Tilastot
Tekijä: Marita Saarela (2018) Oulun ammattikorkeakoulu, opiskelijatyö.
Suomessa on ollut lehmiä ainakin viimeiset 4000 vuotta. Niitä on pidetty maidon- ja lihantuotannon vuoksi, mutta niillä ollut omat merkityksensä myös lannantuottajina ja kansanparantajina sekä vetojuhtina. Maatiaiseläinten kannat pienenivät rajusti sotien jälkeen suurituottoisimpien rotujen vallatessa karjasuojia, ja vasta 1980-luvulla herättiin huolehtimaan rotujen tulevaisuudesta. (MTT, 2005).
Pienten karjatilojen lopettaminen on vähentänyt maatiaislehmien käyttöä. Länsisuomenkarjalla määrän vähentyminen on hidastunut ja lapinlehmän sekä kyytön määrä on jopa hienoisessa nousussa. Vielä 1950-luvulla maatilojen karjat olivat lähes pelkästään suomenkarjaa. Vuonna 1960 suomenkarjan osuus tarkkailussa olevista karjoista oli 48,6 %. Vuonna 1970 luku oli pienentynyt 21 %:in ja vuonna 2003 se oli enää 1,1 %. (Etelä-Saimaa, 26.7.2003). 1900-luvun alussa itäsuomenkarjan jalostuksen alkaessa kyytöillä tavattiin eri värejä kymmenen, tavallisimpana punakirjava, mutta täysin valkeitakin esiintyi. Suurin osa oli sarvellisia. Jalostustavoitteeksi otettiin nupous.