Hamppu

Hamppu (Cannabis Sativa) on yhdessä humalan (Humulus Lupulus) hamppukasvien (Cannabaceae) heimoon kuuluva perinteinen viljelyskasvi. Se on yksivuotinen, kaksikotinen (heteet ja emit ovat eri kasveissa), tuulipölytteinen kasvi. Hampun lehdet kasvavat vastakkain ja ovat yleensä 3-9-sormisia. Maatiaishamppu on ilmeisesti kuulunut rudealis-ryhmään. Maatiaishampun kannabinoidipitoisuus eli thc on pieni eikä siitä valmisteta lääkinnällisiin tarkoituksiin toisin kuin Cannabis sativa subsp.sativaa ja Cannabis sativa subsp.indigaa, joiden thc pitoisuus on jalostuksen ansiosta nostettu korkeaksi. Rudealis- ryhmän hamppu kukkii jopa yöttömässä yössä ja siksi se on meillä suomessa menestynyt aikoinaan hyvin. Sitä kutsutaan myös rikkahampuksi ja siemenien itävyys saattaa säilyä jopa 40 vuotta. (Wikipedia)

Historia

Suomeen hamppu on levinnyt ilmeisesti Venäjän Karjalan kautta joskus keskiajan lopulla mutta aikaisempikin tulo on hyvin todennäköistä. Suomen vanhin varma hamppulöytö on Ahvenanmaalta. Siitepölytutkimukset ovat hampun kohdalla hankalia, koska sen siitepöly on melko samanlaista kuin sen sukulaiskasvin eli humalan siitepöly. Hampunviljelyn historia on kuitenkin nuorempaa kuin viljanviljelyn. Siitepölytutkimusten mukaan sen viljely laajeni 1700-luvulla ja suurin kukoistus ulottuu 1800-luvun alkuun. Itä-Suomessa hamppua viljeltiin paljon, osaksi siitä syystä, että toista tärkeää kuitukasvia pellavaa ei siellä tunnettu. Hampunviljely loppui Suomesta käytännössä jo 1950-luvulla mutta hampun alamäki alkoi jo 1800-luvun alussa. Hamppua ei kasva enää Suomessa luonnonvaraisena. Hamppua ei mainita Otavan värikasviossa (1993), niin ikään Nykyajan kasviparantaja (Otava1990) vaikenee apteekkimme hyllyiltäkin tutusta hampusta täysin. Hampun viljelyn taantumiseen on vaikuttanut voimakkaasti Harry J. Anslinger, joka sai Yhdysvaltain kongressissa läpi hampun kieltolain 1937. Hänen taustavoimiaan olivat suuryhtiö DuPont, jonka alaa olivat ruoka- ja lamppuöljyt, tekokuidut, öljy, hiili, puu ja paperi, sekä Heartstin mediakonserni valtavine paperi- ja puutavaratehtaineen. (Ihalainen)

Hamppu Viljelykasvina

Hamppu on erittäin nopeakasvuinen ja siksi se sopii erinomaisesti luonnonmukaiseen viljelyyn, koska rikkaruohoilla ei ole mahdollisuutta kilpailla voimakaskasvuisen ja rehevän hampun kanssa. Kasvusto on normaalisti 90-400cm korkea riippuen öljy- tai kuituhampusta. Hamppu parantaa maan rakennetta voimakkaalla juuristollaan ja lehtevänä kasvina siitä jää peltoon paljon orgaanista ainesta. Sitä onkin käytetty kesantokasvina. Kylvön voi suorittaa aikaisin keväällä, sillä hampun on todettu kestävän jopa -8 asteen pakkasia. Pellon ph:n tulisi olla 6-7 ja maan tulisi läpäistä hyvin vettä. (Koskinen)

Käyttökohteet

Suomessa hampusta on valmistettu öljyjä, vaatteita, paperia, köysiä ja ruokaa. Hamppu on maailman vahvin luonnonkuitu. Siemenet sisältävät kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot. Hamppukangas suodattaa haitallisesta UV-säteilystä jopa 95%. Maailmalla hamppua käytetään pilaantuneiden maa-ainesten hoitoon sekä bioenergiaksi. (Kukinto.fi)