Sanastoa

absurdi novelli eli kafkalainen novelli

Absurdi novelli voi vaikuttaa järjettömältä. Siinä tapahtumat eivät etene loogisesti eikä henkilöiden käyttäytyminen ole järkevää. Novelli muistuttaa enemmän unta kuin tarinaa.

aihe

Mistä novelli kertoo, esim. koulukiusaaminen, lapsen saaminen, asunnon etsiminen.

aukko

Kun kertoja jättää jonkin asian kertomatta, novellissa on aukko. Lukija joutuu silloin tulkitsemaan asioita itse. Jos aukot eivät ole liian vaikeita tai niitä ei ole liikaa, niiden päätteleminen tekee novellin lukemisesta mielenkiintoista.

avoin loppu

Novellissa on avoin loppu, kun lukija joutuu päättelemään, mitä henkilöille lopulta tapahtuu tai ratkeaako tilanne. Avoin loppu on tyypillinen psykologisessa novellissa ja absurdissa novellissa.

ennakointi

Ennakoinnissa kerrotaan, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Vain kaikkitietävä kertoja voi ennakoida tapahtumia. Tulevaisuuden tapahtumien arvaaminen ei ole ennakoimista.

epäluotettava kertoja

Epäluotettava kertoja on kertoja, joka valehtelee lukijalle tai ei ymmärrä, mitä ympärillä tapahtuu. Epäluotettava kertoja voi olla esimerkiksi lapsi, eläin tai henkilö, jonka näkökulma on vääristynyt tai rajoittunut. Esimerkiksi kertoja, joka kertoo rikollisen näkökulmasta, haluaa peitellä rikostaan tai ei halua itsekään uskoa, mitä on tapahtunut. Epäluotettavan kertojan tunnistaminen voi olla hankalaa. Jos tarinassa tuntuu olevan jotain pielessä, voi kyse olla epäluotettavasta kertojasta.

huippukohta

Juonen jännittävin kohta.

hän-kertoja

Hän-kertoja on joko tarinan henkilö tai ulkopuolinen hahmo. Hän voi olla kaikkitietävä kertoja tai hänellä voi olla rajattu näkökulma, jolloin hän ei tiedä, mitä muut henkilöt ajattelevat. Silloin hän voi vain arvata muiden ajatuksia sen perusteella, mitä hän näkee.

juoni

Juoni tarkoittaa novellin tapahtumien järjestystä. Kerrot novellin juonen, kun kerrot, mitä novellissa tapahtuu. Juoni mietitään huolellisesti: mitä tapahtuu ensin, mitä tapahtuu sitten, mitä tapahtuu lopuksi.

juoninovelli eli boccacciolainen novelli

Juoninovellissa juoni on tärkeässä osassa. Juoninovellissa tapahtuu usein paljon, ja tarina kuvaa abstraktia teemaa konkreettisen toiminnan avulla. Juoninovellia on helppo seurata, koska se usein etenee loogisesti. Juoninovelli on perinteisin novellin muoto.

kertoja

Ääni, joka kertoo novellin. Kertoja voi olla yksi novellin hahmoista, päähenkilö tai sivuhenkilö, tai hän voi olla tarinan ulkopuolella.

kaikkitietävä kertoja

Kaikkitietävä kertoja on hän-kertoja, joka tietää, mitä kaikki tarinan henkilöt ajattelevat ja tuntevat. Kaikkitietävä kertoja tietää, mitä tapahtuu muualla samaan aikaan, ja hän voi liikkua ajassa kauas menneisyyteen tai tulevaisuuteen.

käänne

Juonessa tuleva muutos: tapahtumien kulkusuunta vaihtuu. Novellissa saadaan uutta tietoa tai tulee jokin tapahtuma, jonka jälkeen henkilöt eivät voi enää ajatella tai toimia kuten ennen käännettä. Asiat lähtevät selviämään.

miljöö

Paikka, missä novelli tapahtuu. Muista, että kertomuksen tapahtumapaikka ei ole ikinä sattumaa tai vahingossa valittu. Miljöö on merkityksellinen päähenkilön, juonen ja teeman kannalta.

minä-kertoja

Minä-kertoja on aina tarinan henkilö. Usein hän on novellin päähenkilö. Hän kertoo tapahtumista minä-muodossa. Hän ei tiedä, mitä muut ajattelevat ja tuntevat. Hän tietää vain, mitä hän itse ajattelee ja mitä hän itse tuntee.

motiivi

Novellissa usein toistuva asia tai esine, jolla on syvempi merkitys novellin teeman kannalta. Se symboloi usein jotain tärkeää asiaa.

näkökulma

Kertojalla on aina näkökulma, josta hän tarkastelee tapahtumia. Kun kertoja kertoo tapahtumia jonkun henkilön näkökulmasta, kertoja ikään kuin astuu henkilön sisälle ja käyttää tämän aisteja ympäristön tarkkailemiseen. Näkökulma voi vaihtua kesken kertomuksen henkilöstä toiseen. Näkökulmaa voidaan myös rajata: kaikkitietävän kertojan näkökulmaa ei ole rajattu ollenkaan, mutta rajoitettu hän-kertoja voi esimerkiksi tietää vain, mitä yksi henkilö tietää.

psykologinen novelli eli tsehovilainen novelli

Psykologisessa novellissa ei tapahdu paljon. Se kuvaa, mitä tapahtuu henkilöiden mielissä. Se voi keskittyä myös kuvaamaan mielentilaa tai tunnelmaa. Novellin loppu jää usein avoimeksi, eli siinä ei ole loppuratkaisua.

päähenkilö

Tärkein henkilö, josta novellissa kerrotaan.

sivuhenkilöt

Muut tarinan henkilöt, jotka esiintyvät tarinassa. He voivat olla esim. päähenkilön ystäviä tai vihollisia.

suljettu loppu

Novellissa on suljettu loppu, kun lukija saa tietää, mitä henkilöille lopussa tapahtuu. Suljettu loppu on tyypillinen juoninovellissa.

takauma

Takauma tarkoittaa kohtaa, jossa joku henkilöistä muistelee, mitä aiemmin on tapahtunut, tai lukija pääsee muuten seuraamaan aikaisempia tapahtumia. Kun takaumassa kerrotaan henkilön näkökulmasta tämän menneisyydestä, kyse ei välttämättä ole ajassa kulkevasta kaikkitietävästä kertojasta. Nämä aiemmat tapahtumat voivat olla tarinan henkilölle aiemmin tuttuja tai sitten eivät. Tämä selviää esimerkiksi siitä, kenen näkökulmasta takauma kerrotaan.

teema

Aihetta syvempi asia: Mistä kerrotaan pinnan alla, esim. sopeutumisvaikeus, vanhemmuuden pelko, rasismi.