideoi toimintatapoja luokkien omille hyvinvointitunneille. Pyritään aloittamaan ns. meidän luokka -tunnit, joita pidetää kerran kuukaudessa ja joissa harjoitellaan esim. kaveritaitoja.

 

Yhteisöllistä oppilashuoltoa ja hyvinvointia edistävää työtä tehdään yksikkömme arjessa jatkuvasti. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän/hyviksen toiminnan lisäksi hyvinvointityötä tukevat yksikkömme yhteisesti sovitut säännöt ja toimintamallit. Alla lueteltu näistä tärkeimpiä. 

 

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon yleiset periaatteet on esitelty opiskeluhuoltosuunnitelman luvussa neljä. Yksikössämme on sovittu näiden toimintatapojen tarkentamiseksi, että tomintaohjeet yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoamiseen löytyy opettajanhuoneesta ja siellä on myös lupalomakkeita. Lupalomakkeet ovat sähköisinä Kalannin koulun Drive -kansiossa. Täytetyt oppilashuoltokertomukset ja lupalomakkeet ovat kassakaapissa. Huoltajat ja oppilaat saavat itseään koskevat tiedot pyynnöstä.

 

Monialainen yhteistyö yhteisöllisessä ja yksilökohtaisessa oppilashuollossa

Yksikkömme oman henkilökunnan ja oppilaiden lisäksi yhteisöllisessä ja yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä on paljon tärkeitä toimijoita. Tärkein yhteistyötaho ovat oppilaiden kotiväki. Yhteisistä toimintatavoista keskustellaan kotien kanssa vanhempainilloissa, OHO -palavereissa ja yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä. Wilman välityksellä tiedotetaan esimerkiksi Hyviksen toiminnasta. Tiedonvaihto viestein ja tiedottein tapahtuu Wilman välityksellä. Koulussa toimii vanhempainkerho Hymike, joka järjestää tapahtumia ja tukee koulun toimintaa. 

 

Kotien lisäksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi kaupungin omien palveluiden sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Tärkeimpiä toimijoita on esitelty opiskeluhuoltosuunnitelman luvussa kahdeksan. Omassa yksikössämme tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Soihtu -tiimin palvelut.

 

Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon koulukohtainen toteutus, kehittämistyö ja seuranta

Yksikön yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä/hyvis auttaa lukuvuosittain rehtoria arvioimaan toimintatapoja sekä antaa kehitysehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Tähän työhön osallistetaan myös koko työyhteisö, oppilaat ja huoltajat. Hyviksen ideoimia toimintatapoja tehdää osaksi koulun arkea. Esimerkiksi hyvinvointityön vuosikellon aiheet ja harjoitteet ovat kaikkien opettajien helposti saatavilla opehuoneissa. Yksiköiden tukena kehittämistyössä ovat yhteistyötahojen lisäksi seurannasta vastaavat toimijat kasvun ja oppimisen palveluiden hallinnossa (ensisijassa opetustoimenjohtaja) sekä päättäjissä (kuten kasvun ja oppimisen lautakunta).