Väri ja valo
Väri
Kolme pääväriä
Subtraktiivinen sekoittaminen kouluväreillä ja värin havainnointi
Kolmeen pääväriin perustuva väriympyrä. Väliväreinä oranssi, vihreä ja violetti. Tämä esimerkki on maalattu käyttämällä syaania, magentaa ja keltaista akryylimaalia.
Neljän päävärin väriympyrässä pääväreinä on punaisen, keltaisen ja sinisen lisäksi vihreä. Tällöin väliväreiksi muodostuu sinipunainen, keltapunainen, sinivihreä ja keltavihreä.
Koulussa yleisesti opetettava värien hahmottamisen tapa perustuu kolmeen pääväriin: punaiseen, keltaiseen ja siniseen.
Maaleilla, liiduilla, puuväreillä ja pigmenteillä sekoitettaessa värin lisääminen tummentaa väriä. Värin valoisuus pienenee ja sävy lähestyy mustaa. Tätä sekoittamisen tapaa nimitetään subtraktiiviseksi.
Kuuden napin malli
Kouluväreissä kustakin pääväristä käytetään kahta eri värisävyä. Sävyt on nimetty väripigmenttien mukaan.
Harjoituksia
Värien ominaisuuksia
Värin sävy on vain yksi värin havaittava ominaisuus. Värillä on myös kylläisyys- ja valööriaste. Värin kylläisyys tarkoittaa värin voimakkuutta. Valööri tarkoittaa värin tummuus- ja vaaleusastetta.
Värien harmonia
Värien yhteisvaikutus kuvassa on yksilöllinen kokemus. Yleisesti spektrissä toisiaan lähellä olevien värien sanotaan soituvan toisiinsa. Tätä kutsutaan väriharmoniaksi. Kuva voi koostua esimerkiksi yhden sävyn eri valööreistä (monokromaattinen yksisävyharmonia) tai useamman sävyn yhteisvaikutuksessa.
Kontrastin, eli valöörieron, avulla voi kuvan elementit saada erottumaan toisistaan. Toinen tapa on hyödyntää sävyeroa.
CMYK-väriavaruus
Optinen sekoittaminen painotuotteissa
Neliväripainatuksessa värit sekoitetaan syaanista (sininen), magentasta (punainen), keltaisesta ja mustasta painomusteesta. Suuri osa värillisistä painotuotteista on tehty tällä menetelmällä. Myös kotitulostimet tuottavat värisävyt näiden neljän musteen avulla.
Jos tarkastelet tulostettua kuvaa suurennuslasilla tai mikroskoopilla, voit erottaa erilliset väripisteet tuotteen pinnalla. Silmäsi ei erottele pieniä mustepisteitä toisistaan, joten vaikutelma uudesta sävystä muodostuu aivojesi näkökeskuksessa.
Tällaista värien sekoittumista kutsutaan optiseksi.
Valo
RGB-väriavaruus
Additiivinen sekoittaminen värivaloissa ja LED-näytöillä
Eri väriset valot käyttäytyvät yhdistyessään eri tavalla, kuin väriaineet. Kun pigmenttejä lisätään, väri tummenee ja värin valoisuus pienenee. Valoja yhdistettäessä valon määrä kasvaa ja sen myötä värin valoisuuskin. Tällöin on kyse additiivisesta sekoittamisesta.
Esimerkiksi tietokoneiden ja mobiililaitteiden LED-näytöissä värit muodostuvat punaisen (Red), vihreän (Green) ja sinisen (Blue) valon yhteisvaikutuksessa. Näyttöjen RGB-väriavaruus saakin nimensä päävärien englanninkielisistä nimistä. Jokainen kuvaruudulla oleva pikseli muodostuu kolmen valopisteen tehoa säätämällä.