Tekijä: Seija Paavola 2013
Lanttu on suomele kulttuurihistoriallisesta suuri merkitys. Ennen perunan yleistymistä se oli pää ruoka aineena syksyisin talonpoikaistossa. Vielä 1900 luvun alussa se kilpaili perunan kanssa. 1700 luvulla sillä oli rinnakkais nimiä kuten juuriska, juurikka, juurikas, juntti, sini, sinikka, räätikäs, ja räätikkä. Lanttu oli myös muinaisaikoina tärkeä C vitamiinin lähde. Lanttua ei tunneta alkuperäisenä missään laji on syntynyt viljelyn aikana kaalin ja nauriin risteymänä. Se on kyetty erottamaan nauriista 1600 luvulla. Lantun kotiseuduksi historiallisen ja kielitieteellisen jälkien perusteella voidaan päätellä Länsi-inkerin ja toisaalta Etelä suomi, josta lantun leviäminen alkoi 1600 luvulla.silloin Suomi ja inkeri kuului Ruotsiin ja siksi lantun kotimaaksi on ylimalkaisesti arveltu Ruotsia.kyseinen Simo lajike on 1800 luvulta Kärkisten viljelemä lahden seudulla ja 1900 luvulla Polvijärveläisen Simo Pajarisen viljelemä.
3 kg lanttuja vettä
1 dl vehnäjauhoja
n.1 dl siirappia
valkopippuria
suolaa
päälle korppujauhoa ja voinokareita.
Valmistus: Keitä lantut tosi kypsiksi suolattomassa vedessä. Soseuta lantut ja lisää hieman jäähtyneeseen lanttuseokseen vehnäjauhot. Anna imeltyä.(Jos keität lantut illalla anna imeltyä yön yli). Lisää imeltyneeseen seokseen siirappia suolaa ja valkopippuria. Ripota laatikon pinnalle korppujauhoja ja voinokareita. Paista pitkään miedossa uunin lämmössä. Voit ensin pitää uunia n. 200 asteessa että pintaan tulee väriä ja sitten paistetaan laatikko n.125 asteessa kypsäksi. Paista vähintään 3 tuntia.
Lanttu on nyt syksyllä hurahtanut kasvuun ulkona ja tuholaiset on kadonneet. Lanttu joka oli harson alla on kasvanut tosi paljon ja tuholaiset syönnyt on nyt reijätön ja kasvattannut uudet lehdet. Toisaalta kasvihuoneeseen istutetut lantut eivät ole kasvanut samaan tahtiin ja ovat jäänneet huomattavasti pienemmäksi. Äidiltäni kyselin lantun kasvatuksesta, joka on maatilalla omiin tarpeisiin kasvattanut lanttua aikanaan kotitilallaan. Niin ennen vanhaa Oli sama ongelma että tuholiset vei osan sadosta mutta peittämällä pahimman tuholais ajan aikaan niin paremmin säilyi sato. Lanttu on maukas ja hyvän makuinen ja osa laitetaan kellariin ja jouluksi valmistetaan perinteinen imellytetty lanttulaatikko isoäidin vanhalla reseptillä.Kasvatus oli mielen kiintoista ja antoi paljon. Myös perennan siemeniä on kylvetty mutta tuloksia ei vielä ole koska osa itää vasta ensi keväänä ja osa on syksyllä kylvettäviä.
Tilasin maatiainen ry:ltä Siemenet 22,03,13 ja kylvin siemenet hiekkan sekaiseen multaan itämään. Ne itivät hyvin ja koulein ne omiin ruukkuihin ja maalle istutettiin vasta hallojen mentyä. Taimet kasvoivat hyvin ja niitä oli ilo seurata.Kun taimet istutettiin ulos niin niihin tuli tuholaisia ja suurin osa oli syöty, harson alla säilyivät paremmin, eli taimet on erittäin herkkiä tuholaisille.Nyt harson alla olleet ovat kohta sato iässä ja päästään maisetelemaan. Osan taimista laitin kasvihuoneeseen kasvamaan ja ne ovat säästyneet tuholaisilta. Lanttu olisi hyötynyt varmaan paremmin jos olisi ollut savisempi maa mutta näyttää kasvavan hiekkaisessakin olisi varmaan tullut isompia jos olisi maa savisempi.
(Seija Paavola 2013)
Ahokas, Hannu (2013): Lantun historiasta. Maatiainen, nr. 2, s. 9-17.