Lapin B-kanta

Kuvalla näkee pohjois-suomen punaisen kannan (B-kanta) sonni Oku sekä sen jälkeläisiä.

Kanta-kirjassa kirjoitetaan Okusta seuraavalla tavalla: " Kuten muutkin Juunolaiset kehittyi Oku alussa hitaasti, mutta on nyt jo jotenkin tyylikäs ja sen jälkeläiset lupaavia. Ne yleensä eivät ole perinneet isänsä valkopäisyyttä".

Punainen kanta - Junno
"Vaikka siis Junnolla (synt. 1900, kuollut 1910) onkin ollut merkitystä karjamme jalostuksessa, on se pilannutkin tyyppiä valkopäisyydellään."

Kyttö Rannikki evakoitiin Salmesta Karjalasta Pohjanmaalle. Siellä hän synnytti naamarilehmä-vasikan. Todennököisesti sonni oli lapin punaisen B-kantaan kuuluva naamarilehmä.

Naamrilehmän tai Lapin B-kannassa valkopäiset lehmät olivat yleinen osa maakarjasta vielä 100 vuotta takaisin. Ruotsissa niitä nimettiin "hjälmad ko", virossa "Päitse, Päitsik". Tästä lehmästä jalostettiin Venjällä Jaroslavin lypylehmä.

Jaroslavin lehmän pienoismalli Mustialan vanhassa kokoelmassa. Hereford näyttää myös tällaiselta, joten tulisi aina ensin selvittää ettei ole jalostettu Herefordilla.

Venäläinen kreivi Jaroslav jalosti lypsylehmän maatiaisesta mustalla vartalolla sekä valkoisella päällä. Silmän ympäri oli myös musta rengas - toisilla vartalon kanssa yhtyvä musta alue. Venäjältä ei ole viety lehmiä länteen, mutta kyllä Virosta Venäjään (esim. Peter I aikana). Vanhoilla valokuvilla näkee, että Virossa on ollut Jaroslavin kuvauksen mukaisia lehmiä. Toukokuussa 2005 nähtiin parissa paikassa Saarenmaalla tällainen tummanpunainen lehmä. Virossa kutsuttiin näitä ennen vanhaa Päitsik-lehmiksi. Myös Lääne-Virumaalla, Väike-Maarjan kunnassa voi yhdessä karjassa nähdä tämänkaltaisia tuntomerkkejä. Valokuvaaja Kampionin valokuvilla näkee tällaisia lehmiä monessa läänissä Venäjällä. Yksi Kampionin valokuva lehmästä Suomesta on myös tällainen.

Tämän näköisiä lehmiä olivat hyvin tavallisia maatiaiskarjassa niin Suomessa, Virossa kun Venäjällä. Tämän näköinen lehmä on myös Islannin maatiaiskarjassa.

"Parhaana kantana Iso-Venäjän karjasta pidetään Jaroslavin karjaa, jota usein sanotaan myös "roduksi". Moskovan näyttelyissä on tämän rodun tyypilliseksi väriksi määrtty seuraava: vartalo musta, pää valkea, siläin ympärykset mustat. Todellisuudessa ovat tämän väriset lehmät kuitenkin sangen harvinaisia, eikä tämän värin konstanttisuutta ole mitenkään todistettu." (Kurikka & Hagman, 1908) Kurikka & Hagman kirjoittaa myös, että venäläisen tutkijan mukaan ei ole Romanoff'in kihlakunnan karjalla ole mitään tyypillisiä rotuominaisuuksia eikä valitsevaa väriä, vaan on lehmien joukossa yhtä paljon punaisia ja kirjavia kuin mustiakin.

Valokuvia

Lähde

J.Kurikka ja S.Hagman. Matkakertomus Pohjois- ja Keski-Venäjän karjaolot sekä karjaviennin mahdollisuus Suomesta Venäjälle. Iisalmi 1908. O.W. Styf'in kirjapaino.

Pohjois-Suomen maatiaiskantakirja II. kertomus Pohjios-Suomen karjanjalostusyhdistyksen toiminnasta v. 1910.Oulussa 1911.