Linkkejä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan pitäjien sukututkimus ja historia sivuille
Olen laittanut alle linkkejä sivuille, jossa on Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle liittyvää historiantietoa.
Kruunun verotus ja talonpojat 1500 – 1600 -luvun vaihteessa, ,. Esimerkkilaskelmassa verotettavia taloja Kuortaneen Ruonalta. Jari J Tuomisto
Henkilökuva kuortanelaiseen elämänmenoon, 1870 - 1920 aikana, vaikuttaneesta kunnallismies ja maanviljelijä Aleksanteri Ala-Kuljusta., kirjoittaja Jari Tuomisto
Henkilökuva sodan sekä jälleenrakentamisen ajan kuortanelaisesta "Kuortanelainen maanviljelijä sotaveteraani Juho Tuomisto" , kirjoittaja Jari Tuomisto
Tapaus pastori Jaakko Wettberg - vaikutus Kuortaneella 1849-1885, kirjoittaja Jari Tuomisto
"Kuortanelainen Väestökriisi" Pro gradu -tutkielma,Sanna Koivisto, joka on julkaistu Jyväskylän Yliopiston julkaisuarkistossa.
"Paikallisyhteisö resurssina ja tuhojen kohteena, Venäjän armejan logististen ratkaisujen seuraukset Suomen sodassa 1808-1809" Jussi Jääskeläinen, Doktorsavhandling i Nordisk Historia, Åbo Akademi 2011.
"Otta Noessa", Kuortaneenjärven kotiseututihentymien syvärakenteita, Sulevi Riukulehto ja Katja Rinne-Koski. Erinomaisen syvällinen lähde monenlaiseen. Muun muassa sen selvittämiseen, mistä ”pohajalaasuus” ja ”kuurtanelaasuus” on rakentunut.
"Kotiseudun kerroksia Kuortaneelta", Katja Rinne-Koski ja Sulevi Riukulehto
"Ruona" -kyläkirja, joka ilmestyi kesällä 2013 (Suomen Kotiseutuliitto)
Kuurtanes Seura Kuurtanelaista paikallisihistoriaa keräävä ja vaaliva seura. Täältä mm. Kuurtanes -Seuran Joulu -lehtiä.
Kuortaneen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Virtaniemi-Ala-Seppälän sukuseura Kuortaneelta.
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt - Kuortaneen pohjalaistalot
"Lapuan pitäjään historia", ja samalla myös siihen joskus kuuluneiden Kuortaneen, Kauhavan, Töysän, Nurmon ja Härmien historiaa, Juho Koskimies, v. 1908
Kuortanelaisia vapaussodassa eli sisällissodassa:
Maanviljelijä"Ville" "Ukko" (Elias Vilho) Maunuksen vapaussota
Kokemuksia vapaussodasta on Ville Maunuksen aseveljen ja samassa taistelussa haavoittuneen Juho Yli-Kaatialan kertomus Länkipohjan laskiaistaistelusta. Se on julkaistu Kuortanelaiset sodassa -teoksessa sekä sivuilla www.veteraanienperinto.fi
"Kuortanelaisten kiila Länkipohjan taistelussa v.1918" , artikkelin kirjoittaja tuntematon, Pohjois-Hämeen Vartio -lehti N:o 2 1938. Kertomuksessa kirjoituksen laatija kertoo hämmästyttävän yksityiskohtaisesti taistelun punaisten osalta. Kertomus on laadittu Lapua -liikkeen ja kyyditysten jälkeisenä aikana, joka kuvastuu kirjoittajan "otteesta" eteläpohjalaisia kuortanelaisia kohtaan. Aikakausi on myös kansan yhtenäistämisen ja sotaan varautumisen aikaa, joka näkyy myös "kynän jäljessä".
Ote ”Mitä nainen voi kestää” nimimerkin I.H. kirjoittamasta artikkelista Naisten Ääni –lehdessä 16.11.1918 n:o 32. I.H. kirjoitti artikkelissaan kirkkoherra Virtasen sairaanhoitaja Aina vaimon antamasta ensiavusta ja hoidosta Maunukselle ja Kaatialalle Länkipohjan pappilassa. Kirjoitus on laadittu tn. haastattelun perusteella. Kerrotun jälkeenhän tapahtumat vyöryivät pappilassa kohti kirkkoherra Virtasen loppua, josta on kirjoitettu usealla taholla enemmän.
Kuortanelaisten ”verikaste” on Sulo Honkolan kirjoittama artikkeli, kirkkoherra Toivo Kansasen, myöhemmin Kansanaho, kuvauksen pohjalta, Vaasa –lehdessä. Kansasen kuvaus Länkipohjan taistelusta ja sitä edeltävistä yhteenotoista ilmestyi ensi kertaa huhtikuussa 1918 Keskisuomalainen –lehdessä. Laskiaisena 12. helmikuuta 1918 ottivat punaiset ja valkoiset rajusti yhteen Länkipohjassa. Mukana valkoisten puolella oli muun muassa 50 kuortanelaista, joiden osallistumista kansalaissodan tähän vaiheeseen Kuortaneen kirkkoherra Toivo Kansanen (myöh. Kansanaho) nimittää heidän ”tulikasteekseen”.
Kuortanelaiset talvisodassa:
JR 23 III Pataljoonan siirtyminen ylimääräisiin harjoituksiin (YH) ja talvisotaan syksyllä 1939. Kartta, jossa saat tapahtumaselitteet napsauttamalla kohdetta. Jari Tuomisto
" Syyt JR 23:n 7. K:n ja 8.K:n epäonnistuneeseen hyökkäykseen Kansakoulunmäessä Terenttilässä 16.12.1939". Lyhyt tutkielma, Jari Tuomisto.
Kuortanelaisia jatkosodassa Vasaman I Pataljoonassa JR 16:ssa kesällä 1941:
JR 16 taistelut 1941
1. 19. Divisioonan läpimurtotaistelut 10. - 15.7.1941 Niinisyrjässä ja Pantsussa
2. JR16/19.D hyökkäyksen eteneminen Kangaskylään ja Mikkelinkankaalle 16.-19.7.1941
3. JR16/19.D Vannisenmäen hyökkäys, Lehtovaara ja Pitkäaho, 20.-23.7.1941 osa 1/2
4. JR16/19.D Vannisenmäen hyökkäys 23.-25.7.1941 osa 2/2
5. JR 16/19.D Kumurin hyökkäys 25.-27.7.1941
6. JR 16/19.D Koivikkomäen taistelu 27.-30.7.1941
7. JR16/19. D hyökkäys Sirkkalanmäkeen 1.-5.8.1941
8. I/JR 16/19. D taistelut Latvasyrjässä 5. - 11.8.1941
9. JR 16/19.D hyökkäys Kontiovaaran kautta Kuokkaniemeen 12.-14.8.1941
10. JR 16/19.D hyökkäys Lahdenmäestä Kikonmäkeen 16.8.1941
11. JR16/19.D Hyökkäyksen eteneminen Kikonmäestä Otsoisten kylään Laatokan rannalle 17.-19.8.1941
"Lapuan pitäjään historia", ja samalla myös muun muassa Kuortaneen, Kauhavan ja Härmien historiaa, Juho Koskimies, v. 1908
HELEMI, Lapuan historian ja kulttuuriperinnön sähköinen tietokanta.
Lapualaisia jatkosodassa JR 16:ssa kesällä 1941:
JR 16 taistelut 1941
1. 19. Divisioonan läpimurtotaistelut 10. - 15.7.1941 Niinisyrjässä ja Pantsussa
2. JR16/19.D hyökkäyksen eteneminen Kangaskylään ja Mikkelinkankaalle 16.-19.7.1941
3. JR16/19.D Vannisenmäen hyökkäys, Lehtovaara ja Pitkäaho, 20.-23.7.1941 osa 1/2
4. JR16/19.D Vannisenmäen hyökkäys 23.-25.7.1941 osa 2/2
5. JR 16/19.D Kumurin hyökkäys 25.-27.7.1941
6. JR 16/19.D Koivikkomäen taistelu 27.-30.7.1941
7. JR16/19. D hyökkäys Sirkkalanmäkeen 1.-5.8.1941
8. I/JR 16/19. D taistelut Latvasyrjässä 5. - 11.8.1941
9. JR 16/19.D hyökkäys Kontiovaaran kautta Kuokkaniemeen 12.-14.8.1941
10. JR 16/19.D hyökkäys Lahdenmäestä Kikonmäkeen 16.8.1941
11. JR16/19.D Hyökkäyksen eteneminen Kikonmäestä Otsoisten kylään Laatokan rannalle 17.-19.8.1941
Töysää verkossa:
"Lapuan pitäjään historia", ja samalla myös siihen joskus kuuluneiden Kuortaneen, Kauhavan, Töysän, Nurmon ja Härmien historiaa, Juho Koskimies, v. 1908
Pennalan sukuseura Töysästä.
Töysäläiset talvisodassa:
JR 23 III Pataljoonan siirtyminen ylimääräisiin harjoituksiin (YH) ja talvisotaan syksyllä 1939. Kartta, jossa saat tapahtumaselitteet napsauttamalla kohdetta.
" Syyt JR 23:n 7. K:n ja 8.K:n epäonnistuneeseen hyökkäykseen Kansakoulunmäessä Terenttilässä 16.12.1939". Lyhyt tutkielma, Jari Tuomisto.
Töysäläisiä jatkosodassa JR 16:ssa kesällä 1941:
JR 16 taistelut 1941
1. 19. Divisioonan läpimurtotaistelut 10. - 15.7.1941 Niinisyrjässä ja Pantsussa
2. JR16/19.D hyökkäyksen eteneminen Kangaskylään ja Mikkelinkankaalle 16.-19.7.1941
3. JR16/19.D Vannisenmäen hyökkäys, Lehtovaara ja Pitkäaho, 20.-23.7.1941 osa 1/2
4. JR16/19.D Vannisenmäen hyökkäys 23.-25.7.1941 osa 2/2
5. JR 16/19.D Kumurin hyökkäys 25.-27.7.1941
6. JR 16/19.D Koivikkomäen taistelu 27.-30.7.1941
7. JR16/19. D hyökkäys Sirkkalanmäkeen 1.-5.8.1941
8. I/JR 16/19. D taistelut Latvasyrjässä 5. - 11.8.1941
9. JR 16/19.D hyökkäys Kontiovaaran kautta Kuokkaniemeen 12.-14.8.1941
10. JR 16/19.D hyökkäys Lahdenmäestä Kikonmäkeen 16.8.1941
11. JR16/19.D Hyökkäyksen eteneminen Kikonmäestä Otsoisten kylään Laatokan rannalle 17.-19.8.1941
Töysän Historia, Kirjoittaja Ilmari Laukkonen, Julkaisija Töysän kunta, v.1989, 532s.
Alla olevia teoksia löytyy Töysän kirjastosta:
Alavuden ja Töysän kansalaisopisto 1964-1980, Arvo Manninen
Arvi Mäenpää, 1899-1976, Arvi Mäenpää,
Arvi Mäenpään taide: 1930-luku (pro gradu), Marketta Miettinen.
Hakojärven joulu -lehti.
Kallenkosken kolme patruunaa (Kallenkosken historiikki), Tusa Esko.
Kotiseutumme 1999 (sis. kaikki Kuusiokunnat).
Metsämiehen laulu, Ahti Mäntylä.
Pennalan kirja (sukuhistoriikki).
Sata vuotta koulua Töysässä 1891-1991, Toini Mäkelä, Julkaisija Töysän kunta v.1991, 140s.
Saukonjälki -lehti, Alavuden, Kuortaneen ja Töysän luontojulkaisu, Alavuden Seudun Luonnonystävät. Reijo Salmi. email: yaopet@toysa.fi
Taiteilija Matti Annala (näyttelyesite), Arvo Sippola.
Tuaretta korppua Töysästä, Toim. Pentti Hannula, Julkaisija Lions Club Töysä v. 1987, 152s.
Törmäysmurteen variaatioista: jälkitavun i-loppuisen diftongin edustus Töysän murteessa (väitös), Kaisu Juusela.
Töysäläiset sotiemme veteraanit.
Töysän joulu -lehti, OAJ:n Töysän paikallisyhdistys. Päätoimittaja Heikki Nikkola. email: heikki.nikkola@toysa.fi
Töysän Ojanperän sukua 1700-1900.
Töysän Osuusmeijeri 1928-1978 (historiikki), Urho Haavisto.
Töysän Pennalan sukua 1600 - 1900 (sukuhistoriikki).
Töysänperän rakuuna, Ahti Mäntylä.
Töysän seurakunta puolitoistasatavuotias, Koskimies Kalervo.
Töysän Ympäristön tilan perusselvitys 1997, Katri Auraniemi, Julkaisija Töysän kunta v.1998, 144s.
Tusan sukua Alavudelta.
Alavutelaisia jatkosodassa JR 16:ssa kesällä 1941:
JR 16 taistelut 1941
1. 19. Divisioonan läpimurtotaistelut 10. - 15.7.1941 Niinisyrjässä ja Pantsussa
2. JR16/19.D hyökkäyksen eteneminen Kangaskylään ja Mikkelinkankaalle 16.-19.7.1941
3. JR16/19.D Vannisenmäen hyökkäys, Lehtovaara ja Pitkäaho, 20.-23.7.1941 osa 1/2
4. JR16/19.D Vannisenmäen hyökkäys 23.-25.7.1941 osa 2/2
5. JR 16/19.D Kumurin hyökkäys 25.-27.7.1941
6. JR 16/19.D Koivikkomäen taistelu 27.-30.7.1941
7. JR16/19. D hyökkäys Sirkkalanmäkeen 1.-5.8.1941
8. I/JR 16/19. D taistelut Latvasyrjässä 5. - 11.8.1941
9. JR 16/19.D hyökkäys Kontiovaaran kautta Kuokkaniemeen 12.-14.8.1941
10. JR 16/19.D hyökkäys Lahdenmäestä Kikonmäkeen 16.8.1941
11. JR16/19.D Hyökkäyksen eteneminen Kikonmäestä Otsoisten kylään Laatokan rannalle 17.-19.8.1941
Lehtimäki
Härmä (Alahärmä ja Ylihärmä)
"Lapuan pitäjään historia", ja samalla myös siihen joskus kuuluneiden Kuortaneen, Kauhavan ja Härmien historiaa, Juho Koskimies, v. 1908
Tyyne Agnes Hautamäen, Kilposen kylästä Ähtäristä, esivanhempien sukutaulut
Antti Rannanjärvi (Ylihärmä)
Antti Isotalo (Alahärmä)
Amerikanlesket 1900-luvun vaihteen Alahärmässä, Heli Jokinen, Suomen historian pro gradu -tutkielma, 2004, Jyväskylän Yliopisto
Kauhava
"Lapuan pitäjään historia", ja samalla myös siihen joskus kuuluneiden Kuortaneen, Kauhavan, Töysän, Nurmon ja Härmien historiaa, Juho Koskimies, v. 1908
Soini
Alajärvi
Vimpeli
Strangin ja Spangarin sukuseura Vimpelistä.
Hyytiäisten sukuseura Saarijärveltä
Ilmajoki
Henrik Luoma-Mieltyn sukuseura Ilmajoen ja Isonkyrön alueilta.
Jaakko Ilkan sukuyhdistys Nuijapäällikön sukua Ilmajoelta.
Petter Hällströmin sukuseura Ilmajoelta ja muualta.
Ilmajoen ja Nordmalingin talonpoikien varallisuuden ja luottosuhteiden vertailu perukirjojen mukaan vuosina 1796-1830, Tiina Hemminki, 2004, Jyväskylän Yliopisto
Ylistaro
Isokyrö
Nurmo
"Lapuan pitäjään historia", ja samalla myös siihen joskus kuuluneiden Kuortaneen, Kauhavan, Töysän, Nurmon ja Härmien historiaa, Juho Koskimies, v. 1908
Joki on Nurmon äiti -Nurmon jokilaakso kotiseutukuvassa. Sulevi Riukulehto ja Timo Suutari
Seinäjoki
Kauhajoki
Laihia
Jurva
Maalahti, Vaasa
Kurikka
Yhteisöjä, yrityksiä, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan historia kohteita ja selvittäviä ja sivuavia sivuja
Kruunun verotus ja talonpojat 1500 – 1600 -luvun vaihteessa, Jari J Tuomisto
Keskiajan hämäläiset ja uusi läntinen maailma, Jari J Tuomisto
Etelä-Pohjanmaan historiaa 1700- ja 1800-luvulta, Reino Kallio
"En oo mikkään sanomahan, mutta sanompahan kumminki!" - Lyhyt johdatus eteläpohjalaisiin murteisiin
Vilppulan sukusivut useita Pohjalaisia Sukuja, sukunimihakuluettelo
Raha, aika, itsekuri. Modernin maailman synty paikallisena ilmiönä. Modernisaatio Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla 1870-1917. Petri Rekosen väitöskirja vuodelta 2013
Etelä-Pohjanmaan museot. Tallennettu haku niistä museoista, jotka ovat Museo.fi -sivustossa.
Eteläpohjalaisten nuorten naisten jatkokoulutukseen liittämiä haaveita, toteutumaa ja merkityksiä 1920–1940-luvuilla , Sofia Huhtala & Juhani Tähtinen
Kansakoululaitoksen perustaminen 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun loppuun,
Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon jaalueellisuuden kannalta, Pro gradu työ Tero Parkkonen.
tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan - Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti
Etelä-Pohjanmaan valtamerentakainen siirtolaisuus 1867-1930, Anna-Leena Toivonen
Kanadansuomalaisten siirtolaisten kokemuksia identiteetistä, sopeutumisesta ja ikääntymisestä , Hanna Suorsa
Nuppijauhoja, huutokauppoja ja lehtikirjoittelua. Alajärveläinen paikallisyhteisö 1860 -luvun nälkävuosina. Riina Tiistolan Pro gradu -tutkielma
Viljana, nahkoina, kapakalana - Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539–1609, Suvianna Seppälä, (Väitös -kirja)
Suomen perinneatlas, sis. mm. 99 karttaa suomalaisesta ja karjalaisesta kulttuurista – läntinen agraarikulttuuri – pohjoinen pyyntikulttuuri – itäinen kaskikulttuuri, Helsingin yliopiston kulttuuriantropologian emeritusprofessori Matti Sarmela
Kulttuuriantropologin kotisivu, kirjoja ja kirjoituksia ihmisestä, kulttuurista ja tulevaisuudesta, Matti Sarmela
Hautaus esihistoriallisella ajalla, FM Timo Sepänmaa, arkeologi, Keski-Suomen museo
Malkakatto suomalaisessa kansanrakentamisessa, Kattotyypin tutkimus ja museon malkakattojen dokumentointi, Hannu-Akseli Laaninen, opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
1200-1300 -lukujen seurakunnat "Suomen" kartalla, Jari J Tuomisto
Savutupien aarreaitta, suomalaista rakennuskulttuuria Keski-Skandinaviassa, Árpád Sailo, diplomityö, Aalto-yliopisto 2012
Multapenkki; Rakenne, vauriot ja säilyttäminen, Tiina Honkonen, opinnäytetyö 2011, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu.
Eteläpohjalaisten rintamanaisten arjesta selviytyminen sota- ja pula-aikanaSanna Helin ja Sanna Korpi, v.2006. Pro Gradu. Tampereen Yliopisto.
Ihanteista irrallaan. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun. Tiina Miettinen, Väitöskirja, Tampereen Yliopisto
Loppuun kerrottu katastrofi : isoviha unohtuvana suullisena perinteenä, Mantila, Matti. Jyväskylän Yliopisto
Kansanomainen moraali. Tutkimus savolaisista ja pohjalaisista uskomustarinoista, Sirkku Piispanen, väitös, 2009
Kotiseutua kutomassa, Nurmonjokilaakson kotiseutukeskusteluiden dokumentointi, Timo Suutari ja Sulevi Riukulehto (toim) Ruralia -instituutti, Helsingin yliopisto
Ruralia -instituutin julkaisuja, Helsingin yliopisto
Avainsanat: linkit, Kuortaneen linkit, linkit Kuortane, Jurva, Laihia, Alavus, Lapua, Härmä, Alahärmä, Ilmajoki, Ylihärmä, Töysä, Ähtäri, Seinäjoki, Nurmo, Laihia, Lehtimäki, Ylistaro, Isokyrö