E. "Isä-Jussin sodasta" kirjoittaa Timo

Kuva: Lyyli Tuomiston valokuvakansio; Raija Ala-Kurikka, Kuortane

Alla on esitetty ote Jussin pojan, Timo Tuomiston, kirjeestä, jossa Timo käy läpi isänsä sotavaiheet jatkosodassa pääpiirtein:

…

Jatkosodan hyökkäysvaiheen alkaessa 19. D hyökkäsi Laatokan luoteispuolella. Alikersantti Juho Tuomisto oli 19. D (Ev Hannuksela), JR16:sta (Ev Laurila), I Pataljoonan (Maj Vasama), 3. Komppanian (Ltn Pauli Laurila), II.Joukkueen (Vänr Järvinen), 1. Ryhmän johtaja.

Divisioonakomentajan Hannukselan ja rykmentinkomentajan Laurilan käsitykset valittavasta sotataktiikasta olivat täysin erilaiset. Hannukselan mukaan olisi hyökättävä ns. saksalaisen Salamasota –mallin mukaan. Laurila taas painotti tiedustelun tärkeyttä ja hyökkäys olisi tehtävä aina siellä missä vihollinen oli heikoimmillaan.Sotilashierarkiasta johtuen käytettiin tietenkin divisionaankomentajan valitsemaa sotataktiikkaa.

Koska vastassa oli miesvahvuudeltaan yhtä suuri , mutta tulivoimaltaan vahvempi venäläisdivisioona ja koska sillä oli vielä valmisteltuja puolustusasemia aina 20 kilometrin syvyydessä., niin ei ollut ihme, vaikka 19.Divisioonan tappiot olivat hyvin suuret. Oli oikeastaan ihme, että eteneminen oli yleensä mahdollista.

Hannukselan ja Laurilan välit kiristyivät äärimmilleen ja lopulta Laurila pyysi siirtoa divisioonasta ja sai sen. Mutta ei siitä sen enempiä. Toivottavasti saat käsiisi kirjat: Sampo Ahto, Eteläpohjalaisia, Veikko Pirilä Taisteluissa 2 ja Ilmari Turja, Kumuri, Kahden everstin taistelu.

Vasaman pataljoonan hyökkäys lähti Kiteeltä 10.7.1941 ja päättyi Otsoisten kylään laatokan rantaan 19.8.1941. Pataljoonan vahvuus oli alussa 1025 miestä , josta hyökkäysvaiheen aikana poistui kaatuneina ja haavoittuneina 345 miestä. Tappioprosentti oli siis 33,7. Isä-Jussikin haavoittui 28.7.1941 Koivikkomäessä, mutta haavottuneiden luettelossa häntä ei ole. Hän palasi terveenä riveihin 11.9.1941. Haavoittuminen ei ollut kovin vakava, muistaakseni hänen vasemman käden pikkusormi oli puolesta välistä poikki.

Hyökkäysvaiheen jälkeen Vasaman pataljoona oli sadonkorjuutöissä ynnä muussa työpalvelussa, mutta 20.9. – 26.9.1941 se oli rintamavaastuussa Vaskisavotan tien varressa, jonka jälkeen hetken reservinä.

Muistan isä-Jussin kertoneen, että eräässä vaiheessa oli oltu niin lähellä Leningradia, että päivällä kirkkaalla säällä kaupungin korkeimmat tornit näkyivät kaukana taivaanrannassa. Yöaikaan Leningradin taivas välkehti punaisena. Tuo on täytyny tapahtua silloin, kun Vasaman pataljoona oli rintamavastuussa Valkeasaaressa 3.-14.10.1941. Tuolloin suursodan painopiste oli Valkeasaaressa olevien suomalaisjoukkojen silmien edessä, sillä sieltä oli matkaa noin 30 kilometriä Leningradiin, jota saksalaisjoukot tosissaan ryhtyivät ”moukaroimaan”. Kirjassaan majuri Vasamakin muistaa nuo Leningradin öiset näyt, ja hänellä oli oma käsitys kaupungin kohtalosta.

Alkuperäinen Vasaman pataljoona hajoitettiin 24.10.1941 Ronnunkylässä. Vuonna 1911 ja sitä ennen syntyneet siirrettiin JR37:ään ja JR58:n, joista nuoremmat ikäluokat siirrettiin Vasaman pataljoonaan. Koko JR16 sai täydennystä eri joukko-osastoista ja kun siihen muodostettiin 4.Pataljoona, se sai nimen 16.Pr. Vasaman tilalle pataljoonan komentajaksi tuli everstiluutnantti Sarparanta.

Joulukuun alussa vuonna 1941 16.Prikaati otti rintamavastuun asema Tapparin lohkolla, joka ulottui Laatokasta Lumisuolle. Välillä 16.Prikaati muuttui vahvennetuksi JR16n ja vuoden 1944 alusta 19.Prikaatiksi. Kuten Sampo Ahto toteaatuo syksyn 1941 uudelleenjjärjestely suosi hyökkäysvaiheen kovia kokeneen JR16:sta miehiä, joista 19.Prikaati suurelta osin koostui. 19.Prikaati ei joutunut sellaisen tulimyrskyn kohteeksi kuin länsikannaksen joukot kesällä 1944.

Alikersantti Juho tuomiston sota päättyi Suvannon takana jossain Sakkolan ja Taipaleen välillä hänen lähdettyään sadonkorjuulomalle 25.8.1944.

…

Kuortaneella 16.12.1993 Timo Tuomisto

jatkosota, talvisota, Kuortane suvut, Lapua suvut, Alavus suvut, Rovaniemi suvut, Lehtimäki suvut, Alajärvi suvut, Lappajärvi suvut, Vimpeli suvut, Töysä suvut, Ähtäri suvut, Laihia suvut, Parkano suvut, Isokyrö suvut, Nurmo suvut, Härmä suvut, Maalahti suvut, Målax släkts, Ilmajoki suvut, Suku, sukututkimus