Luistelu-hiihto

Sauvoitta luistelu on erinomainen tapa hakea tuntumaa sukseen ja tasapainoa liukuun. Se auttaa jalkatekniikan hiomisessa ja toimii myös erinomaisena lihaskuntoharjoituksena, kun laskee asennon erittäin alas tai lähtee kipuamaan ylämäkiä.

“Kuokkaa” hiihdetään ylämäissä ja siinä hiihtäjän vahvempi puoli johtaa liikettä. Jämäkällä keskivartalolla kontrolloidaan hieman toispuoleisen tekniikan voimien suuntautumista niin, ettei hiihdosta tule propellimaista kuokkimista.

90-luvun mestarihiihtäjän mukaan nimettyä mogrenia hiihdetään tasaisella ja loiviin alamäkiin. Se eroaa ylämäkitekniikasta eli "kuokasta" vain rytmiltään ja sen harjoitteleminen on helpointa hieman kovemmassa vauhdissa.

Wassbergilla edetään loiviin ylämäkiin ja hitaassa kelissä myös tasaisella. Rytmillisesti wassberg on vapaan tekniikoista ehkä haastavin mutta myös nopein etenemistapa. Kavereiden kesken kilvoittelussa wassbergilla voitetaan loppukirit.

“Ankkaa” suositaan maisemalenkeillä, jyrkimmissä ylämäissä ja hiihtokaverin kanssa rupatellessa. Se on keinahteleva ja tanssahteleva hiihtotekniikka, joka eroaa perinteisen haarakäynnistä vain liu’ullaan.