Draaman kaari
Perinteinen näytelmä noudattaa draaman kaarta, jonka juoni rakentaa. Draaman kaari löytyy yleensä myös saduista, juoninovelleista ja elokuvista. Jos tarinasta puuttuu draaman kaarta noudattava juoni, lukijan voi olla vaikeampi ymmärtää sitä, koska olemme niin tottuneita tähän malliin.
Tarinan juoni muodostaa kaaren, koska tarinan alkupuolella toiminta on nousevaa, kunnes jännittävimmässä kohdassa toiminta on korkeimmassa kohdassa. Sen jälkeen toiminta alkaa laskea kohti loppua kohti. Mitä korkeammassa kohdassa draaman kaarta tarina on, sitä jännittävämpi kohta on.
Pitkin draaman kaarta on paljon käännekohtia. Käännekohdassa lukija ja tarinan henkilöt saavat tietää jotain uutta, minkä takia heidän käytöksensä muuttuu. Esimerkiksi Shakespearen Romeossa ja Juliassa yksi tärkeimmistä käännekohdista on, kun Julian äiti päättää pakottaa Julian naimisiin toisen miehen kanssa. Tämä käännekohta johtaa epäonnistuneeseen suunnitelmaan pelastaa Julia, ja sen seurauksena sekä Julia että Romeo kuolevat. Usein myös kliimaksi sisältää jonkinlaisen käännekohdan, jonka vuoksi laskeva toiminta alkaa. Romeossa ja Juliassa tämä käänne on, kun Romeo tappaa Julian serkun ja joutuu maanpakoon.
Varsinaista tarinaa ennen näytelmässä voi olla prologi. Prologi eli eräänlainen esipuhe kertoo, miten näytelmän tilanteeseen on päädytty ja mitä on tapahtunut ennen näytelmän tapahtumia. Prologi on yleisempi vanhoissa näytelmissä, kuten Shakespearen teoksissa.
Prologin jälkeen draaman kaari etenee seuraavasti:
Johdannossa esitellään tarinan henkilöt ja heidän välisensä suhteet sekä aloitustilanne.
Konflikti on se, joka tekee tarinasta mielenkiintoisen. Konfliktissa henkilöiden välille tai henkilöiden sisälle syntyy jonkinlainen ristiriitatilanne. Konflikti voi olla joko ulkoinen tai sisäinen. Jos kyseessä on ulkoinen konflikti, konflikti on kahden tai useamman henkilön tai henkilön ja yhteiskunnan välissä. Esimerkiksi henkilöiden välinen konflikti voisi olla tilanne, jossa kaksi henkilöä on rakastunut samaan ihmiseen, kuten Shakespearen Kesäyön unelmassa. Henkilön ja yhteiskunnan välisessä konfliktissa henkilö ei pysty sopeutumaan ympäristöönsä. Hän on esimerkiksi tehnyt rikoksen tai ajattelee asioista eri tavalla kuin muut. Sisäinen konflikti voi olla esimerkiksi moraalinen ongelma tai tilanne, jossa henkilö joutuu tekemään tai on tehnyt jotain vasten tahtoaan.
Kliimaksi on juonen jännittävin kohta. Kuten draaman kaaresta näkee, kliimaksi ei ole juonen lopussa vaan se tulee yleensä hieman tarinan puolivälin jälkeen. Kliimaksin jälkeen konfliktin luoma tilanne alkaa ratketa, ja lukija tai yleisö saa vastauksen aiemmin heränneisiin kysymyksiin. Kliimaksi eroaa käännekohdasta siten, että kun käännekohtia voi olla draaman kaaressa monta, kliimakseja on vain yksi.
Loppuratkaisussa konflikti ratkeaa ja lukija/katsoja saa vastauksen kysymyksiinsä.
Häivytyksen aikana avoimet kohtalot suljetaan ja lukija/katsoja saa tietää, mitä henkilöille tapahtuu. Esimerkiksi Shakespearen Romeossa ja Juliassa loppuratkaisun eli Romeon ja Julian kuoleman jälkeen häivytyksessä kerrotaan perheitten surusta ja sovinnosta. Jos tarinassa on avoin loppu, häivytys voi puuttua lopusta.
Häivytykseen voi joskus sekoittua vielä epilogi, joka tarkoittaa jälkipuhetta. Epilogissa kerrotaan, mitä näytelmän henkilöille tapahtuu myöhemmin elämässä. Kuten prologi, epilogi on yleisempi vanhoissa näytelmissä.