Embedded Files
Toteutussuunnitelma
VAIHE I. Opintokokonaisuuden taustatiedot
MITÄ
Opintokokonaisuus, muu pedagoginen käytäntö ja laajuus
(opintokokonaisuuden, opetuksen tai muun pedagogisen käytänteen nimi ja laajuus (ov / op, tuntimäärä ja tavoite)
KENELLE
Kohderyhmä
(kuvaa opiskelijoiden taustoja kuten ikä, aiempi osaaminen, ryhmän heterogeenisyys, verkko-oppimisvalmiudet)
TIIVISTYS
Tiivistä toteutuksen tavoitteet ja teemat perusteluineen
Liiketalouden perustutkintoon johtavan valmistavan monimuotokoulutuksen Toimistopalvelut -koulutusosioon sisältyvä Palveleva toimisto opintojakso.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa hoitaa puhelinpalvelua, järjestää kokouksia ja tehdä matkajärjestelyjä. Hän osaa laatia, ylläpitää ja muokata erilaisia rekisterejä, tilastoja ja raportteja.
Opintojaksolla käsiteltävät asia kokonaisuudet: kokoukset ja neuvottelut sekä niiden järjestäminen; matkajärjestelyt, raportit ja tilastot, postin käsittely, puhelinpalvelu.
Kohderyhmänä on Liiketalouden perustutkinnon aikuisopiskelijaryhmän. Opiskelijat opiskelevat merkonomin tutkintoon johtavassa talous- ja toimistopalveluiden osaamisalan valmistavassa koulutuksessa. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Opiskelijat ovat 20 - 40 -vuotiaita aikuisia. Osalla opiskelijoista on aikaisempi ammatillinen koulutus toiselta alalta, osa opiskelijoista opiskelee ensimmäistä ammattia. Opiskelijaryhmä on varsin heterogeeninen atk-taidoiltaan. Osa on opiskellut tietotekniikkaa paljon, osa opiskelee tietokoneen käytön perusteista alkaen.
Tavoitteena on toteuttaa palveleva toimisto –opintojakso. Opintojakso toteutetaan 31.8. alkaen, joten opintojakso on valittu toteuttavista opinnoista. Opintojakso toteutetaan suljetussa Moodlen –verkko-oppimisympäristössä. Lisäksi käytetään
VAIHE II. Toteutuksen muoto, pedagogiset ja sosiaalisen median ratkaisut
MITEN
Toteutuksen muoto
(muoto esim. lähiopetuksen tukena, monimuoto-opetusta verkossa, kokonaan verkko-opiskeluna tms. Miten tuntimäärä jakautuu?)
Perustele valintasi!
PEDAGOGINEN PERUSTA
Mikä on pedagoinen perusta, jolle rakennat toteutuksen?
Mitä lisäarvoa toteutustapasi tuo oppimiseen?
Perustele valintasi!
TEKNINEN TOTEUTUS, OHJELMAT
Millaista verkkoympäristöä käytät?
Mitä sosiaalisen median välineitä mihinkin tarpeeseen?
Miksi olet valinnut juuri nämä ympäristöt?
Kuvaile, miten valitut ympäristöt tukevat opintokokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista?
Perustele siis valintasi!
YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Miten valitut ympäristöt, menetelmät ja toiminta tukevat yhteisöllistä oppimista?
Perustele valintasi!
TEKIJÄNOIKEUDET
Miten olet ottanut huomioon tekijänoikeudet?
Perustele valintasi!
TIETOSUOJAKYSYMYKSET
Millaisia tietosuojaan liittyviä kysymyksiä toteutukseen liittyy? Miten olet ratkaissut ne?
Perustele ratkaisusi!
Opetus muodostuu monimuoto-opetuksesta: lähi- ja verkko-opinnoista sekä työssä oppimisjaksosta.
Koulutuksen toteutussuunnitelmassa on määritelty lähi-, verkko- ja etäopintojen sekä työssäoppimisjakson tuntimäärät ja jakautuminen.
Opintojakso muodostuu 7 lähiopintopäivästä ja 7 verkko-opintopäivästä (+ työssäoppimisesta). (Työssäoppimisesta opiskelijat laativat erillistä top-päiväkirjaa, johon on oppilaitoksen oma top-järjestelmä.)
Ihmiset oppivat asioita eri tavoilla. Myös oppimista ja oppimiseen liittyviä asioita voidaan tarkastella monella eri tapaa. Yksi tapa pohtia oppimista on oppimistyylien tarkastelu eri näkökulmista. Oppimistyylit voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: Aktiivisen osallistujan -, käytännön toteuttajan -, loogisen ajattelijan ja harkitsevan tarkkailijan oppimistyyleihin. Aktiivinen osallistuja heittäytyy ennakkoluulottomasti asioiden vietäväksi, innostuu uudesta ja ratkoo pulmia muiden kanssa. Käytännön toteuttaja kokeilee uusia ajatuksia ja teorioita, jotta näkisi toimivatko ne käytännössä. Hän nauttii ongelmien ratkomisesta ja päätöksen teosta. Looginen ajattelija yhdistelee havaintoja monimutkaisiksi loogisesti pitäviksi teorioiksi. Hänellä on taipumusta täydellisyyteen ja olla luovuttamatta. Harkitseva tarkkailija puntaroi tapahtumia ja tarkastelee niitä eri näkökulmasta, hankkii tietoa ja keskustelee toisten kanssa. Hän kuuntelee, mitä toisilla on sanottavaa ja on suvaitsevainen. (Oppimistyylit 2011.)
Kokemuksellinen oppiminen
Kokemuksellisen oppimisen tunnetuin kehittäjä on Kolb. Friskin toimittamassa Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana –teoksessa sanotaan, että Kolb (1984) kuvaa kokemuksellisen oppimisen kehänä, jossa kokemukset ja opiskeltava aihe etenevät tarkentuvana kehänä pohtimisen, ajattelun ja tekemisen kautta. Oppiminen etenee kokemusten muuttumisena ja laajentumisena erilaisten vaiheiden kautta. Kokemuksellisessa oppimisessa on olennaista ja tärkeää, että oppimisen kehän kaikki vaiheet käydään läpi. Kokemusten pohdinta ja jäsennys ovat tärkeitä oppimisen ja oppimisprosessin kannalta. Tekeminen ja kokeminen eivät yksistään saa automaattisesti aikaan laadukasta ja hyvää oppimista. Kokemusten pohdinnan ja jäsennysten kautta, että opiskelija osaa jatkossa soveltaa samaa toimintatapaa myös uusissa tilanteissa. (Frisk 2010, 10. Mäkinen 2002.)
Kuvio 1. (Lähde: Frisk 2010, 10.)
Mielestäni kokemuksellinen oppimistapa sopii hyvin nykyiseen tapaan opiskella esimerkiksi liiketalouden perustutkinto aikuisten monimuoto-opiskeluna. Kainuun ammattiopistossa liiketalouden perustutkinnon monimuoto-opiskelijoilla opiskelu muodostuu lähiopinnoista, verkko-opinnoista ja työssä oppimisesta. Opiskelijoiden opiskeluiden aikataulutus muodostuu esimerkiksi siten, että on 2-3 lähiopetus päivää, 4-6 verkko-opintopäivää ja 2 viikon työssäoppimisjakso, jonka jälkeen on taasen lähiopetuspäivät. Opiskelijat ovat päätoimisia opiskelijoita, työn ohessa oppisopimuksella tai omaehtoisesti opiskelevia aikuisia.
Aikuisten monimuoto-opiskelumuodossa kokeminen lähtee opiskelijan aikaisemmista kokemuksista ja esimerkiksi työssä tai työssäoppimisessa koetuista kokemuksista. Ajattelemista ja pohtimista tapahtuu opintojen edetessä lähiopintopäivillä, etäopinnoissa ja työssä oppimisessa. Esimerkiksi lähiopintopäivillä usea aikuisopiskelija on todennut, että tätäkin minä olen tehnyt, mutta nyt ymmärrän mitä olen tehnyt ja miksi niin on pitänyt tehdä. Opiskelijat yhdistävät työssäopitun ja koetun, pohtivat ja miettivät, saavat ymmärrystä lisää. Seuraavalla kerralla tehdessä ymmärrys, mitä teen ja miksi teen on paljon suurempaa. Tapahtuu oppiminen myös toisin päin. Opiskelija kokee lähi- ja teoriaopinnoissa esimerkiksi arvonlisäverotuksesta uusia asioita. Hän etäopinnoissa ajattelee ja pohtii asiaa ja tekee sitten työssä arvonlisäverotukseen liittyviä tehtäviä.
Aikuisten monimuotokoulutuksessa oppimiskäsitykset itse asiassa muodostuvat yhdistämällä eri oppimisnäkemyksiä.
Mielestäni opettajan roolina oppimisympäristössä ja opetuksessa on ohjata opiskelijan oppimista ja kehitystä ammattialansa osaajaksi. Opettaja ei ole tiedon syöttäjä vaan pikemminkin ohjaaja ja rinnalla kulkija. Opiskelijan ja etenkin aikuisopiskelijan vastuu omasta oppimisestaan ja opiskelustaan on merkittävä. Opiskelijoiden vastuuta ja tiedon kriittistä arviointia korostetaan opintotehtävien ja lähiopintopäivien opiskelujen yhteydessä sekä verkko-opintotehtävien palautteessa.
Opetuksessa käytetään Moodle -verkko-oppimisympäristöä. (Oppilaitoksen sisäinen verkko-oppimisympäristö). Moodlen työkaluihin sisältyviä keskustelualueet, chat ja wiki.
Tieken avointa etherpad verkkokirjoittamisen työkalua käytetään opintojakson kokousten suunnittelussa. Lisäksi käytetään acp:tä
Oppilaitoksessa on käytössä Moodle. Halusin suunnitella opintojakson, joka on toteutettava opintojakso. Opiskelijat ovat opetelleet käyttämään Moodlea ja sitä käytetään kokoajan opinnoissa sekä lähiopetuksen että verkko-opintojen tukena. Toisaalta mielestäni ei ole mielekästä käyttää monia työkaluja samaan opintojaksoon, siksi valitsin Moodlen lisäksi Tieken etherpad –työkalun ja sekä acp:n
Moodle tukee opintojakson opintokokonaisuuden tavoitteiden toteutumista perustyökaluna. Opintojaksolla voidaan käyttää etäopinnoissa Moodlen chat –toimintoa sekä verkko-keskustelua. Etherpad ja acp –tuovat tähän lisätukea.
Moodlea, acp:ta ja Etherpadia voidaan käyttää yhteisöllisenä oppimisena. Kokousten suunnittelu ja matkanjärjestelytehtävissä toteutuu yhteisöllinen oppiminen, kun tehtävät tehdään yhteisesti ryhmissä.
Ryhmätyöt on toimiva työskentelymuoto mm. kokous – ja neuvottelutaitojen opiskelussa.
Verkko-opinnoissa käytettävä materiaali on itse tehtyä / vapaasti käytettävää materiaalia. Esim. http://www04.edu.fi/kokoustaito/ on vapaasti käytettävää materiaalia. Opiskelijat ohjataan merkitsemään aineistoon selvästi tekijän/tekijöiden tiedot. Merkitään myös omat tiedot, jos itse on tuottanut aineistoa. Oppilaat ohjataan merkitsemään omat tuotokset.
Lisätietoa
Moodle on sisäinen verkko-oppimisympäristö. Opintojakson sisältöön on oikeudet opiskelijoilla ja opettajille.
Moodle
Etherpadissa käyty keskustelu ei varsinaisesti ole suojattu. Jos joku löytää ryhmän sinne periaatteessa voi liittyä ryhmään. Toisaalta ryhmän jäsenet näkevät, jos siellä työskentelee ulkopuolisia. Etherpadissa
VAIHE III. Opintokokonaisuuden oppimisprosessi oppimistehtävien näkökulmasta kuvattuna
Oppimiprosessin oppimistehtävät:
Millaisia oppimistehtäviä toteutukseen liittyy? Millainen tavoite oppimistehtävillä on?
Millainen pedagoginen perusta oppimistehtävillä on ja miksi?
Muista perustella valintasi!
Oppimistehtävänä ovat lähiopintopäivillä: ryhmätyöt ja itsenäinen työskentely.
Verkko-opinnoissa käytetään yksilöllisiä verkkotehtäviä ja ryhmätyönä tehtäviä verkkotehtäviä hyödyntäen chat-mahdollisuutta, etherpadia ja Moodlen ominaisuuksia. Myös skypen käyttö on mahdollista ryhmätyötehtävissä.
Oppimistehtävien tavoitteena on oppia opintojakson tavoitteet siten, että opiskelija oppii asiat osaa soveltaa niitä käytännössä ja osaa tutkintotilaisuudessa osoittaa osaamisensa.
Oppimistehtävien palautus ja tehtäviin liittyvä materiaali:
Miten oppimistehtävät palautetaan, mitä verkkotyökalua käytät ja miksi? Miten paljon aikaa oppimistehtävän palautukseen on? Millaista oppimateriaalia ja millaisessa muodossa käytät?
Perustele valintasi!
Oppimistehtävät palautetaan Moodleen palautuslokeroon. Ryhmällä on käytössä oppilaitoksen suljettu Moodle oppimisympäristö. Kaikki materiaali ja oppimistehtävät ovat Moodlessa koulutusosioittain ja opintojaksoittain. Siksi on järkevää, että myös tämä opintojakson oppimistehtävät palautetaan Moodleen ja käytetään Moodlea. Opiskelijat ovat kokeneet Moodlen hyväksi ja toimivaksi oppimisympäristöksi.
Lisäksi on käytössä Toimistopalvelut –oppikirja, josta saa tukea ja taustatietoa opintojakson aiheisiin. Lisäksi Moodlen opintojaksoilla on käytössä internetistä saatavaa aineistoa. Mm.
Arviointi ja ohjaus:
- mitä arvioidaan ja miksi?
- mihin arviointi perustuu?
- vertaisarviointi/
vertaispalaute
- ohjaajan palaute
- itsearviointi
- ohjaus ohjausteoreettisesta näkökulmasta?
- muuta ?
Kuvaa ja perustele!
Opintojaksosta opiskelija saa arvosanan valmistavan koulutuksen todistukseen. Opintojakson arviointi on T1 / H2 / K3
Arviointi muodostuu seuraavasti:
Tietotekniikan tehtävät arvioidaan T1, H2, K3. Arviointi perustuu tehtävän suorittamiseen.
Kokous- ja neuvottelutaitotehtävät arvioidaan ryhmätöiden perusteella lisäksi käytetään vertaisarviointia.
Opintojakson aikana opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa ja tekee itsearviointia lähiopetus/verkko-opetusjaksoittain. Opiskelija tekee itsearvioinnin opintojakson päätteeksi koko opintojakson kokonaisuudesta.
Verkko-opetuksen ja -ohjauksen pedagogiset ja tekniset ratkaisut koko toteutuksessa:
Millaisia kehittämistehtäviä jää oman osaamisesi tai ryhmäsi näkökulmasta?
Yhteisöllinen oppiminen. Teknisten taitojen oppiminen mm. acp.
VAIHE IV. Opintokokonaisuuden oppimisprosessin kuvaaja
Kuvaa opintokokonaisuutesi vapaamuotoisella tavalla esim.
aikajanakuvaajana, Mindmappinä..
Aikajanakuvaaja:
Page updated
Google Sites
Report abuse