Miina Äkkijyrkkä

Tekijät: Satu Marttila ja Sanna Jokela (2011)

Miina Äkkijyrkkä on suomalainen taiteilija, joka tunnetaan erityisesti lehmä-teoksistaan ja roolistaan alkuperäiskarjan puolestapuhujana. Äkkijyrkkä on alkuperäiseltä nimeltään Riitta Loiva, hän vaihtoi nimensä Miina Äkkijyrkäksi vuonna 1976. Äkkijyrkkä on opiskellut Ypäjän hevostalouskoulussa josta hän valmistui vuonna 1966, hän on myös opiskellut Pohjois-Savon karjatalouskoulussa josta valmistui vuonna 1968. Tämän jälkeen Äkkijyrkkä haki Suomen Taideakatemian kouluun josta hän valmistui vuonna 1973.

Lehmät ovat läheisiä Äkkijyrkälle ja ne ovatkin olleet hänen taide teoksiensa pääaihe. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat erilaiset lehmäaiheiset veistokset sekä peltirakennelmat. Hän on myös tehnyt Marimekolle lehmä aiheisia tekstiilejä. Äkkijyrkkä vastaanotti Valtion Kuvataidepalkinnon vuonna 2002. (Wikipedia)

Miina Äkkijyrkän elämän käännekohtia ja peruspilareita alkuperäiskarjan säilytystyössä:

1974: Ryttylästä Natalia LSK-lehmän osto.
1977: Prof. Kalle Maijala artikkeli Nautakarja - lehdessä.
1977: Kirsti lehmä, joka asui kerrostalon IV kerroksessa , Espoossa.
1978: KYYTTÖ-lehmä Pentti Sappiselta , Kangasniemeltä, ensimmäinen kyyttö minulle.
1979: Natalia-elokuva, ohjaus Matti Kassila.
1983: PSK- sonni Äkkijyrkän Kuninkaan Poeka ajolle opetus.
1986: Dunckerin Kersantti TV-1 elokuva. Ohjaus Timo Bergholm. Sonnit Tunturi- Tuuli ja Aapeli tekivät merkittävän roolisuorituksen. Heidän ynnä näyttelijöiden koulutus Miina Äkkijyrkkä. 4-9 nautoihin tottumatonta ratsukkoa mukana.
1988: Nautavaellus 90v. ISK-perustamisesta. Kuopio, Mikkeli, Lahti, Helsinki, 22 kyyttöä ja kuljettajat.
1988-90: Pohjoismainen Naudankäyttäytymis tutkimus. Mukana Tanska, Islanti, Norja , Ruotsi ja Suomi. Ilman minun lehmän lainaustani ja talkoo/idea apuani Suomen osuus olisi ollut teoreettinen. Varmisti ja joudutti pihattonavetoiden tuloa Suomeen.
1989: Evakko Ooppera ohj. Paavo Liski , PSK- lehmät Lumikuningatar ja Noita Mahamatra, lehmät olivat itsenäisesti mukana.
1989: 03.12. alkanut ja onnelliseen loppuun johtanut Helvi Tossavaisen karjan pelastusoperaatio Kiuruvedellä. Maaningan Halolan Tutkimuskeskus antoi suojan. Kiitos tutkija MarjattaSuvitielle.12 Pohjoismaiden ellei maailmankin alkuperäisintä yksilöä saatiin pelastettua. Näihin pohjautuvat tällä hetkellä Suomen parhaat metsälaiduntaja- ja jälkeläis- kyyttökannat. Noin 150-200 originaalia tällä hetkellä.
1991: 5 sonnin siemennesteen lahjoitus Keinosiemen Yhdistyksille. PSK- Kuninkaan Poeka, ISK- Tossavaisen Poju, ISK - OnniManni,kasvattini, ISK--Äkkijyrkän Jussi, ISK-Pieni Poika. Lahjoituksen arvo silloin 3 milj. mk,siemenannoksiksi laskettuna. Leino Lehto Lahjoitti myöskin 5 sonnin siemenet.
1995-2010: Skatan tilan entisöinti ja maisemalaidunnus Helsingin Vuosaaren Uutelassa. Tossavaisen karja maisemoi 11 Ha alueella, joka on merkittävä luonnonsuojelu- ja ulkoilualue. Alueella oli huomattava merkitys luonnonmukaisen laidunnusvaikutuksen näytöstä. Parhaimmillaan nautoja oli siellä105 yksilöä. (Miina Äkkijyrkkä, 2011)

Ahlmanin koulutila.

Lähteet

Wikipedia: Miina Äkkijyrkkä