Ville Maunuksen vapaussota
Vilho eli "Ville" Maunus lähti vapauttamaan isänmaataan muiden kuortanelaisten kanssa venäläisistä. Sota oli heille Vapaussota. Hän oli mukana vapauttamassa Lapuaa ja Seinäjokea venäläisistä sotilaista 27.-28.1.1918. Hän taisteli Suomen itsenäisyyden, demokraattisen hallintotavan ja sivistyksen puolesta komentajanaan Suomen laillisen hallituksen Armeijan ylipäällikkönä toiminut kenraali Mannerheim. Häntä ja muita Mannerheimin johdossa olevia alettiin nimitettiin valkoisiksi.
Ville Maunus oli mukana luutnantti Kanervan johtamassa noin 30 kuortanelaisen ja muutamankymmenen muun osastossa, jotka käskettiin 1918 helmikuun laskiaisviikolla suorittamaan tiedusteluluonteinen tehtävä Mäntässä. Villen joukkoa komensi Verner Kaatiala. Pohjois-Suomi oli Vilppulaan saakka vallattu. Tiedusteluosaston tuli edetä Vilppula-Mänttä-Kuorevesi suunnassa niin pitkälle kunnes kohdattaisiin vihollinen, antaa sille isku ja vetäytyä sen jälkeen takaisin.
Tiedusteluretki eteni 7.2.1918 Länkipohjaan saakka taistelutta. Länkipohjassa kuortanelaiset majoittuivat Uotilan taloon , johon punakaartilaiset tekivät yllätyshyökkäyksen laskiaisaattona maanantaina 11. helmikuuta 1918. Tämä oli ensimmäinen taistelu Länkipohjasta. Taistelu oli "tulikaste" niin kuortanelaisille kuin punakaartilaisille. Se oli raju ja nopea yhteenotto, jossa kumpikaan ei säästynyt tappioitta ja muun muassa Ville Maunus haavottui vaikeasti vatsaan ja selkään.
Maunus jäi punaisten keskelle, mutta sai ensiavun Uotilassa. Häntä lähti viemään pappilaan hoitoa varten hevosmies, joka kaatoi Maunuksen kuitenkin kesken ajomatkan ojaan. Maunus oli virunut pakkasessa vuorokauden ilman hoitoa. Avunhuudot oli kuitenkin vihdoin kuultu ja hänet oli saatu pappilan lämpimään. Varjelus, onni ja kiitos, että Ville Maunus selvisi punaisten käsissä ja häntä hoidettiin asiallisesti punaisten vallassa olevassa sairaalassa. Ville löydettiin Tampereen valtauksen jälkeen Yleisestä Sairaalasta.
Seuraavassa on viisi kertomusta tuosta taistelusta. Kertojina on ko. taistelussa itse mukana olleet tai heidän palvelustoverinsa. Mielenkiintoinen on myös kirkkoherra Virtasen sairaanhoitaja Aina vaimon kertomus ensiavun antamisesta ja hoidosta Länkipohjan pappilassa. Neljännessä kertomuksessa kirjoituksen laatija kertoo yksityiskohtaisesti taistelun punaisten osalta. Lukemalla ne, voit muodostaa vapaasti oman käsityksesi tästä taistelusta. Pääset niihin napsauttamalla otsaketta.
1. Kokemuksia vapaussodasta on Villen aseveljen ja samassa taistelussa haavoittuneen Juho Yli-Kaatialan kertomus Länkipohjan laskiaistaistelusta. Se on julkaistu Kuortanelaiset sodassa -teoksessa sekä sivuilla www.veteraanienperinto.fi.
2. Kuortanelaisten ”verikaste” on Sulo Honkolan kirjoittama artikkeli, kirkkoherra Toivo Kansasen, myöhemmin Kansanaho, kuvauksen pohjalta, Vaasa –lehdessä. Kansasen kuvaus Länkipohjan taistelusta ja sitä edeltävistä yhteenotoista ilmestyi ensi kertaa huhtikuussa 1918 Keskisuomalainen –lehdessä. Laskiaisena 12. helmikuuta 1918 ottivat punaiset ja valkoiset rajusti yhteen Länkipohjassa. Mukana valkoisten puolella oli muun muassa 50 kuortanelaista, joiden osallistumista kansalaissodan tähän vaiheeseen Kuortaneen kirkkoherra Toivo Kansanen (myöh. Kansanaho) nimittää heidän ”tulikasteekseen”.
3. Ote ”Mitä nainen voi kestää” nimimerkin I.H. kirjoittamasta artikkelista Naisten Ääni –lehdessä 16.11.1918 n:o 32. I.H. kirjoitti artikkelissaan kirkkoherra Virtasen sairaanhoitaja Aina vaimon antamasta ensiavusta ja hoidosta Maunukselle ja Kaatialalle Länkipohjan pappilassa. Kirjoitus on laadittu tn. haastattelun perusteella. Kerrotun jälkeenhän tapahtumat vyöryivät pappilassa kohti kirkkoherra Virtasen loppua, josta on kirjoitettu usealla taholla enemmän.
4. "Kuortanelaisten kiila Länkipohjan taistelussa v.1918" , artikkelin kirjoittaja tuntematon, Pohjois-Hämeen Vartio -lehti N:o 2 1938. Kertomuksessa kirjoituksen laatija kertoo hämmästyttävän yksityiskohtaisesti taistelun punaisten osalta. Kertomus on laadittu Lapua -liikkeen ja kyyditysten jälkeisenä aikana, joka kuvastuu kirjoittajan "otteesta" eteläpohjalaisia kuortanelaisia kohtaan. Aikakausi on myös kansan yhtenäistämisen ja sotaan varautumisen aikaa, joka näkyy myös "kynän jäljessä".
5. Ote "Nuijasodasta vapaussotiin" Eteläpohjalaisia taistelussa -teoksesta, kirjoittaja Aulis J. Alanen. Ote on sivuilta 307 ja 308. Siinä Alanen kuvaa hyvin lyhyesti ko. taistelun ja mainitsee nimeltä kuortanelaiset haavoittuneet ja heidän ihmepelastumisensa.
30.1.2014 Jari Tuomisto
Jos sinulla on samoja esivanhempia tai olet näiden sivujen sukuasioista kiinnostunut niin ota yhteyttä. Facebookissa on yhteisien esi-äitiemme ja -isiemme "Esivanhempiamme lakeurelta ja sen kranneista" -keskusteluryhmä. Voit liittyä siihen ja osallistua esivanhempiamme elon muistojen keräämiseen ja vaalimiseen. Tottakai voit myös pelkästään seurata heidän asioihinsa liittyvää keskustelua. Pääset ryhmän sivulle ja liittymään siihen klikkaamalla tätä linkkiä: Esivanhempiamme lakeurelta ja sen kranneista -keskusteluryhmä.
Avainsanat: Länkipohjan taistelu, Länkipohja, taistelu, vapaussota, kuortane, sisällissota, luokkasota, kansalaissota, Uotila, pappila, Längelmäki, valkoiset, punaiset, Mannerheim, Kanerva, Mäntän pataljoona, Hatapään sairaala, kirkkoherra Virtanen, Aina Virtanen, Lapua, Yli-Kaatiala, Tampere, Kansanaho, Sulo Honkola, vapaussodan veteraanit
Sodan haavat ja vammat olivat heille ja heidän lähimmäisilleen arkitodellisuutta, totista totta silloin, läpi heidän elämänsä. Ville Maunus oli yksi taisteluissa vaikeasti haavottuneista ja hän invalidisoitui selkärankaa vioittaneen osuman takia. Hän pärjäsi ja eli pyörätuolin ja kävelykeppien avulla loppuelämänsä.
Olihan Ville ja muut kuortanelaiset varmasti tietoisia myös siitä, että suomalaiset sosialistit yrittivät kaapata samaan aikaan valtaa Suomessa ja pian he taistelivatkin venäläisten joukkojen lisäksi Suomen sosialistisen vallankaappauksen avuksi myötämielisistä suomalaisista perustettua punakaartia eli punaisia vastaan. Tällöin historioisijat alkoivat puhua kansalaissodasta, veljessodasta ja luokkasodasta. Nykyään käytetään ajan kuvaan sopivammin termiä sisällissota.
Termit ja tulkinnat vaihtuvat aikakauden ja tulkitsijan mukaan, mutta noissa taisteluissa itse mukana olleiden kertomukset ovat lähinnä totuutta. Alla on 5 linkkiotsaketta, niin paikalla olleiden autenttisiin, kuin haastattelujen perusteella laadittuihin kertomuksiin.