Ahlmanin koulutila

Tekijät: Satu Marttila ja Sanna Jokela (2011)

Ahlmanin ammattiopisto on Ahlmanin Koulun Säätiön omistama yksityinen oppilaitos, jolla on yli satavuotinen historia. Ahlmanin maamies- ja emäntäkoulu aloitti toimintansa vuonna 1904 Tampereella, Messukylässä.

Suomen talousseura vastasi toiminnasta vuoteen 1923 asti, jonka jälkeen Seppälän tila ja koulut luovutettiin Kannatusyhdistyksen ylläpidettäviksi. 1949 perustettiin Ahlmanin koulujen säätiö. Organisaatio ehti kokea vielä muutamia muutoksia ennen kuin oppilaitoksen nimi vuonna 2004 muutettiin Ahlmanin ammattiopistoksi. Ahlmanin koulutilalle muutti Sukevan avo- vankilasta ISK- karjaa vuonna 2008 16 yksilöä. Koulu onkin toiminut vuodesta 2008 lähtien itäsuomenkarjan geenipankki-navettana. Tilalla toimii maitobaari, jossa myydään käsittelemätöntä maitoa sekä tilapuoti, josta saa oman tilameijerin jatkojalostamia maitotuotteita mm. juustoa. (Ahlman.fi, 2011)

Maatilamestarina koulutilalla toimii Harri Ala- Kapee, joka vaikuttaa myös karjanomistajajäsenenä FABA:n jalostusvaliokunnassa. Ala- Kapeen mukaan itäsuomenkarja (myös muut suomenkarjarodut) sopii helposti lähestyttävän luonteesta vuoksi opetusmaatilalle. Ne opettavat samalla millaisia eri karjarodut ovat ja miten niitä tulee käsitellä. Koulutilat toimivat sekä nuorten että aikuisten opetuspaikkoina. Niissä järjestetään myös monenlaisia tapahtumia. Näin ne toimivat näyteikkunoina maaseudulle ja toimivat hyvin harvinaisten rotujen säilytys- ja vaalimispaikkoina. (Ahlmanin ammattiopisto on Ahlmanin Koulun Säätiön omistama yksityinen oppilaitos, jolla on yli satavuotinen historia. Ahlmanin maamies- ja emäntäkoulu aloitti toimintansa vuonna 1904 Tampereella, Messukylässä.

Suomen talousseura vastasi toiminnasta vuoteen 1923 asti, jonka jälkeen Seppälän tila ja koulut luovutettiin Kannatusyhdistyksen ylläpidettäviksi. 1949 perustettiin Ahlmanin koulujen säätiö. Organisaatio ehti kokea vielä muutamia muutoksia ennen kuin oppilaitoksen nimi vuonna 2004 muutettiin Ahlmanin ammattiopistoksi.

Ahlmanin koulutilalle muutti Sukevan avo- vankilasta ISK- karjaa vuonna 2008 16 yksilöä. Koulu onkin toiminut vuodesta 2008 lähtien itäsuomenkarjan geenipankki-navettana. Tilalla toimii maitobaari, jossa myydään käsittelemätöntä maitoa sekä tilapuoti, josta saa oman tilameijerin jatkojalostamia maitotuotteita mm. juustoa. (Ahlman.fi, 2011)

Maatilamestarina koulutilalla toimii Harri Ala- Kapee, joka vaikuttaa myös karjanomistajajäsenenä FABA:n jalostusvaliokunnassa. Ala- Kapeen mukaan itäsuomenkarja (myös muut suomenkarjarodut) sopii helposti lähestyttävän luonteesta vuoksi opetusmaatilalle. Ne opettavat samalla millaisia eri karjarodut ovat ja miten niitä tulee käsitellä. Koulutilat toimivat sekä nuorten että aikuisten opetuspaikkoina. Niissä järjestetään myös monenlaisia tapahtumia. Näin ne toimivat näyteikkunoina maaseudulle ja toimivat hyvin harvinaisten rotujen säilytys- ja vaalimispaikkoina. (Lilja & Karja, 2007).

(Sanna Jokela, 2011)

(Sanna Jokela, 2011)

(Sanna Jokela, 2011)

Lähteet

Ahlman 

Lilja, Taina ja Karja Miia (toim.) (2007): Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat MTT Maa- ja elintarviketalous 106