PSK kantakirjaus

Juvani, Jaana: Pohjoissuomenkarjan kantakirja-analyysi. Oulun ammattikorkeakoulu. 2014.

Perttunen, Ulla-Maija (2024): Pohjoissuomenkarjan rungon mittojen muutokset sadassa vuodessa : Louen lapinlehmien runkomitat verrattuna 1900-luvun alun kantakirja-aineistojen runkomittoihin. Hämeen ammattikorkeakoulu, 2024.

Otteita kirjasta Pohjois-Suomen Maatiaskarjan Kantakirja II Kertomus Pohjois-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen toiminnasta v. 1910.

N:o A 2 Toivo *1900 k. 1909
Jättänyt suuren joukon hyviä jälkeläisiä, joista kolme toimii sonniyhdistyksen sonneina ja kolme yksityisillä siitossonneina. lehmä-jälkeläisten tuotanto hyvä. Rakenne kaikilla lypsytyylinen, mutta samalla vankka. Isää rumentavat suuret ruskeat täplät ovat huomattavasti pienennneet, jopa hävinneet. Sonni-jälkeläistet perineet isänsä merkillisen arkuuden.

N:o A 7 Urho *1906 k. 1909
Teurastettu vihaisuuden takia jättämättä huomattavampaa jälkeä.

N:o A12 Polle *1900. Omistaa Vaattojärven s.y. Kolarissa
Valkki on ehdottomasti P.-S.K:n huomattavin sonni. Se on jättänyt hyvin paljon hyviä sonni- että lehmäjälkeläisiä. Ensi polvessa haittaa jälkeläisiä kuitenkin usein tummat pilkut kyljissä, löytyypä joku musta kyyttökin (perintö Valkin äidiltä), mutta toisessa polvessa häviää tämä värivika poikkeuksetta. Valkki on kuolemaan tuomittu ensi syksynä- tahi muuttamaan vaikutuspaikkaa, sillä sukusiitos tulisi jo koskemaan tyttäriään kolmannessa polvessa- ja se näyttää karjastoa heikentävän.

N:o B 8 Oiva *1905 Omistaa Alatemmeksen s.y.
Oiva on B kannan parhaimpia siitossonneja. Edellisen omistajansa Kirkkoherra S. Simeliuksen luona Rantsilassa jätti se joukon erinomaisia jälkeläisiä. Mutta nykyisessä paikassa on sitä kohdeltu välinpitämättömyydellä ja osaksi hoidettu huonosti. Senvuoksi se myöskään ei oikein hyvin ole menestynyt. Useat kauniit jälkeläiset täälläkin todistavat kuitenkin todistavat sen etevänmyyttä. Uutta virkeämpää intoa, Alatemmesläiset! Oiva kyllä sen palkitsee!

N:o B 35 Voima *1905 k. 1910
Ei Voimakaan täysin pitänyt mitä se lupasi. Useat hyvät jälkeläiset kuitenkin todistavat sillä olleen joltisenkin hyvän perinnöllisyyden.

N:o B 36 Junno II *1904 k. 1909
Eripuraisen yhdistyksen hajoamisen vuoksi teurastettiin hyviä jälkeläisiä jättänyt lupaava sonni vahingoksi yhdistyksen jäsenille, joille hyvinä karjataloina kunnollinen siitossonni olisi ollut tuiki välttämätön.

N:o B 40 Jupo *1907 Omistaa E. Pentzin, Liminka
Jotenkin hyvin kehittynyt sonni, jonka jälkeläiset lupaavia. Sai Oulaisissa III palkinnon.