Palsternakka

Palsternakka (Pastinaca sativa) on tunnettu Euroopassa ja Aasiassa jo kauan ruoka- ja lääkekasvina. 1700-luvun jälkeen peruna ja porkkana syrjäyttivät sen. Suomeen palsternakka levisi aluksi lääkekasvina, mutta 1700-luvulla Turussa tiedetään sitä viljellyn jo myös ruuaksi (Kotimaiset kasvikset, 2102). Nykyään palsternakkaa tavataan luonnossa viljelykarkulaisena ja tulokkaana. Se kasvaa Etelä-Suomessa melko yleisenä teiden varsilla (Wikipedia,2012). Viljeltäväksi se sopii vielä pohjoiseenkin Suomeen, jos taimet esikasvatetaan (Arkko ym. 2003,84).

Palsternakka on terve kasvi; ainoastaan muiden sarjakukkaiskasvien -lähinnä porkkanan- tuholaiset voivat sitä toisinaan vioittaa. Tämän vuoksi porkkanaa ja palsternakkaa ei pitäisi viljellä samassa paikassa peräkkäisinä vuosina. Viljelyssä on huomattava, että palsternakka tarvitsee pitkän kasvukauden kasvaakseen kookkaaksi. Niinpä kylvö tehdään mahdollisimman varhain ja sadonkorjuu mahdollisimman myöhään. Palsternakka pitää voimakkaasta, hiekan ja savensekaisesta maasta.

Omat kokemukseni kasvukaudella 2012

Ostin Maatiainen ry:n siemeniä palsternakan 'White Gem' -lajikkeesta. Lajike on alunperin Englannista ja sitä pidetään nuorempana maatiaiskasvina Suomessa. Maatiainen ry:llä on vielä vanhempaa Muuruveden kantaa myynnissä, mutta sitä ei keväällä ollut saatavissa (Maatiainen, 2012). Vanha maatiaislajike on myös 'Ylioppilas' (Arkko ym. 2003,84). Kylvin 'White Gem' -lajikkeen siemeniä 19.5. sekä HAMKin Lepaan yksikön vihannesnäytemaalle että omaan rivitalopihaani.

Palsternakka on hidas taimettumaan: yleensä n. 2-3 viikkoa (Arkko ym. 2003,84). Omassa pihassani palsternakat taimettuivat 7.6. ja Lepaalla kasteluvaikeuksien takia hieman myöhemmin, 11.6. Taimet kasvoivat aluksi hitaasti, mutta elokuusta alkaen lehdet venyivät nopeammin pituutta. Syyskuun lopulla lehdet olivat n. 60 cm pitkiä molemmissa viljelypaikoissa. Koska kylvöni ei ollut niin varhainen kuin olisi pitänyt olla, ja koska korjasin satoa syyskuun lopulla, juuret eivät olleet kehittyneet kovin kookkaiksi. Lepaalla juurten läpimitta juurenniskasta oli keskimäärin 5,5 cm ja omalla pihallani kasvaneiden 4 cm. Juuret olivat Lepaalla hieman epämuotoisempia johtuen ehkä kovemmasta ja kivisemmästä maasta. Kasvit olivat terveitä molemmissa paikoissa. Omassa pihassani peltoetanat söivät syksyllä monien muiden kasvien lehtiä, mutta palsternakka ei niille kelvannut.

Jätin osan sadosta korjaamatta, sillä palsternakkaa voi korjata myöhään ja osan sadosta voi jättää maahan ja korjata keväällä. Jos haluaa tuottaa omia siemeniä, jonkin juurista voi jättää kasvamaan vielä keväästä eteenpäin. Tällöin palsternakka kukkii ja tuottaa syksyllä runsaan siemensadon (Arkko ym. 2003,85). Olen aiemmin sekä käyttänyt keväisiä palsternakkoja että tuottanut omia siemeniä. Helppoa ja hauskaa kuin mikä!