Sanastoa

allitteraatio eli alkusointu

Samalla tavalla alkavat sanat. Toisin kuin riimit, allitteraatiot ovat kahden tai useamman peräkkäisen sanan alussa. Allitteraation tarkoitus on tehdä runon muistaminen helpommaksi ja yhdistää kaksi sanaa toisiinsa.

Tavut tappavaa tavaraa ku kill bill

IBE: Viraali

assonanssi eli puolisointu

Melkein samalla tavalla loppuvat tai muuten vähän samalta kuulostavat sanat. Usein vain vokaalit toistuvat. Tämä on tyypillistä erityisesti suomenkielisessä rap-lyriikassa, koska suomen kielessä on vaikeampi löytää sopivia riimejä kuin esim. englannin kielessä.

Sä näytit nuorelta Loirilta,

mulle juuri oikeelta

Anna Puu: Nuori Loiri

kuva, kuvakieli

Runon kuvat ovat runossa esiintyviä asioita, joiden tehtävä on tehdä abstraktit asiat konkreettisemmiksi ja vedota kuulijan aisteihin. Usein kuvat ovat myös vertauskuvallisia (vrt. kielikuvat).

metafora

Asia kerrotaan uudella tavalla ilman kuin-sanaa. Metafora eroaa symbolista siten, että metaforassa yhdistetään kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa tuoreella tavalla, kun symbolit ovat usein vanhoja ja yleisesti jo tunnettuja.

Elämä on joki.

metonymia

Sana korvataan jollain siihen läheisesti liittyvällä asialla. Pieni osa voi merkitä kokonaisuutta tai suuri kokonaisuus voi merkitä pienempää osaa. Metonymia muistuttaa metaforaa, mutta kuin metaforassa luodaan jotain uutta yhdistämällä kaksi yllättävää asiaa, metonymiassa on tärkeää, että asioilla on selvä ja tunnettu yhteys.

Oletko lukenut Tove Janssonia (= Tove Janssonin teoksia)?

Luokka hiljeni (= kaikki ihmiset luokkahuoneessa).

Opettajaa pakenimme haaveiluun, (Opettaja tarkoittaa koko koulua ja koulun tuomia velvollisuuksia.)

mutta kotona et halunnut jäädä pääsi sisään,

halusit tuoda kaverisi kylään leikkimään.

Teemu Manninen: Nukkekoti

oksymoron

Mahdoton, ristiriidan sisältävä ilmaus. Ilmaus voi yllättää lukijan yhdistämällä vastakkaiset asiat kertomaan jotain uutta.

huutava hiljaisuus

Vihaava rakkaus! Rakastava viha! (Shakespeare)

personifikaatio

Jokin eloton asia tai esine tehdään eläväksi. Se voi esimerkiksi käyttäytyä niin kuin ihminen tai muu elävä olento.

Kirja kutsuu minua lukemaan.

Seinät huokailevat.

puhuja

Puhuja on kuin proosan kertoja. Hän on runon henkilö joka meille puhuu tai ajattelee. Puhuja on useimmiten minä-muotoinen, minkä takia puhumme myös runon minästä ja lyyrisestä minästä. Hyvin usein runon minä-puhuja puhuu kuvitteelliselle sinälle, kuulijalle.

riimi eli loppusointu

Samalla tavalla loppuvat sanat. Riimit ovat usein säkeiden lopussa, mutta ne voivat olla myös esimerkiksi saman säkeen sisällä. Riimien tarkoitus on yhdistää sanojen merkityksiä mutta myös saada runo kuulostamaan paremmalta. Kaikissa runoissa ei ole riimejä. Sen sijaan lauluissa ne ovat hyvin yleisiä.

runomitta

On olemassa paljon erilaisia runomittoja. Runomitta syntyy rytmin säännöllisyydestä. Rytmi muodostuu pitkistä ja lyhyistä eli painollisista ja painottomista tavuista. Eri kielet suosivat erilaista mittaa. Suomen kielelle tyypillinen mitta on kalevalainen mitta:

Vaka vanha Väinämöinen

elelevi aikojansa

Elias Lönnrot: Kalevala

Muita mittoja ovat esimerkiksi japanilaiset haiku ja tanka sekä kreikkalainen heksametri.

Runo voi olla myös vapaamittainen. Vapaamittainen ei tarkoita samaa kuin vapaarytminen. Vapaamittaisessa runossa voi tunnistaa joitakin runomitan piirteitä, mutta niitä ei noudateta niin tiukasti kuin mitallisessa runoudessa.

rytmi

Kaikessa käyttämässämme kielessä on rytmi. Runon rytmi muodostuu monesta eri asiasta. Siihen vaikuttavat esimerkiksi sanojen ja säkeistöjen pituus sekä toisto. Rytmillä voidaan vaikkapa luoda runoon levoton tai rauhallinen tunnelma. Runon rytmiä noudattaa tiukasti mitallinen runous, mutta runous voi olla myös täysin vapaarytmistä. Myös vapaarytmisessä runossa on olemassa rytmi, mutta se ei noudata mitään mittaa eli tiettyä kaavaa.

symboli

Yleisesti tunnettu käsite tai asia, joka edustaa jotain muuta asiaa. Symboli voi olla yleinen, kulttuurikohtainen tai henkilökohtainen.

sydän rakkauden symbolina

risti kristinuskon symbolina

mansikat lapsuuden symbolina

synestesia

Eri aisteja sekoitetaan keskenään. Esimerkiksi värit voivat tuoksua tai äänet saavat makuja.

sykkivä punainen

karvas huokaus

säe

Runon yksi rivi. Se voi muodostua kokonaisesta pitkästä lauseesta, tai se voi olla vain yksi välimerkki.

säkeistö

Runon kappale. Säkeistöt erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä. Yksi säkeistö koostuu usein monesta säkeestä.

vertaus

Asia kerrotaan uudella tavalla käyttämällä kuin-sanaa mukana. Vertaus eroaa symbolista siten, että vertauksessa yhdistetään kaksi toisiinsa liittymätöntä asiaa tuoreella tavalla, kun symbolit ovat usein vanhoja ja yleisesti jo tunnettuja.

Elämä on kuin joki.