Näin laadit kuvistehtävän

Kun opettelee suunnittelemaan kuvataidetehtävän itse, ei apua ja vinkkejä tarvitse etsiä muualta. Kerran suunniteltuun ja kokeiltuun tehtävään on helppo tehdä muutoksia seuraavaa toteutuskertaa varten.

Kuvataidetehtävää suunniteltaessa on hyvä muistaa, että yhden projektin aikana voidaan saavuttaa useita tavoitteita ja tutkia useita sisältöalueita. Voit myös luoda lyhyemmän harjoitustehtävän, jossa keskityt vain yhteen tavoite- ja sisältöalueeseen. Pidä kuitenkin huolta, että opetus on pitkällä aikavälillä monipuolista ja vaihtelevaa. Pelkkä tekninen harjoittelu viikosta toiseen ei ole monipuolista kuvataideopetusta.

1. Valitse tavoitteet tehtävällesi OPS:in tavoitealueista
2. Valitse lähtökohdaksi yksi tai useampi sisältöalue (S1-S3)
3. Valitse taivoitteiden saavuttamista tukeva kuvallisen tuottamisen tapa, käytettävät tekniikat ja materiaalit
4. Suunnittele miten alustat tehtävän, dokumentoitte prosessin ja arvioitte oppilaiden kanssa tavoitteiden savuttamista

Lukuvuoden aikana tulisi pyrkiä kaikkiin opetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteisiin ja käsitellä kaikkia kuvataiteen sisältöihin kirjattuja kuvakulttuureja.

1. Tavoitealueet

Peruskoulussa kuvataiteen tavoitteet on jaettu neljään kokonaisuuteen, joiden toteutuminen on arvioinnin kohteena:

1. Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu
   • Lähtökohtana kuvalliselle työskentelylle on oppilaan havainnot, ajatukset, ideat ja tunteet
   • Havainnoidaan yhdessä ympäristöä, luontoa, rakennuksia, muotoja ja tiloja
   • Tutkitaan visuaalisia ilmiöitä: valoa, värejä, pintoja, rakenteita, sommittelua…
   • Liikutaan tilassa, kuunnellaan kehoa, tutkitaan ilmeitä…
   • Muistellaan, keskustellaan ja kerrotaan tarinoita
   • …
2. Kuvallinen tuottaminen
   • Kuvia tehdään eri tavoin ja tekniikoin
   • Opitaan tekemällä ja taiteellisen prosessin kautta.
   • …
3. Visuaalisen kulttuurin tulkinta
   • Kuvia katsotaan, luetaan ja niistä keskustellaan
   • Tulkitaan kuvia kuvan, tekijän ja vastaanottajan näkökulmasta
   • Tutkitaan taiteen, ympäristön ja median kuvia
   • Katsotaan millaisia kuvia oppilaat tuottavat itse kuvataidetuntien ulkopuolella ja keskustellaan niistä
   • Tarkastellaan kuvaa kontekstissaan: Miksi tämä kuva on juuri tässä? Mikä on tämän kuvan tehtävä?
   • Mikä on oma tulkintani kuvasta? Mikä on yhteinen ja jaettu tulkinta kuvasta?
   • …
4. Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen
   • Mitä kuvat merkitsevät?
   • Miten kuva välittää viestejä, tietoa ja tunteita?
   • Mikä on kaunista? Mikä on rumaa? Mikä on kiinnostavaa? Mikä on hämmentävää?
   • Miten kuvat vaikuttavat meihin?
   • Kuka päättää mitä kuvia näemme ja miksi?
   • Miten kuva välittää arvoja ja arvomaailmoja?
   • …

2. Sisältöalueet

Kuvallisen työskentelyn sisältönä peruskoulussa tulee olla visuaalisen kulttuurin kuvakulttuurit. Opetussuunnitelmassa kuvakulttuurit on jaettu seuraavan jaon mukaan.

S1 Omat kuvakulttuurit

• Jokaisen oppilaan omat kuvakulttuurit
• Oppilaiden arkiympäristöjen kuvat
• Oppilaiden tekemät, kuvaamat ja julkaisemat kuvat
• …

”Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Oppilaita rohkaistaan tutustumaan toistensa kuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä oppilaiden arjessa, lähiympäristössä ja vuorovaikutuksessa.” (OPS 2016)

S2 Ympäristön kuvakulttuurit

• Esineet ja muotoilu
• Rakennuset ja arkkitehtuuri
• luonnon ympäristöt
• Mediaympäristöt
• …

”Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn.” (OPS 2016)

S3 Taiteen maailmat

• Taidekuvat ja -esineet eri kulttuureissa
• Nykytaide
• Taiteen ja kuvantekemisen historia
• …

”Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia, aihepiirejä ja ilmiöitä. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään taideteoksiin ja niiden kokemiseen liittyvää kulttuurista moninaisuutta.” (OPS 2016)

3. Kuvallisen tuottamisen tavat

Tässä on muutamia toteutustapoja. Keksitkö itse lisää?

• Piirustus (lyijykynä, hiili, tussit, pastelliliidut, vahaliidut…)
• Maalaus (Vesiväri, muste, peiteväri, akryyli, tempera…)
• Muovailu/muotoilu (Paperimassa, savi, muovailuvaha…)
• Rakentelu (Pahvit, levyt, askartelutikut, piippurassi, kierrätysmateriaalit…)
• Kollaasi (sakset, taittoteräveitset, paperi, liima…)
• Painotyö/taidegrafiikka (kohopaino, syväpaino…)
• Kankaanpainanta (tekstiilit, kangasvärit, sabluunat…)
• Valokuvaus (kamera, valo, rajaus…)
• Sarjakuva (kuvakerronta)
• Elokuva/animaatio (Käsikirjoitus, kuvakäsikirjoitus, kuvaus, näytteleminen, leikkaus, äänitys…)
• Digimaalaus
• Sekatekniikat
• Performanssi
• Tilataide
• Yhteisötaide
• …

Mieti myös missä koossa työ tehdään ja onko työtä syytä säilyttää oppimiskokemuksen jälkeen. Katoavat työt voi valokuvata ennen hävittämistä. Polttamattoman saven voi kierrättää sen jälkeen, kun oppilas on valokuvannut teoksensa.

4. Alustus, dokumentointi ja arviointi

Sisäänheittovaiheessa tehtävä on hyvä sitoa käsiteltävään kuvakultuuriin esimerkein. Jos rakennatte pienoismalleja, katsokaa kuvia rakennuksista, havainnekuvista ja pienoismalleista. Mikäli tutkitte jotakin taiteen tyylisuuntaa, näytä esimerkein mitä eri taiteilijat ovat tehneet. Näytä usea erilainen esimerkki ja keskustelkaa.

Kokeile toteuttaa tehtävä itse. Huomaat tehtävän sudenkuopat ja tarvittavan ajan. Näytä oppilaille käytännössä miten käytettävä tekniikka toimii ja mitä ammattilainen saa aikaan juuri tällä tekniikalla. Esittele ja kerro mitä pitää ottaa huomioon, että työsktentely on tehokasta, toimivaa ja turvallista.

Dokumentoikaa prosessia yhdessä oppilaiden kanssa. Säästäkää luonnoksia ja valokuvatkaa työskentelyn eri vaiheita esim. kännyköillä. Kerätkää dokumentit järjestelmällisesti oppilaiden omiin kansioihin, joko konkreettisesti tai sähköiseen oppimisympäristöön.

Valitse sopiva tapa opitun jakamiseen ja työskentelyn arvoimiseen. Oppilaat voivat esimerkiksi esitellä tehtävänsä videolle eläytymällä taiteilijan tai taidekriitikon rooliin. He voivat koota oppilasnäyttelyn ja pitää avajaispuheita. Hiljaisen palautteen voi antaa nopeasti pienillä muistilapuilla. Anna rohkeasti suullista palautetta, mutta anna tilaa ja aikaa oppilaalle kertoa itse omasta työstään ja työskentelystä.

Vertaispalautteen on hyvä olla aina positiivista ja kannustavaa. Kritiikkiä saa antaa vertaiselleen vain, jos toinen sitä pyytää ja on valmis sen vastaanottamiseen. Vertaispalautteen antaminen pareittain on turvallinen tapa harjoitella huomioiden tekemistä toisen työstä. Opettajana olet auktoriteettiasemassa, joten oppilaan on helpompi suhtautua antaamaasi kriittiseen palautteeseen.

Realistista ja rakentavaa itsearviointiakin on hyvä harjoitella ohjausti. Itsearvion työkaluna voi toimia vaikkapa nämä neljä kysymystä:

1. Mitä opeteltiin? (tavoitteet)
2. Mitä opin? (oppimisen tunnistaminen)
3. Missä onnistuin? (onnistumisen kokemukset)
4. Mitä opettelen lisää? (uudet tavoitteet ja kehityskohteet)

Hyvin suunnitellut kuvataidetehtävät ja järjestelmällisesti kerätty itsearviointi helpottaa myös puolivuosittain tehtävää summativista ja formatiivista arviointia.