Lavarunous

Mitä lavarunous on?

Teksti: Harri Hertell, 2020

Lavarunous tarkoittaa kaikille avointa runouden kulttuuria. Lavarunous ei tarkoita tietynlaista tapaa kirjoittaa tai esittää runoja, vaan lavarunoudessa on sallittua esittää lähes mitä tahansa tekstiä. Esitettävän tekstin täytyy kuitenkin olla itse kirjoitettua. Usein lavarunot ovat kirjoittajalleen henkilökohtaisia tai ainakin ne tuntuvat siltä. Melko usein lavarunot on kirjoitettu minä-muodossa. Lavarunot ovat myös toisinaan yhteiskunnallisia, ja monesti ne käsittelevät jotakin ajankohtaista aihetta henkilökohtaisten kokemusten kautta.

Lavarunous tuo monenlaisia ihmisiä runojen äärelle. Jotkut ihmisistä ovat kirjoittaneet ja esittäneet runoja pitkään, toiset ovat vasta harrastuksen alkuvaiheessa. Lavarunoustapahtumissa on myös aina paljon ihmisiä, jotka eivät itse kirjoita tai esitä runoja.

Lavarunoutta kuullaan erityisesti lavarunotapahtumissa, mutta myös netistä voi löytää paljon lavarunoutta. Suomessa tapahtumat usein ovat baareissa, kahviloissa tai kirjastoissa. Englanninkielisessä maailmassa lavarunoudesta puhutaan nimillä performance poetry, slam poetry sekä spoken word poetry.

Lavarunotapahtumissa yleensä kuka tahansa voi esittää omia runojaan. Näitä tilaisuuksia kutsutaan open mic -tapahtumiksi. Esitettävät runot voivat käsitellä melkein mitä tahansa aiheita. Runot eivät kuitenkaan saa olla rasistisia tai vähemmistöjä syrjiviä. Runoja voi yleensä esittää millä tahansa kielellä. Lavarunotapahtumissa runoja voi myös esittää musiikin säestyksellä tai esimerkiksi räppäämällä. Lavarunoudessa oleellista on, että kaikki ovat tapahtumiin tervetulleita ikään, kieleen, sukupuoleen tai muihin taustatekijöihin katsomatta.

Lavarunous on suosittua osittain sen takia, että runoja kuunnellaan ja esitetään aina yhdessä. Kun ihmiset kokoontuvat yhteen, he saattavat saada tunteen siitä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Tällainen yhteisöllisyyden tunne on yksi syy lavarunouden suosioon. Kaikki ihmiset tarvitsevat osakseen hyväksyntää ja huomiota. Kaikille avoin lavarunous tarjoaa tätä.

Kun on kuullut jonkun runon yhdessä toisten kanssa, on siitä myös helppo puhua kuuntelukokemuksen jälkeen. Tämä syventää kuuntelukokemusta ja tarjoaa jaettua iloa. Melkein kaikki ihmiset ymmärtävät ja kokevat kuulemansa runot vähän eri tavalla. Tämän takia runoista keskusteleminen on palkitsevaa.

Toisaalta itsekseen kirjasta luettuun runoon voi palata monta kertaa uudestaan. Tämä ei ole runotapahtumissa mahdollista. Kun lukee runokirjaa omaan tahtiin, on paljon enemmän aikaa pohtia yksittäisten runojen merkityksiä. Joillekin oma, rauhallinen lukukokemus voikin sopia paremmin kuin jaettu kuuntelukokemus.

Yksin lukeminen ei kuitenkaan mahdollista samalla tavoin runoista keskustelemista ja saman kokemuksen jakamista toisten kanssa. Siksi kannattaakin sekä hakeutua runotapahtumiin että lukea runokirjoja myös itsekseen. Molemmat tavat ovat yhtä arvokkaita ja tuottavat paljon elämyksiä.

Photo by Forja2 Mx on Unsplash