Saksankirveli

Saksankirveli (Myrrhis odorata) on makea monivuotinen yrtti, joka menestyy hyvin Suomessa. Se on vanha lääke- ja maustekasvi, jota voi löytyä villiintyneenä pihoilta ja puistoista. Saksankirveliä on Ruotsi-Suomessa viljelty erityisesti 1700-luvulla, ja jo aikaisemminkin on kuulunut luostarien yrttitarhojen kasvistoon. Kotoisin kasvi on Etelä- Euroopasta.

Sain saksankirvelini meidän koulun kasviopettajalta, joka oli itse ostanut siemeniä Kuopiosta 1995 ja kasvattanut saksankirvelinsä niistä. Lapiolla hän vain kuokkasi palan juurakosta antoi jokaiselle oppilaalle osan isosta saksankirvelistään. Hyvin lähti kasvi kasvamaan kun sen koulupäivän jälkeen maahan istutin ja mukana se on nyt kulkenut meidän mukana ja 5 vuotta, jopa muutoissa.

Minun saksankirveli on kasvanut isoksi lähes metrin korkuiseksi ja kukkii sarjakukinnoin, joissa on pieniä valkoisia kukkia. Muistuttaa ulkonäöltään paljon koiranputkea, jota kasvaa ojanpientareilla. Lehtien aniksen hajusta ja mausta kasvin tunnistaa hyvin saksankirveliksi. Siemenet muodostuvat pian kukkimisen jälkeen. Ne maistuvat myös anikselta.

Ennen kasvi oli varjopuolella taloa ja silloin se kasvaa rehotti isona ja kukki paljon eli viihtyi vallan mainiosti. Muuton takia jouduin siirtämään kasvin aurinkopuolelle taloa. Ja se on nyt jäänyt hyvin pieneksi, ehti kuivahtaakin kerran tämän kesän aikana. Kastelun ansioista se on taas tehnyt lehtiä, joita onkin hyvä paistaa sienien kera näin syksyisin. Saksankirvelin kasvukausi on pitkä. Ensimmäisenä keväällä se nousee ja viimeisenä talvella sinnittelee vihreänä.

Kasvista voi käyttää lehtiä, juurta ja siemeniä. Kasvi on hyvin sokeripitoinen ja diabeetikko voi käyttää sitä hyvin sokerin asemesta. Kasvia kannattaa käyttää tuoreena ja säilöä pakastamalla. Kuivattuna se menettää helposti makunsa.

Jos kasvia haluaa lisätä siemenistä, on ne kerättävä tummanruskeina ja kylvettävä heti syksyllä syys-lokakuussa. Kylvön voi tehdä laatikoihin tai ruukkuihin, jotka jätetään ulos lumen tai harsojen alle talveksi. Kylvösyvyys on 1,5 - 2 cm. Siemenet itävät seuraavana kesänä, ja syksyllä taimet voidaan istuttaa lopulliselle kasvupaikalleen. Jos siemenet kylvetään suoraan lopulliselle kasvupaikalleen, on hyvä jättää vähintään 50 cm:n rivivälit.

Aluksi kannattaa lehtiä ottaa varoen jotta juuristo vahvistuu. Muuten voi lehtiä käyttää oman maun mukaan saksankirveli on kova kasvamaan.