Leena Mantere 1

Pedagogisesti opintojakso pohjautuu lähinnä situationaaliseen oppimiskäsitykseen, jossa keskeistä on oppimisen tilannesidonnaisuus. Oppiminen on sidoksissa siihen sosiaaliseen ympäristöön ja tilanteeseen, missä se tapahtuu ja missä oppimisen tulosta käytetään. Situtionaalinen oppimiskäsitys korostaa myös työelämälähtöisyyden merkitystä opetuksessa. Tällaiset opetusjärjestelyt parantavat oppijoiden mielenkiintoa ja motivaatiota, sillä teoria ja käytäntö yhdistyvät mielekkäällä tavalla (Oamk 2011). Oppimisessa tulee esille myös kokemuksellinen oppiminen:

Kolbin kokemuksellisessa oppimisessa omakohtainen kokemus on kokonaisvaltaisen oppimisen oleellinen osa, vaikka kokemus sinänsä ei vielä takaa oppimista. Ilmiön havainnointi, pohtiminen sekä sen tietoinen ymmärtäminen ja käsitteellistäminen sopivan teorian tai kuvausmallin avulla on tärkeää. Teoriat ja käsitteet jäsentävät intuitiivista kokemusta, tuovat siihen etäisyyttä ja lisäävät sen tietoista hallintaa. Oppiminen nähdään syklisenä prosessina, jossa omakohtainen kokemus, sen pohtiminen ja käsitteellistäminen ja aktiivinen soveltava toiminta aikaansaavat jatkuvasti kehittyvän prosessin (Ruohotie 2002, 137; Kolb 1984, Kohonen 1988).

Lisäarvoa tuo siis se, että opiskelijat joutuvat tehtävää suorittaessaan tekemään samanlaista työtä, mitä he voisivat tehdä oikeassakin työelämässä. He joutuvat selvittämään tehtävään liittyvää lakiperustaa itsenäisesti ja ratkaisemaan mahdolliset ongelmat. Heillä on käytössä oikeaa materiaalia ja (melkein) oikea työelämän tehtävä.

Tehtäviin liittyvä materiaali (tehtävän pohjana oleva kirjanpitoaineisto sekä asiaan liittyvät säännöt) tallennetaan AdobeAcrobat.com-alustalle pdf-muodossa. Opiskelijat saavat halutessaan myös tulostaa sen. "Pakollisia" oppitunteja on siis 12 ja kaikki muu opiskelu on opiskelijoiden itsenäistä opiskelua. Lisäksi perustamme Facebook-ryhmän, jossa opiskelijat voivat vaihtaa kokemuksia ja mielipiteitä sekä olla yhteydessä opettajaan.

AdobeAcrobat on toimiva ja helppokäyttöinen alusta, jonne pystyy sekä tallentamaan valmista aineistoa pdf-muodossa että luomaan ja muokkaamaan omia dokumentteja. Alustalle kutsutaan osallistujat sähköpostilla ja sitä kautta pystyy myös lähettämään viestejä toisille. Myös luennot pystyy tallentamaan sinne. Opintojakso on sen tyyppinen, että lähiopetus on tarpeen, samoin opettajan ja muiden opiskelijoiden tuki tehtäviä suoritettaessa.

Jos oletetaan, että opiskelijat eivät ole aikaisemmin opiskelleet verkkoympäristössä, niin Adobe on hyvä valinta aloittaa, koska useimmat ovat törmänneet jossakin elämänsä vaiheessa pdf-tiedostoihin ja osaavat käyttää sähköpostia. Facebook taas on ehkä tunnetuin sosiaalisen median yhteisö, josta kaikki ovat ainakin kuulleet. Tilin perustaminen sinne on helppoa ja se on suomenkielinen, ja tilin voi poistaa kurssin jälkeen, ellei tarvitse sitä. Tänä päivänä kaikkien kuitenkin on tiedettävä jotakin sosiaalisesta mediasta ja erilaisista verkkoympäristöistä menestyäkseen (tai selvitäkseen) työelämän yhä suuremmista haasteista.

Yhteisöllisellä oppimisella tarkoitetaan oppimista, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sen edellytyksenä on kognitiivinen sitoutuminen tehtävän yhteiseen ratkaisemiseen (yhteinen tehtävä ja tavoite). Lisäksi yhteisöllisen oppimisen vuorovaikutus on luonteeltaan yhteisiä merkityksiä rakentavaa sekä vastavuoroista. Yhteisten merkitysten rakentamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa oppijat neuvottelevat asian merkityksistä ja muodostavat merkitykselle yhteisen tarkastelun kestävät perusteet. Vastavuoroisuuden periaate toteutuu ryhmän työskentelyssä silloin, kun eri osallistujien kommentit rakentuvat toistensa jatkumoksi. Yhteisöllinen oppiminen voi keventää yksilön kognitiivista kuormaa ja tukea siten oppimista. Kognitiivisten resurssien yhdistäminen mahdollistaa myös sellaisten tiedollisten tuotosten syntymisen, joka yksilön tuotoksena ei olisi mahdollista (vrt. verkostoitunut asiantuntijuus). Lähde: http://tievie.oulu.fi/verkkopedagogiikka/luku_4/yhteisollinen_oppiminen.htm

Adobessa ja Facebookissa on mahdollista viestiä keskenään, ja kaikilla on samat dokumentit käytössä. Koska tehtävä tehdään parityönä, jolloin puolet opiskelijoista on "projektisihteereitä" ja puolet "maksatustarkastajia", niin molemmat ryhmät saavat halutessaan toisiltaan vertaistukea (vastavuoroisuutta, neuvottelua ja yhteistä tarkastelua). Tehtävän suorittaminen ei olisi yksin mahdollista, koska toinen tekee hakemuksen ja toinen päätöksen kyseisen hakemuksen perusteella, molempien on siis tehtävä oma osuutensa, jotta suoritus on hyväksytty.

Valitsin parityön siksi, että minusta on hyvä, että opiskelijat saavat näkökulman sekä hakemiseen että maksamiseen, ja että opiskelijat ymmärtävät, että mitä paremmin oman työnsä tekee, sitä helpompi myös toisen osapuolen on tehdä oma työnsä. Työelämässäkin monissa tehtävissä onnistuminen riippuu useammasta osapuolesta, esim. omassa työssäni muun muassa budjetointi on useamman ihmisen yhteistyötä, jolloin jokaisen työsuorituksen laadulla on suuri merkitys.

Vertaisarvioinnissa sain kommentteja mm. siitä, että parityön vaihtoehtona voisi olla muutaman henkilön ryhmät, senkin toteuttaminen on mahdollista. Kuitenkaan en haluaisi kuin korkeintaan kahden henkilön ryhmiä, koska omien kokemusteni perusteella minkä suurempi ryhmä on, sen vaikeampaa on löytää yhteistä aikaa yhdessä tekemiselle. Tämä tehtävä on kuitenkin sellainen, joka vaatii kokonaisvaltaista osallistumista. Myös arviointi on vaikempaa, kun ei voi tietää, kuka mitäkin on tehnyt.

Materiaali muodostuu laeista ja säännöksistä, jotka ovat julkisessa käytössä sekä kirjanpitoaineistosta, jonka teen itse keksityillä tositteilla ja joko omalla tai oppilaitoksen kirjanpito-ohjelmalla, eli voin itse päättää, miten sitä saa jakaa tai käyttää. Itse tekemääni materiaalia saa käyttää CC BY-NC oikeuksilla, eli teosta saa kopioida, levittää, näyttää ja esittää julkisesti ja siitä saa luoda johdannaisteoksia vain, kun niitä ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Opiskelijolle kerrotaan kurssin alussa näistä asioista. Valitsen tämän vaihtoehdon, koska tieto on tarkoitettu jaettavaksi eikä tämä tieto ole mitenkään niin erityistä, etteikö sitä muualtakin saisi. Adobeen ja kirjanpito-ohjelmaan on oppilaitoksella tarvittavat lisenssit (tosin tässä tehtävässä minulla on vain Free-versio käytettävissä, koska en toimi opettajana).

Tietosuojaan liittyviä kysymyksiä tulee ainakin opiskelijoiden nimien ja sähköpostiosoitteiden muodossa, koska ne näkyvät kaikille osallistujille, mutta kyseessä on kuitenkin kutsuperiaatteella toimiva sivusto, joten ne eivät ole muiden kuin sinne kutsuttujen nähtävillä. Muita henkilötietoja ei tarvita (tehtävään liittyen). Materiaaliin liittyvä aineisto on täysin keksittyä, joten siltäkään osin ei pitäisi tulla ongelmia. Materiaaliin tehdään tarvittavat lähdemerkinnät, mikäli sellaista materiaalia käytetään. Oppilaitoksella on opiskelijarekisteri, ja tietenkin itsellänikin on rekisteri oman kurssini opiskelijoista, mutta niissä esiintyvät henkilötunnukset ym. eivät tule muiden tietoon.