Novellianalyysi
Novellianalyysi on aineistoteksti, jonka aineistona on novelli. Novellianalyysin kirjoittaminen vaatii siis samoja taitoja kuin minkä tahansa muunkin aineistotekstin kirjoittaminen. Ylioppilaskokeessa on lähes aina vaihtoehtona novellin, romaanikatkelman tai jonkin muun lyhyen fiktiivisen proosatekstin analyysitehtävä, joten novellianalyysin kirjoittamista on hyvä harjoitella.
Novellianalyysissa täytyy kertoa esimerkiksi novellin juonesta, henkilöistä ja miljööstä, mutta tekstiä ei saa kopioida suoraan novellista. Kaikki täytyy kertoa omin sanoin. Jos osaa käyttää lainausmerkkejä, voi tarvittaessa ottaa sitaatin tärkeästä kohdasta novellissa, mutta järkevämpää on kertoa kaikki itse. Jos novellissa on sana tai lause, jota ei ymmärrä, sitä ei kannata käyttää suoraan omassa tekstissä. Silloin on mahdollista, että sanaa tai fraasia käyttää väärin tai väärässä merkityksessä. Vaikeat sanat kannattaa tarkistaa aina sanakirjasta, internetistä tai opettajalta.
Ennen novellianalyysin kirjoittamista on tärkeää pohtia mikä juuri kyseisessä novellissa on oleellista. Onko esimerkiksi tärkeämpää pohtia kertojan kerrontatapaa vai novellin henkilöiden välisiä suhteita? Kannattaako miljöötä eritellä tarkasti, jos se ei tunnu tärkeältä? Sisällön ja näkökulman valitseminen vaativat, että novelli luetaan tarpeeksi monta kertaa, jotta sen sisältö tulee tutuksi ja tärkeimmät asiat löytyvät tekstistä.
Novellianalyysi voi olla yleinen analyysi novellista tekstinä, tai tekstiä voi lähestyä jostain tietystä näkökulmasta. Ylioppilaskokeen tehtävissä on usein pyydetty pohtimaan jotain tiettyä asiaa, kuten henkilöiden välisiä suhteita tai teemaan liittyviä asioita. Joskus tehtävässä täytyy kirjoittaa “tekstin herättämistä ajatuksista”, jolloin vastauksen kannattaa myös liittyä tekstin tai tekstikatkelman teemaan.
Erittäin hyvässä novellianalyysissa mennään tekstin pintaa syvemmälle. Ei riitä, että kerrotaan novellin juoni ja mainitaan novellin henkilöt, vaan kirjoittajan täytyy valita näkökulma, josta hän novellia lähestyy. Näkökulma kannattaa valita sen mukaan, mikä itseä kiinnostaa ja puhuttelee eniten. Analyysissa täytyy tulkita tekstiä, eli tehdä päätelmiä tekstin tarjoamista vihjeistä ja yksityiskohdista.
Ohjeita novellianalyysiin:
Tutustu novelliin hyvin. Et voi kirjoittaa syvällistä analyysia tekstistä, jota et tunne kunnolla.
Kerro novellin lähdetiedot heti ensimmäisessä tai viimeistään toisessa kappaleessa.
Kun kerrot novellin juonesta, henkilöistä tai muusta sisällöstä, käytä verbin preesensmuotoa.
Kerro novellin juonesta vain tärkeimmät pääkohdat. Älä kerro juonta liian yksityiskohtaisesti. Novellianalyysissa kannattaa kertoa myös loppuratkaisu.
Kuvaile lyhyesti päähenkilön luonnetta ja käytöstä. Muuttuuko päähenkilö novellin aikana? Perustele tulkintasi kertomalla novellista kohtia, joissa näet näitä piirteitä.
Kerro lyhyesti sivuhenkilöistä ja heidän suhteestaan päähenkilöön. Älä kerro novellin taustahenkilöistä.
Kerro novellin rakenteen tärkeimmät asiat. Onko novellissa paljon takaumia, ennakointia tai aukkoja? Onko novellissa suljettu vai avoin loppu? Millainen kertoja novellissa on? Kenen näkökulmasta tarina kerrotaan?
Mikä on mielestäsi novellin teema? Mistä päättelet niin? Mikä on erilaista tekstin alun ja lopun suhteen – mikä on muuttunut?
Mieti novellianalyysille otsikko. Älä käytä novellin nimeä oman tekstisi otsikkona! Nosta otsikkoon oma tulkintasi tai novellin teema.
Tarkista novellianalyysisi kieli ja oikeinkirjoitus ennen kuin palautat tekstin.