"Synkkiä päiviä Töysän miehille"

Synkkiä päiviä Töysän miehille

Oiva Latikka, Ylihärmä, 8.Komppania. Teoksesta Töysäläiset sotiemme veteraanit.

Iltapäivällä III Pataljoona sai uudeksi komentajakseen kapteeni Vilho Kortteen, joka sodan alussa komensi JR 28:n III Pataljoonaa, mutta sai siirron aluksi taakse kohdeltuaan reserviläisiä kuin alokkaita. Kortteen johdolla pataljoona siirtyi Kirvesmäeltä idän suuntaan 11.12. Terenttilän alalohkolle Virstakiven pohjoispuolelle, jossa loppuyö kului poteroissa hälytysvalmiina. Ilman tappioita ei selvitty, 8. Komppaniasta kaatui Reino Viitamäki ja kaksi miestä haavoittui.

Seuraavina päivinä vihollinen hyökkäili taajaan, joten komppania oli muun pataljoonan ohella jatkuvassa vastahyökkäysvalmiudessa. Hyökkäykset torjuttiin, paitsi 14. päivä menetettiin Terenttilän ykköstukikohta, mutta otettiin takaisin vastaiskulla. Samana päivänä komppaniasta kaatuivat Kaarlo Rauhala sekä Toivo Jouttimäki, haavoittuneita kertyi kolme miestä. Seuraavana päivänä 15.12. sattui täysosuma puolivalmiiseen korsuun, jolloin vänrikki Kauppila ja muutamia muita hautautui raunioon. Kauppilan lisäksi kaatuivat Aarne Aho, Toivo Mutka ja Toivo Ahola ja haavoittui vänrikki Ripatin ohella neljä töysäläistä.

Synkät ajat jatkuivat kun 16.12. tuli taas yksi suuria tappioita vaatineista päivistä 8. Komppanialle. Kello 8 aloitettiin vastahyökkäys, mutta sitten todettiinkin, että viholliset eivät olleetkaan päässeet asemiimme. Kello 12.30 alkoi vastahyökkäys 7. ja 8. Komppanian voimin Kansakoulun metsikköön. Tavoite oli saada paremmat puolustusasemat, ja aluksi operaatio tuntuikin menestyvän hyvin, mutta sitten saatiin tulta vastaan ja johtajia kaatui sekä haavoittui. Joukot joutuivat hajalle, hyökkäys tyrehtyi ja pian miehet vetäytyivät omalle puolelle.

Molemmat komppaniat kärsivät suuret tappiot, 8. Komppaniasta kaatuivat: Arvo Keskiluopa ja Väinö Lenttola. Erkki Sorila, Toivo Tuuri, Olavi Autio, Väinö Ala-Salmi, Kalle Laurila, Matti Huvila, Väinö Vainio, Toivo Liesmäki ja Sulo Aho katosivat, mutta viimeksi mainittu, alikersantti Aho, palasi omalle puolelle neljän vuorokauden kuluttua ruhjevammaisena, jalat ja kädet paleltuneina. Vammat syntyivät kun neuvostosoturit kävivät potkiskelemassa kuolleeksi tekeytynyttä Ahoa. Haavoittuneita kertyi vänrikki Majaniemen lisäksi 10 miestä. Ajankohtaan mennessä töysäläiskomppania oli menettänyt eniten miehiä koko komppaniassa.

…